Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kesäkerttuja vuosimallia 2006?!

05.11.2007 |

No siinäpä se sitten tulikin..8) Vauvapuolella sitä muutamat joskus kirjoittelivat, mutta sen jälkeen en olekaan nähnyt (kuullut) kenestäkään mitään, joten otin itseäni niskasta kiinni..



Meidän Kerttu on tietysti jo iso-pieni neiti. Vauhtia piisaa niin eteen- taakse -kuin ylöspäinkin.8) Päivähoidossa on ollut syksystä ja on mennyt kyllä erittäin hyvin. Koskaan ei ole aamulla huonolla tuulella, hoitajien syli tuntuu turvalliselta. Ja mikä parasta sairasteluiltakin on tähän saakka vältytty! Kop, kop.



Puhetta tulee omasta mielestäni todella paljon. Muutamia äänteitä toki puuttuu, mutta melkeinpä kaikki asiat saadaan selvitettyä.8) En osaa edes arvioida paljonko sanoja tällä hetkellä on varastossa.



Mitoista en osaa tarkkaan sanoa. Kymmenisen kiloa veikkaisin...ruokahalukin tuli sitten yksvee synttäreiden jälkeen kertaiskulla ja kunnolla. Vauva-aikanahan se oli yhtä vääntämistä...



Mutta jos tähän pinoon nyt joku muukin innostuu kirjoittamaan, niin puhellaan sit lisää!8))



Mariisa ja Kesäkerttu vuosimallia 2006



Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
06.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Harvakseltaan minäkin tänne enää ehdin, nytkin muutaman viikon tauon jälkeen kurkkasin ja heti piti tarttua ketjuun kun se tuli vastaan.



Meidänkin juhannuspojalta tulee jo juttua vaikka kuinka! Alkuun en meinannut uskoa että se todella oppii noin pian puhumaan (8kk ikäisenä äitiä jo huuteli), isoveljeltään kun meni päälle 2v. ennenkuin alkoi enempi sanoja tulla. Niin ne on vaan erilaisia nuo kehitysvaiheet kaikilla!



Vauhtia riittää myöskin, puolijuoksua mennään ja kova on kiipeilemään - useammin kuin kerran olen pelastanut pojan keittiön pöydältä.



Ruokahalu on hyvä ja kaikki menee, ja mielellään käy maistelemassa myös muiden lautasilta tarjontaa.



Vähitellen aletaan totuttaa hoitoon - toivottavasti saadaan vuoden alusta samaan päiväkotiin isoveljen kanssa!



Vierailija
2/4 |
06.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä myös mennään kovaa vauhtia ja tutkitaan kaikkea. Hellan levyt, tv, streot, pesukone, kaikkia nappuloita pitäisi päästä painamaan ja kääntämään. Sanoja tulee paljon, mutta ei niistä kyllä läheskään kaikkea ymmärrä. Mitään lauseen alkuja ei vielä ole tullut, mutta muutama kaksi sanainen " lause" on tullut, kuten moi moi tai ei oo.



Pituutta on kai jotain 81 senttiä ja painoa 10,5 kg. Ihan mukavasti ollaan kasvettu ja ruokahalu on kova. Kaikki mikä lautaselle laitetaan uppoaa.



Kotihoidossa ollaan ja kaksi korvatulehdusta sairastettu.



Mitäs muille kuuluu?



Blue

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
10.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moi,



kirjauduin sisään juuri tätä ketjua etsimään. En ole ennen ollut mukana. Nyt tuntuu kovasti siltä, että jotain minun on itse tehtävä juttukaveria löytääkseni. Välillä pimahdan ihan liian herkästi. Kotiäitinä siis olen.



Meillä on 1 kesäkuuta -06 syntynyt poika, joka " vain kiipeää" . Loputtomasti ja kaikkialle. Isosisarusten kerrossänky on vaarallisin kohde. Pääsee näppärästi ylös, mutta alastulossa ei ole tolkkua. Liikunnalliselta vaikuttaa, pallo on rakas; potkii, heittää ja pelaa sählymailan kanssa. Sanoja meillä ei vielä ole montaa, mutta pulputusta tulee. Moni on nauranut, kun kuulostaa siltä, että lapsi juttelee, mutta omaa kieltään.



Miten hyvin lapsenne uskovat kieltoa? Välillä ruoan laitosta ei tule mitään, kun koko ajan pitää poistaa lasta pöydältä. Keksi tosin vasta eilen, että voi näppärästi kiivetä myös muille kuin keittiön pöydälle. Hella, veitset etc vaarana. Kaveri vain hakee tuolin uudestaan, kun olen juuri hänet nostanut alas ja palauttanut tuolin paikalleen. Yritän lohduttautua, että ongelmanratkaisukyky on kehittynyt... yrittää nimittäin hämätä lähtemällä pois ja tulemalla hissukseen takaisin ja taas tuolin kera.

Vierailija
4/4 |
10.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juu, elämä on tosiaan vauhdikasta. Kotosalla ollaan pojan kanssa ja keväällä pitäisi palata kiireiseen koulu ja päiväkotiarkeen jos päiväkoti paikka ylipäätään pojalle irtoaa. Espoossa jonossa kuulemma se 600. Että sillai... =)



On aivan mahtava huomata kuinka tuo pieni pojan vesseli oppii päivittäin ihan hirveästi uusia asioita. Ihan harmittaa että sitten joulun jälkeen en saa olla enää ensimmäinen joka nuo uudet hienot asiat saa huomata ekana.



Meillä tullaan hieman hitaammassa tahdissa ja on opittu juuri vasta kävelemään kunnolla. Vaikkakin juoksuksi melkein meinaa jo mennä. Kiire on joka paikkaan ennen äitiä. =) Poitsu on kova poika syömään ja lähes kaikki ruuat maistuu. Nyt vain juuri olemme huomanneet että oma tahto on alknut näkymään. Kun on opittu pyörittämään päätä ein merkiksi niin nyt ei sitten kaikki äidin jutut menekään enää läpi.



Ulkoilu, astianpesukoneen tyhjentäminen ja koiran kiusaaminen on niitä parhaita juttuja. Ja " puhelimeen puhutaan" koko ajan. Tämän pistän kyllä miehen piikkiin. Poitsu nimittäin kävelee kämppää ympäriinsä ja juttelee joku tavara (tai pelkkä käsi) korvalla.



Semmosta meille.... Hauska välillä huomata että kesäkerttujakin vielä huudellaan...