Mikä minua vaivaa? :( Se tapahtui taas: ihastuin työkaveriini.
Vaihdoin työpaikkaa ja ajattelin, että täällä ei tarvitse sitten ihastua kehenkään. Edellisessä paikassa oli tukalat oltavat, kun oli molemminpuolista säpinää. Mitään vakavaa siinä ei ollut, eli tunteet unohtuivat aika helposti työpaikanvaihdoksen yhteydessä.
Mutta nyt taas näyttää uhkaavasti siltä, että kipinät lentävät vähän liikaa töissä läheisimmän kollegan kanssa. :( Mikä minua oikein vaivaa, kun ajauduin näihin tilanteisiin?
Kommentit (11)
mutta en tiedä, mikä se tarve on.
ap
Siis en kaikkiin tällaisiin miehiin, mutta joihinkin. Eli jotain säpinää siis kaipaan?!?
ap
Itselläni on sama vaiva. Pidän itseni kurissa ja lopetan heti alkuunsa tuollaiset tilanteet. Ennen en pystynyt siihen. Nyt minulla on lapsi ja se kummasti laittaa tekemään parempia valintoja.
Hanki itsellesi jotain muuta jännittävää elämääsi niin ei tarvitse hakea sitä ihastuksista.
Minkälainen on suhteesi vanhempiisi? Osoittivatko he sinua kohtaan pienenä paljon hellyyttä vai olivatko määräileviä tiukkoja jne? Onko sinua kiusattu koulussa jne?
Vierailija:
Itselläni on sama vaiva. Pidän itseni kurissa ja lopetan heti alkuunsa tuollaiset tilanteet.
Suhde vanhempiin on kunnossa enkä ole ollut koulukiusattu.
ap
Olen siis alkanut realistiksi.
t. 8
En tiedä, onko tuohon aina syynä nimenomaan huono parisuhde. Onko sinulla mitään muuta sisältöä elämässäsi? Mites olisi uusi harrastus?
Vielä jokin aika sitten eräs uraan liittyvä asia vaivasi mieltäni, mutta se on nyt järjestynyt. Harrastuksia on.
Jotain huomion kaipuuta tämä kai on?! Saan aika paljonkin sellaista pintapuolista huomiota miehiltä, mutta jos joku mukava ja seksikäs mies menee vähänkin syvemmälle ja vaikuttaa hieman ihastuneelta, niin sekoan heti.
ap
Tämä tarve voi olla tiedostamatonkin...