Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kun kysyttiin siitä teiniiän alakulttuurista, mietin vain (hymyssäsuin)

Vierailija
20.10.2007 |

mitä kaikkea nykyinen minäni olisi voinut kertoa sille ahdistuneelle 15-16 vuotiaalle tyttölapselle joka joskus olin. Muistelen hellyydellä ja vähän huvittuneena itseäni teininä. Kamala uho päällä ja silti niin kadoksissa...



Silloinen punk-minäni olisi varmaan sylkenyt nykyisen minäni päälle, joka viilettää se surullisen kuuluisa jakkupuku päällä (no farkut vapaa-ajalla) työn, kaupan ja tarhan väliä. Mutta silloinen pikkutyttö ei tiennyt mitään rakkaudesta, vastuusta eikä siitä, että antamalla itse saa kuitenkin eniten. En silti antaisi vuottakaan pois, tätä itsevarmaa, oman arvonsta tuntevaa ja silloin tällöin melko epäsovinnaista ! naista

ei olisi olemassa ilman jokaista kuhmua ja kolhua jonka olen ottanut.

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
20.10.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Silloin olin mielstäni henkevä ja ajatteleva runotyttö. Huhhuijaa. Kulatisempi keskitie olisi ollut helpompaa. Sama hymy-asenne siis kuin AP:lla. Onneksi kelkkaa on saanut suorempaan vanhetessaan. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yhdeksän kuusi