30v äiti, joka ei ole tehnyt päivääkään töitä vastaa kysymyksiinne!
Kommentit (10)
Lapsia 3, takana yliopistokoulutus ja maisterinpaperit.
Mietitkö koskaan minun tavoin että löytyyköhän se oma työpaikka koskaan? Vuoden päästä alan varmaan etsiä jotain, mutta koulutukseni on mennyt varmaan hukkaan kun en ole tulkin/kääntäjän hommia tehnyt kuuteen vuoteen niin aika kaukaiselta sekin ala jo tuntuu.
Vierailija:
Lapsia 3, takana yliopistokoulutus ja maisterinpaperit.Mietitkö koskaan minun tavoin että löytyyköhän se oma työpaikka koskaan? Vuoden päästä alan varmaan etsiä jotain, mutta koulutukseni on mennyt varmaan hukkaan kun en ole tulkin/kääntäjän hommia tehnyt kuuteen vuoteen niin aika kaukaiselta sekin ala jo tuntuu.
ap
Olen hoitanut 4 lasta kotona 11vuotta.
Ammatti on ja töitä tein valmistumisen jälkeen puolivuotta. Sitten aloin odottaa esikoistani (18vuotiaana)
Nyt kun nuorin täytti 3v. aloin etsiä töitä. Aika noloa kun työkokemusta ei oikeastaan ole. Eli työttömänä olen tällä hetkellä.
Jos töitä ei löydy, menen ensin varmaan johonkin työharjotteluun (ei saa palkkaa, pelkät kulukorvaukset työkkärien päälle)
Siitä saa ainakin työkokemusta ja toivon mukaan tulevaisuudessa oikeita töitäkin.
Vaikealta tuntuu tällä hetkellä mutta ehkä se tästä..
Ikää 29 vuotta, kolme lasta; ylioppilas olen ja amk-tutkinto.
Paljon sitä piti silloin miettiä, kun lapsia alettiin tekemään, että missä järjestyksessä ja miten tämän elämän oikein järkkäilisi. Tiesin heti alkuun, että haluan useamman lapsen - ainakin kolme tai neljä. Miehellä samanlaiset ajatukset.
Nyt on suunta jo selvä. Lapset ensin, sitten työelämä. Kurssitan itseni ja lähen aktiivisesti hakemaan töitä, kun viimeinen lapsi on meidän mielestä sopivassa iässä muiden hoidettavaksi.
Ehdottomasti koen, että tämä oli oikea ratkaisu. Onnellisia ollaan ja tämä järjestely on sopinut meille tosi hyvin. Lapsilla on seuraa toisilleen eikä heidän tarvitse potea yksinäisyyttä eikä mitään muutakaan kurjuutta, siitä kokemusta omassa lapsuudessani.
Enkä enää tällä iällä välitä mitä muut minusta ajattelevat. Pääasia on perheemme ja sillä mitä itse sydämessäni tunnen.
Mikä voikaan olla tärkeämpää kuin omien lasten hoitaminen?!
Jatka edelleen samoin, jos hyvältä tuntuu.
Ja niille joita hävettää miehen siivellä eläminen: Minua hävettää sellainen mies ja ihmiset, jotka eivät älyä vaimon tekevät tätä perheensä hyväksi. Perheet päättävät itse mikä heille parhaaksi!
mut mites jos sä olet tätä vähemmistökansaa niin osaat kuitenkin lukea/kirjoittaa?
Itse en kehtaisi elää mieheni siivellä!Huh huh, että 3kymppinen elää miehensä siivellä...tsiisus kraist!
no enpä mäkään ole tehnyt, paitsi jotain pienenpieniä sijaisuuksia + kesätöitä...
takana pitkä yliopistokoulutus, jonka jälkeen 2 lasta, joita hoidan nyt kotona.
välillä kyllä nolottaa tämä työkokemattomuuteni, mutta ehtiihän sitä...
Siinä on ollut työtä ihan riittävästi. Sitten alkaisin ihmettelemään, kun kuopus aloittaa koulun ja edelleen eläisit miehen siivellä.
sitten ovat. On se hienoa olla kotona ja elää miehen siivellä.