!APUA! 1- ja 2-vuotiaiden univaikeuksiin
Apua muut äidit - ottaisin mieluusti vastaan vinkkejä 1- ja 2-vuotiaiden lasteni järkyttäviin univaikeuksiin. Tai edes pari rohkaisevaa sanaa, mitä tahansa!
Kumpikin lapsista on ollut vauvasta asti levottomia nukkujia. Nuorempi, 1v.3kk ei ole koko elämänsä aikana nukkunut yhtään yötä kokonaan. Ennätys taitaa olla aamuneljään asti ilman heräämistä. Nykyisellään käyn antamassa maitopulloa ja tuttia 1-3 kertaa yössä. Ei kuitenkaan päästä minua huoneestaan pois ennen kuin on nukahtanut, eli kun herää yöllä, hän alkaa itkeä, menen huoneeseen, annan maitoa pullosta, tutin, peittelen ja sitten istuskelen tokkurassa pinnasängyn vieressä kunnes on lopullisesti vaipunut uneen. Ja sama parin tunnin päästä uudestaan!
Eikä tuossa vielä mitään, kestaisin sen, jos esikoinen 2v4kk ei olisi hänkin todella levoton. Herää painajaisiin, tai miksi niitä kutsuisi, huutaakuin syötävä, yleensä ensimmäisen kerran jo puolen yön aikoihin. Käyn sitten hänenkin huoneessaan rauhoittelemassa, eikä tietenkään päästäisi hänkään minua pois ennenkuin on nukahtanut sikeästi. Ja tätä monta kertaa yössä. Olen yleensä niin väsynyt, etten jaksa enää kolmatta kertaa saman yön aikana rauhoitella tyttöä oman sänkyynsä vaan otan viereeni nukkumaan. Mikä kylläkin tarkoittaa etten saa itse juurikaan nukuttua, tyttö nimittäin pyörii ja potkii koko ajan nukkuessaan. Hän nukkui jo välillä tosi hyvin, mutta kesän jälkeen tämä levottomuus ja äidin huutaminen alkoi uudestaan.
Päiväunille nuorempi nukahtaa suht hyvin, varsinkin, jos on ensin ulkoiltu monta tuntia, ja on oikeasti väsynyt. Nukahtaa parhaiten vaunuihin kun tullaan puistosta, sänkyyn on huomattavasti hankalampaa, ellei mahdotonta saada nukahtamaan. 2-vuotias puolestaan ei päiväunille suostu, kuin ehkä kerran viikossa. Yritän joka päivä, mutta tyttö ei kerta kaikkiaan suostu jäämään sänkyyn.
Iltashow onkin ihan oma lukunsa, laukkaan pää kolmantena jalkana vuoroin molempien huoneessa paijaamassa, antamassa maitopulloa, silittelemässä.. Toinen huutaa toisessa huoneessa huomiota, eikä toinen pysty nukahtamaan kun toinen huutaa. Yhtä juhlaa siis! Tähän sähläykseen menee yleensä sellainen tunnin verran, ennen kuin nukahtavat. Kumpikaan ei vuorokaudessa kyllä nuku sitä suositeltavaa 12-14 tuntia, kun yö" unet" on katkonaiset ja levottomat noin 10 tuntia. Ihmettelen aina, miksi nukahtaminen on illalla heille niin vaikeaa, kun kumpikin on illalla todella väsynyt: hierovat silmiään, kaatuilevat ja kitisevät väsymystä.
Molemmat syövät hyvin, ulkoilevat päivittäin ja ovat todella energisia ja tempperamenttisia. Hoidan molempia kotona, annan mielestäni rajattomasti syliä ja hellyyttä ja leikimme ja luemme yhdessä monta tuntia joka päivä. Olen vain niin todella todella väsynyt ja loppu tähän valvomiseen, eikä loppua näy. Minun piti siirtyä takaisin töihin, mutta en ottanut paikkaa vastaan siitä syystä, etten tällaisessa kunnossa mitenkään pysty keskittymään töihin. Mieheni on matkatöissä ja todella vähän kotona. Minulla on kyllä siivousapua ja sen verran saan lastenvahtia että pääsen pari kertaa viikossa harrastamaan liikuntaa. Muuten asumme ulkomailla, minulla ei ole täällä isovanhempia tai kavereita, joita voisin pyytää apuun. Olen siis oman avun varassa näitten univaikeuksien hoitamisessa.
Pitäisi vierottaa kumpaakin maitopullon litkimisestä, tutista tai jotain millä saisin heidät nukkumaan. Mutta miten? Ja jos laitan toisen itkemään pullon puutetta, mihin laitan toisen lapsen, ei kai hänkään saa sitten itkulta nukuttua? Jos en ota vanhempaa sänkyyni yöksi, mistä saisin energiaa nukuttaa hänet omaan sänkyynsä?
Olen tosi kiitollinen, jos saisin jotain vinkkejä viisaammilta ja kokeneemmilta. Välillä tuntuu, etten olisi ansainnut saada niin ihania lapsia, kun väsyn heihin niin " helposti" . Omaa jaksamistani auttaisi, jos saisin joskus nukkua edes viisi tuntia putkeen. Kolmatta lasta ei voi edes ajatela, varmaan onnistuisin senkin unirytmin sössimään jollain tavalla...
Apua siis ,
Belllis &co.
Kommentit (4)
Yöpalveluista luopuminen on melkoinen haaste, varsinkin kun lapsi nukkuu levottomasti eikä osaa " siirtyä" kevyemmästä unesta takaisin syvään uneen ilman apua. Jos lapset nukkuisivat samassa huoneessa, niin voisit olla nukuttamassa heitä yhtä aikaa. Ja jos vaikka nukkuisit muutaman yön lastenhuoneessa patjalla, niin ei tarvitse kovin kaukaa aina raahautua lapsia rauhoittelemaan...
Meillä on kaksi levotonta nukkujaa iältään 3v ja 5v. Nykyään yöt sujuvat jo hyvin, mutta rikkonaisia öitä on kyllä ollut enemmän kuin tarpeeksi... Välillä heräilyt ovat selvästi lisääntyneet (mm. uhmaikä) ja välillä on ollut rauhallista. Ehkä ikä tekee pikkuhiljaa tehtävänsä ja yöunet rauhoittuvat.
Teidän tilanteessa olisi mielestäni hyvä luopua yömaidosta; se voisi olla ensimmäinen askel kohti ehyempää yöunta. Meillä maitobaari-palveluista luopumisessa isä on ollut suureksi avuksi. Häneltä lapset eivät ole odottaneet samanlaista palvelua kuin äidiltä. Meillä kuopuksesta tuli kuin " vahingossa" taaperoimetettävä ja tästä tavasta päästiin eroon niin, että isä nukkui lastenhuoneessa viikon ajan ja rauhoitteli yömaitoaan kaipaavaa kuopusta. Kumma kyllä esikoinen ei näistä yökonserteista (kuopus itki kolmena yönä n. 20-30min/yö) pahemmin häiriintynyt, koska tiesi isän olevan lähellä. Muutaman yön jälkeen kuopukselle riitti vain sanoa, että nyt nukutaan ja hän palasi omaan sänkyynsä jatkamaan unia. Täytyy myöntää, että tämä järjestely sopi hyvin myös minulle: sain nukkua kokonaisia öitä ensimmäistä kertaa lähes kahteen vuoteen... Tämä voi olla käytännössä hankala järjestää, jos mies on muutenkin vähän kotona. Selviät varmaan vieroittamisesta itsekin mutta jos vain on mahdollista, niin se kannattaa tehdä yhdessä.
Kannattaa myös ensin miettiä, millainen olisi ihanne ilta: haluatko istua sängyn vieressä silittämässä lapset uneen vai toivotko heidän nukahtavan itsekseen omiin sänkyihinsä. On nimittäin hyvä päättää mikä on tavoite ettei tule opetettua lapsille sellaisia uusia tapoja, joista kuitenkin täytyy luopua (esim. jos haluat lasten nukahtavan itsekseen, ei kannata totuttaa silittelyyn, unilauluun tai muuhun mihin sinua tarvittaisiin). Meillä on ollut kausia, jolloin lastenhuoneessa piti olla valvomassa nukahtamista. Koska haluan kuitenkin lasten nukahtavan itsekseen, niin silloin yleensä istuin/seisoin oven lähellä ja ainoastaan tarpeen vaatiessa " komensin" lapsia. Itsekseen nukahtamisessa on ainakin se hyvä puoli, että nukkuessaan kevyemmin lapsi ei havahdu/herää siihen, että kukaan ei enää silitäkään häntä tai pidä kädestä. Tähän perustuvat myös yöheräilyt; jos lapsi nukahtaa maitopullon kanssa, niin hän myös kaipaa sitä päästäkseen takaisin uneen.
Voimia väsyttävään tilanteeseen!
Kiitos hyvistä vinkeistä!
Voisin tosiaan kokeilla laittaa lapset samaan huoneeseen. Koko yönukuttamisen kierre sai oikeastaan alkunsa siitä, että yritin hirmuisesti estää ketään muita (lähinnä miestäni) häiriintymästä lasten itkusta, ja olin aina heti ryntäämässä hyssyttämään vauvaa yötä päivää.
Luulen itsekin, että tuosta maitopalvelusta pitäisi päästä eroon, mutta helppoa se ei ole. Jos saisin pohjille muutaman hyvin nukutun yön, olisin henkisesti vahvempi hoitamaan tuota unikoulutusta. Täytyy yrittää ylipuhua miestä apuun :)
Kiitos symppaamisesta myös! Kerron miten kävi.
Belllis & co.
Meillä on myös kärsitty kaikenlaisista univaikeuksista, eli vastaan nyt omasta kokemuksesta
Hyviä vinkkejä tullut muilta, ja olen samaa mieltä, että lapset kannattaa laittaa samaan huoneeseen. Tällöin toinen huone olisi leikkihuone ja toinen nukkumishuone. Tämänhän voi myös kertoa selvästi lapsille. Että nyt tulee muutoksia, ja aletaan toimia toisella tavalla.
Mä miettisin myös, että mitä jaksatte kerralla. Koska teillä on kaksi, tai kolme asiaa, jotka pitäis hoitaa (nukahtaminen, yösyöminen ja yleinen heräily), niin miettisin missä järjestyksessä näitä aletaan ratkoa. Ehdottomasti kannata sitä, että hoidatte uniasiat järjestykseen yhdessä isän kanssa, kun olette molemmat kotona. Ei äiti yksin sellaista jaksa.
Eli ehkä voisitte edetä niin, että isä hoitaa ensin maitopullosta vierottamisen, tähän luulisi menevän kolme yötä - viikko. Tämän jälkeen voisitte siirtää lapset samaan huoneeseen ja aloittaa iltarutiinien hiomisen ja nukahtamisen opettelun.
Itse toimimme seuraavasti: tosi tarkat iltarutiinit, (iltapala, iltapesu, pientä leikkiä, sänkyihin, iltasatu, valot pois), ja nämä aika minuutilleen, erityisesti niin, että itse nukkumaanmenoaika vakiintui samaksi. Sänkyyn laiton ja iltasadun jälkeen kammettiin sitkeästi makuuasentoon ja annettiin nallea kainaloon. Tärkeää oli, että lapsi oppi pois pahimmasta nukahtamistavasta, eli nipistelystä. Eli jos teilläkin on joku tapa, miten nukahtaa, niin tästä pitäisi valitettavasti opetella pois :) Joka tapauksessa jättäisin silittelyt ja muut hyssytykset jättäisin vähemmälle, koska lapset ovat jo noin isoja.
Tärkeä ohje, on että olette päättäväisiä ja rauhallisia. Kun maito jää kerran pois, niin sitä ei tule enää uudestaan. Samoin nukahtamispuuhissa on tärkeää, että ette anna pariksi ja ala hyssytellä tai keikutella tms. Tosin kannattaa kuunnella järkeä, eli jos ollaan kipeitä tai muuta, niin ainakaan itse unikoulua ei kannata ajoittaa siihen. Lisäksi ajatelkaa niin, että pienikin edistys on edistystä, eli ei kannata ajatella, että yötä paranevat tuosta vaan, mutta parin kuukauden kuluttua luulisi olevan jo edistystä.
Lisäksi esikoisen kanssa kannattaa jutella painajaisista, jos niitä muistaa, ja kysyä vaikka neuvolasta (onko siellä sellaisia) apua, koska voihan jatkuvat painajaiset olla merkki, että lapsella on jotain huolia. Tai sitten vaan on vilkas mielikuvitus.
Sitten tuli mieleen, että voisitteko mennä illalla uimaan, koska vaikka myös ulkoilu väsyttää, niin musta uimahalli on kyllä the ultimate tainnuttaja :) vähenisi iltapyörinä.
Tsemppiä
a.
siihen asti että kotona on molemmat vanhemmat yötä päivää vähintään viikon putkeen. Sitten kun miehelläsi on loma alatte yhdessä vierottamaan noista pulloista ja tuteista. Sä voit alkaa jo juttelemaan päivittäin lapsille että kun he ovat vähän kasvaneet niin sitten viette pullot ja tutit vaikka niille oravavauvoille ja sitten kun sen aika on niin miehesi kanssa otatte kumpikin yhden lapsen hoidettavaksi uniaikaan.
Muutenkin tuon nukuttamisen suhteen tarvitsisit mieheltäsi apua että saatte lapset opetettua nukahtamaan itsekseen(juu, tiedän, helppoa se ei ole, mutta yhdessä miehesi kanssa kuitenkin mahdollista!)
Mä tekisin varmaan niin että nukuttaisin molemmat lapset samaan aikaan samassa huoneessa, ehkä jopa samassa sängyssä tai ainakin niin että sängyt ovat niin lähekkäin että yletyt kumpaankin yhtäaikaa ja istuisin sänkyjen välissä tai sitten ottaisin molemmat viereeni molemmin puolin ja leikkisin nukkuvaa enkä antais nostaa päätä enkä muutenkaan vehdata.
Meillä toimi älyttömän hyvin unilaulucd, jossa lauletaan pianosäestyksellä unilauluja. Laitan sen hiljaselle soimaan kun tyttö käy nukkumaan niin tyttö rauhottuu kuuntelemaan sitä.
Kannattaa kokeilla, itteäkin alkaa nukuttaa kun melodia on niin rauhallinen ja unettava. Joskus jos tyttö ei malta rauhottua niin sanon että kuuntele musiikkia ja laita silmät kiinni, parilla kehotuksella yleensä hiljenee.
Enpä mä nyt kauheesti osaa auttaa, ymmärtää sitäkin enemmän kyllä.
Suurin muutos jonka itse teidän nukkumishommiin tekisin olis just toi samaan huoneeseen nukutus..
Voimia
Jade ja tyty 1v10kk