Kylläpä siitä tulee hyvä mieli, kun omaa lasta kehutaan :)
Meidän 5v esikoinen on saanut päiväkodissa todella paljon kehuja. Lapsi on viskarina eskareitten joukossa ja tädit vertaavat lasta aina eskareihin.
Ovat kuulema hyvin usein käskeneet ottamaan mallia meidän lapsesta, kun lapsi on rauhallinen ja muut riehuvat ym.
Erityisesti tänään sain hyvän mielen, kun kaksikielisenä meidän lapsi käy viiden muun eskarin kanssa kielikerhossa. Ja vaikka meidän lapsi on heistä nuorin niin hän oli osannut sanatehtävät pajon paremmin, kuin muut.
Hoitaja sanoi, että lapsi voisi mennä vaikka jo ensi vuonna kouluun, mutta itse en pidä sitä tarpeellisena/hyvänä ajatuksena.
Ja tiedän sen, että kyllä niitä muitakin lapsia kehutaan eikä meidän lapsi ole mitenkään erityinen. Mutta pointti tässä oli se, että kun oma lapsi saa kehuja nii se tuntuu hemmetin hyvälle. Eikö niin?
Kommentit (2)
1,5 vuotias on aika lailla edellä ikäisiään monissa asioissa, joten melko usein saan kuulla kehuja ja ihmettelyjä lapsen taidoista. En ikinä tiedä miten vastata. Joskus vähättelen, joskus alan kehua kehujan lasta, jokatapauksessa koen tilanteet tosi epämukavina. En myöskään haluaisi että lapsi alkaisi ajattelemaan, että on parempi kuin muut. Noin pieni ei tietenkään osaa niin edes ajatella, mutta myöhemmin.
Ihanaa ap, että osaat ottaa kehut lapsesta vastaan ja ole vain ylpeä hänestä.
Ja vinkkinä niille, jotka miettivät miten tutustua muihin äiteihin perhekahvilassa: kehukaa niiden lapsia.