Mitä mun pitää tehdä kun ex-mies ei keskustele lasten asiosta mun kanssa? Lapset 5 ja 7 vuotiaita.

Tapaako isä lapsiaan säännöllisesti?

Mistä asioista haluaisit keskustella hänen kanssa?

Siis tämä myös kesällä loma-aikaan.

No viimeksi esim tyttö soitti isältään mulle, kun opettaja oli kirjoittanut reissuvihkoon viestin. Sanoin tytölle, että anna puhelin isälle, että lukee open viestin, mutta ei puhelinta ottanut eikä viestiä lukenut. Ei siis suostu olemaan muhun missään yhteydessä.

Mies edelleen haluaa tulla takaisin, mutta koska en häntä takaisin ota, niin eliminoi mut kokonaan elämästään. Eli jos takaisin ottaisin, niin kaikki hyvin, mutta kun en, niin ei saa soittaa eikä hän suostu mulle puhumaan.

mutta nyt on ukko jostain keksiny alkaa hankalaksi, ei vastaa puhelimeen, laittaa viesin että " viesti jos on asiaa, kiitos"

olin että mitä ihmettä?! :O

sitte ku vastasin että mulla on lapselle asiaa, ni hän pisti lapsen 4v soittamaan ja kesti varmaan puoli minuuttia kun exä äreänä siellä taustalla että, " lopetas nyt jo" .

mä en ole ollut hankala hänelle! mutta miks hän nyt on?!

mitään neuvoja. Yksinhuoltajuudesta puhui, mutta toisaalta se ei kovinkaan moneen asiaan vaikuta. Passi ja uskonto. Siinäpä tärkeimmät, eli noiden takia ei jaksaisi oikeuteen lähteä, eikä ole kyllä liikaa rahaakaan.

kun mies ei puhu minulle mitään, joten nykyään toteutan samaa myös itse jos on jotain niin en kerro, jos ei ole pakko niin ei sitten.



Asiaa voi tehdä kumpikin. No mulla kyllä onkin yksinhuolto, joten ei mun tarvikkaan keskustella

En ymmärrä, mitä niin kiireistä asiaa on äidillä 4-vuotiaalle, että on pakko soittaa. Oikeasti, oma mieheni erosi exästä kun lapsi oli 2 ja aina on riittänyt tekstiviestit ja satunnaiset keskustelut haku- ja vientitilanteissa. Lapsi on jo kouluiässä nyt ja aivan hyvinvoiva, molemmat vanhemmat pitävät hyvin ja huolehtivat jne.



Jos on vielä erokriisi päällä (kuten ap:n miehellä selvästi), ei olekaan mitään järkeä kuunnella toisen joutavia jorinoita. Eri asia, jos oikeesti on kiire tyyliin lapsi joutuu sairaalaan.

mutta lasten asioista pitäisi joskus puhua.

Mutta kuten hän edellisessä puhelussaan ilmoitti, katokkin, ettet enää ikinä soita hänen numeroonsa, mutta jos lapsille tapahtuu jotain, ilmoita. Pikkusen ristiriitaista, eikö??

Ihan esimerkkejä kaipaisin tähän...



-Jos molemmille vanhemmille on selvää että lapsi menee ihan siihen kouluun mihin asuinpaikkansa mukaan pitäisikin mennä---> ei tarvita keskusteluja, vert. esim. toinen haluaa lapsen Steiner-kouluun



-Jos vanhemmat ovat täyspäisiä ja fiksuja, lomamatkat ymv. eivät liene ongelma?

Eli esim. isä voi lähteä syyslomalla lapsen kanssa Teneriffalle jos lapsi hänen kanssaan syysloman viettää, ja vain ilmoittaa esim. viestillä asiasta äidille. Samoin äiti voi kesälomalla lähteä lapsen kanssa Ruotsiin viikoksi vain ilmoittamalla asiasta (ja oletettavasti lapsi itsekkin on tulevaa matkaa toiselle vanhemmalleen etukäteen hehkuttanut, eli asia on tiedossa)



-Jos on epäselvyyksiä siitä kumpi maksaa lapsen harrastuksen tmv. niin nekin asiat voi hoitaa viestillä, tyyliin---> " Sopiiko jos minä ostan Jaskalle sukset ja sinä hokkarit?" " Maksaisitko sinä luokkaretken, minä maksan tämän kuun pianotunnit" jne. jne.



Niin sanotut arkipäiväiset jutut pystyy ihan hyvin hoitamaan ilman soittelua. Jos taas lapsella on jokin hoitoa vaativa sairaus tmv. niin silloin olisi ehkä hyvä että molemmat vanhemmat tulevat mukaan lääkäriin.

Jos olette sopineet tapaamiset kunnolla niin ei sellaisia oikeasti ole. Opettele löytämään tuki kasvatusasioihin yms. muualta, sillä eron jälkeen exälläsi ei ole enää velvollisuutta tukea sinua.



Ajattele, jos pystyt, asiaa hänen kannaltaan: hän rakastaa ja haluaisi palata, mutta sinä et ota takaisin. Hän ei pääse sinusta kunnolla eroon, kun lasten varjolla otat jatkuvasti yhteyttä. Sinulla ei ehkä ole muita tavoitteita kuin lasten hyvinvointi, mutta samalla väännät tarkoittamattasi veistä miehen haavoissa. Lopeta se.



Muutaman vuoden kuluttua tilanne on ehkä niin rauhoittunut, että voitte jo keskustella lasten asioista, mikäli koette tarvetta. Mutta todennäköisemmin teillä on jo kummallakin omat ympyrät ja omat ihmiset, joiden kanssa keskustella - myös lapsista.

joskus parisuhteesta irtipääseminen on mahdotonta, jos ollaan koko ajan tekemisissä.

Itselleni ero oli aikoinaan niin vaikea, että poistin poikaystävän numeron puhelimesta, etten enää laittaisi viestejä. Ehkä hän siis todella yrittää nyt päästä erostanne yli?

(Noh, kunhan aprikoin. Mistä voin teidän asioitanne tietää.)

Kyllä se on lapsen etu, jos vanhemmat voi sovussa jutella lapsiin liittyvistä asioista keskenään. Ymmärrän toki, että on erokriisi päällä ym. mutta kyllä ne lapset on yhteisiä eron jälkeenkin ja niitä pitäisi yhdessä myös kasvattaa.



Meillä oli alkuun vähän sama juttu, mutta nyttemmin menee ihan ok, ei turhia jaaritella, mutta asoista voidaan sopia puolin ja toisin puhelimessa. Mun mielestä se on hienoa, että lapsillakin on sellainen olo, että vanhemmat voi kommunikoida normaalisti keskenään.

Täytyyhän erossa erota kunnolla, erkaantua henkisesti. Siinä voi jollakulla olla tarpeen se, että yhteydenpito pidetään aivan minimissä. Eikä niitä pakollisia lasten asioitakaan kovin paljon ole, jollei ole terveysongelmia tai käytöshäiriöitä tms. joita pitää seurata jatkuvasti. Haalari ostetaan yleensä kai korkeintaan kahdesti vuodessa, sukset ja luistimet kerran?



Lasten on myös hyvä oppia siihen, että ovat turvassa molemmissa kodeissa (jos näin oikeasti on eikä alkoholiongelmia tms.). Se kulloinkin " vuorossa" oleva vanhempi huolehtii heistä itse eikä toinen saa siihen tulla kyselemään, että ootko nyt hoitanut hommat, vaan pitää LUOTTAA.

vaan lähinnä silloin, kun yritän saada tietää, koska tulee lapsiaan hakemaan, meillä ei ole mitään selkeää vierailusysteemiä. Mies on hakenut kun sille on sopinut. Mutta koska ei ole puheluihin vastannut, mä olen lähettänyt viestin noin kuudeksi viikoksi eteenpäin, milloin lapsensa hakee.

Mistään harrastusten maksamisesta tai haalareiden, suksien tai minkään muidenkaan maksamisesta meillä ei keskustella, mä maksan kaiken itse, isä maksaa elarit 300e kahdesta lapsesta kuussa.

Mutta kuten toi esim koulusta tulleesta reissuvihosta kertoo, että joskus voisi puhua mulle, mutta kun ei.

Ja mä en todellakaan halua mitään apua lastenkasvatukseen enkä siihen tukea, mä olen lapset kasvattanut alusta lähtien yksin. Herra ex on viihtynyt paremmin töissä kun kotona. Mutta sitä vaan korpee, että mä heitin sen pihalle, eikä hän lähtenyt omasta halustaan.

Lähetä tekstiviesti: mitä viestissä lukee?

tuhannennen kerran, että mä en merkitse hänelle mitään ja pitkä jaaritus.

Lopuksi ilmoitus, että hän ei voi tulla hakemaan lapsiaan ensi viikon perjantai-iltana vaan tulee lauantaiaamuna.

Pikkusen taas ottaa päähän. Meillä lukee tapaamissopimuksessa, että hän ottaa lapset joka viikko kahdeksi päiväksi, no käytännössä on ottanut lapset kuukaudessa kahdeksi yöksi. Nyt yritin saada ukon järjestykseen ja lapsille vähän isäaikaa ja ilmoitin, että vierailut on kaksiöisiä alkaen perjantai-illasta sunnuntai-iltaan, mutta eihän se tietenkään sille ääliölle käy. Ei voi mulle millään muulla kostaa, niin tää on hyvä tapa.

siis että miehen pitäisi sinun mielestäsi ottaa lapset joka

viikko pe-su???Onko tuo

mielestäsi reilua???

ja yleisesti ottaen viikonlopuista eli perjantai-illasta sunnuntai-iltaan. Ja joka toinen viikonloppu.

Nyt hän ilmoitti ottavansa lapset lauantaiaamuna ja palauttavansa sunnuntai-iltana.

Ja meillähän tapaamissopimuksessa lukee, että kaksi päivää viikossa, jonka herra ex halusi kirjata, eli olisi oikein, jos lapsiaan joka viikko pitäisi.

kun sen kaksi yötä kuussa.