Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko muita nopeita/kärsimättömiä?

Vierailija
31.10.2007 |

Olen perusluonteeltani sellainen, että valmista pitäisi tulla nopeasti. En oikein jaksa odotella ja jahkata asioita. Jonottaminen yms on kärsimystä, vaikka en toki etuile ;) Arvatkaa, pitääkö purra hammasta lasten kanssa, kun heiltä ei tietenkään monet asiat luonnistu niin nopeaan, puhumattakaan hämäläisen hitaasta miehestä, joka vielä tuumailee siinä vaiheessa kun minä olen jos pistänyt toimeksi...

*huoh* MIten tulla kärsivällisemmäksi?

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
31.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

nopeudesta on hyötyä myös kotitöissä ja urheilussa ja lastenkasvatuksessakin...



ps.

kärsivällisyys paranee harjoittelemalla...

laita vaikkapa joku tavoite joka päivälle

ja ylitä itsesi

ja palkitse onnistumisesta itsesi:::)))



onnea matkaan ap:::)



T. toinen TOSI nopea...



P. aikamme suosii nopeutta...

Vierailija
2/4 |
31.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen jotenkin kummallisesti oppinut hieman kärsivällisyyttä, jaksan seistä kaupan kassajonossakin tosi hienosti:) Mutta kotona huomaan että jos mies kysyy jotain, miten jokin asia tehdään tms. niin en ala neuvomaan vaan teen asian toisen puolesta. Samaten mua inhottaa ylikaiken toistaa sanomaani ja usein tuumaankin vaan että ei mitään kun toinen kysyy että Täh? Kaupungilla ärsyttää semmoiset jalankulkijat jotka tupeksii edessä, kävelevät koko tien leveydeltä ja miltei jäävät paikoilleen. Sama koskee autoilijoita (jos siis itsekin ajan) jotka " sunnuntaiajelevat" reippaasti alinopeutta.. argh! mutta joo.. kyllä meitä löytyy:)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
31.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

asiakaspalvelussa, tosin olihan se ikävää kun mummot oli juttuseuraa vailla ja jouduin " kylmästi" viittilöimään sivuun kun jonossa muitakin ihmisiä. Sittemmin opiskelin puutarhuriksi ja siinäkin etuna nopeus ja ihanaa nähdä käsiensä jälki heti:) -3-

Vierailija
4/4 |
31.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kummasti se elämä on koulinut.. Siperia opettaa ja nyt olen 39 v ja olen jopa oppinut sietämään odottamista. Kyllä siihen 30 vuotta meni. Eikä kehitys ole päätähuimaa.



Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yksi yhdeksän