Sairaalan unikouluun vinkkejä?
Hei ! kaipaisin vertaistukea unikousta ja siellä olleista lapsien pärjäämisestä. ihan kaikesta puolesta ja vastaan saa kirjoittaa. Meidän taaperon elämä on tullut siihen päätökseen ettää muu ei auta kuin unikoulu ja tarkat tutkimukset. Poika nyt 1V 8kk+ ja valvonut koko pienen ikänsä / kasvu on myös hiipunut alaspäin eli käyrä laskenut pikkuhiljaa koko ajan. Poika on todella pieni -alle 80cm ja 10 kiloa. Nyt otetaan sisään torstaina ja äiti tässä koville joutuu mutta koko perheen elämä kärsii yhden valvomisesta. Esikoinen väsyy koulunkäyntiin -hän myös joutuu heräilemään öisin. Mieheni tekee yö työtä ja valvoo silloin kun on vapaalla. Minä aloitin työt ja kyllä virtavieteri on loppu kun unet jäävät 2 tuntiin yö + työt päälle.
Eli neuvoja ja kokemuksia ?
Kommentit (4)
Hei, meillä kuopus on ollut tosi huono nukkuja pienestä pitäen. Pidimme alle vuoden iässä pari kertaa kotona unikoulun ja se auttoi muutaman yön mutta aina hetken kuluttua olimme samassa kierteessä. Vajaan vuoden iässä huomasimme että poika on tosi allerginen porkkanalle jota oli syönyt soseissa varmaan joka päivä. Ja kun päästiin selvittelyissä vauhtiin löytyi todella paljon muitakin ruoka-aineita joille allerginen, maito, öljyt, mausteet jne.
Meillä ainoat noiden allergioiden aiheuttamat oireet olivat yöheräily, punoittava pyllyn reiän ympärys, kakka oli kuin pahanhajuista kaurapuuroa. Päivisin poika oli hyväntuulinen ja muuten ok.
Kasvun hitaus voi muuten olla myös merkki siitä että ravinto ei imeydy kunnolla esimerkiksi allergioiden takia. Eli kannattaa miettiä voisiko allergiat olla yksi mahdollisuus yöheräilyihin. Meillä ainakin unet paranivat huomattavasti kun ruokavalio saatiin kuriin (valitettavasti myöhemmin on allergisoiduttu aikaisemmin sopiville aineille). Nyt poika jo 2v 3kk ja on tainnut nukkua alle 10 kokonaista yötä elämänsä aikana. Mutta kun ruokavalio on kunnossa herää vain pari kertaa ja silittely riittää.
t. Kahden allergikon äiti
En nyt ap:lle osaa vinkkejä antaa, mutta halusin muuten vähän kommentoida. Eli meillä myös lapsonen joka ei eläissään ole tainnut kokonaista yötä nukkua ( tytöllä ikää nyt 2v.7kk. ). On pienestä pitäen ollut erittäin levoton nukkuja ja itselläni lapsen ensimmäinen vuosi meni aika sumussa. En neljään ensimmäiseen kuukauteen saanut nukuttua yössäni kuin puolitoista tuntia. Sanomattakin on selvää mitä se tekee ihmiselle.
No, jotenkin sain sinniteltyä 9 kuukauteen kun neuvola vihelsi pelin poikki. Lääkäri tutki lapsen mahdollisten allergioiden, korvatulehdusten jne. varalta. Ei löytynyt mitään. Seuraavaksi terveydenhoitaja suositteli sairaalan unikoulua, mutta lääkäri halusi varmistaa ennen lähetteen kirjoittamista olemmeko siihen valmiita. Halusimme koittaa ensin kotona ( lähimpään sairaalaan on n. 100 km ). Se oli todella rankkaa, mutta saimme kolmen tunnin välein olleen yösyönnin pois. Näin ollen muutama yöheräily oli vähempänä. Lapsi kuitenkin heräili edelleen usein yöllä, muttei enää itkenyt.
Terveydenhoitajan ja lääkärin mielestä lapsemme vain yksinkertaisesti on vähäuninen ja levoton nukkuja. Menee joskus ohi tai sitten ei, aika näyttää. Näin sitten ollaan menty eteenpäin ja vähä vähältä heräilyt ovat vähentyneet. Edelleenkin puhuu paljon unissaan, välillä on selkeästi unessa, välillä taas hereillä. Löytyy milloin mitenkin päin sängystään tai meidän keskeltä ( minä herään aina jokaiseen äänähdykseen, kun taas mies nukkuu vallan mainiosti ). Vaikka yöllä aina väsyttääkin, niin välillä on pakko nauraa, niin hauskoja jutut öisin ovat.
Valitettavasti kriteerejä unikouluun pääsyyn en osaa sanoa, mutta suosittelen ottamaan neuvolaan yhteyttä.
En osaa sanoa kriteerejä mutta meillä tämä ajatus kypsyi jo 1V neuvola käynnin yhteydessä. Olemme tehneet vanhempina kaikkemme siis ihan kaiken. Unikoulut kotona pidetty -tassuttelut, vieressä nukkumiset, huutokoulut yms..
Ehkä meillä tuo unikouluun pääsemisen syy on pojan pienikasvuisuus, vaikka syö kuin hevonen. Toinen varmasti tärkeä kriteeri on verkoston puutttuminen -eli ei ole mummoja ja pappoja auttamassa jaksamaan. Ja ehkä se suurin tekijä on pojan hyvinvointi eli jatkuva kärttyisyys/kiukkuisuus/nukkumattomuus/väsymys jne.... Jopa hoitopaikan tätit ovat väsyneitä tuohon huutamiseen.
Pojalla on atooppinen iho ja huomaan kyllä öisin että kutisee, raapii itseään verille. Lääkkeet on mutta ei huomattavaa apua. kaiken pahimmillaan iho on aina suihkun jälkeen. Jos viikkoon ei tarvitsisi pesulla käydä olisi iho " normaali" .
Nyt sairaalassa vihdoin otetaan ne tarvittavat kokeet, allergiat yms... muut verikokeet.
Meillä myös 1v8kk joka on koko pienen ikänsä valvottanut öisin. meillä tosin valvomisiin on joskus vaikuttanut tulossa olevat hampaat ja sairastelu mutta näiden välilläkään lapsemme ei nuku. Kasvu on kuitenkin ollut normaalia.
Olen koittanut kotona jo unikouluttaa monesti mutta ian se menee plörinäksi kun sairastutaan ja aina ei tarvi sairastuakaan. Kokonaisia öitä poika on nukkunu ikänsä aikana korkeintaan 7.
Tutista ja pullosta luovuttiin myös jo kun ajattelin senkin auttavan yöunta. Samoin opetin hänet nukkumaan omaan sänkyynsä kun ei meidän vieressäkään nukkunut. Nämäkään ei auttanut.
Nukkumaan poika käy klo 20 ja herää aamulla klo 07 mutta siinä välissä itkee, huutaa, kitisee 2-6 kertaa yössä ja tälläinen huuto, narina kohtaus kestää 2- 30 min kerrallaan jolloin kukaan meidän talossa ei nuku. Asiasta siis kärsivät myös meidän muut lapset 4 v ja 7 v koululainen.
Töissä en vielä ole mutta kyllä väsyttää ja pinna on aina kireellä ja huudettua tulee lapsille luvattoman paljon kun aina vaan väsyttää.
Oisin kiinnostunut kuulemaan sairaalan unikoulusta lisää.