Auttaako mikään luontaistuote OIKEASTI MASENNUKSEEN??

Alkoi vaikkuttaa n 2 vkko:n kuluttua. Aluksi väsytti.

Opiskelen sairaanhoitajaksi ja teimme vasta erään kirjallisen työn johon etsimme tietoa tästä aiheesta.

T: 11

Nykyisen " lääkitsen" itseäni Omega 3:lla ja B-vitamiinilla ja hyvin porskuttelen eteenpäin.

Depressio, potilasversio

Käyvän hoidon potilasversiot

08.06.2004

Tellervo Aho, Erkki Isometsä ja Mikko Mattila



* Kimppu oireita

* Monia hoitovaihtoehtoja

* Huolellista seurantaa

* Psykoterapiaa kuntoutuksena

* Uhkana itsemurha



Käypä hoito -suositus 1



Depressio on yleinen sairaus, mutta vain vähemmistö hakee siihen apua. Lievähköstä masennuskaudesta voi selviytyä lyhyellä psykoterapialla. Joskus tarvitaan sekä lääkitystä että terapiaa ja vuosia kestävä hoitosuhde.



Tiedetään, että noin 200 000 suomalaista kärsii masennuksesta. Masennustilat alkavat yleistyä murrosiässä ja vaivaavat sitten tasaisesti kaikenikäisiä. Naisilla depressio on liki kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Toistuvien ja vaikeiden masennustilojen taustalla on usein sekä perinnöllinen alttius että laukaiseva ulkoinen tekijä, kuten kuormittava elämänmuutos, pitkäaikainen psykososiaalisen stressi tai läheisen ihmissuhteen puute. Persoonallisuuden häiriöt, tunne-elämän epävakaisuus, itsetuntovaikeudet, vähäinen koulutus ja matala tulotaso, säännöllinen tupakointi, humalajuominen, krooniset elimelliset sairaudet sekä erilaiset mielenterveyden häiriöt liittyvät nekin masennustilojen esiintymiseen.



Kaikki masennus ei ole depressiota. Lähiomaisen kuolema ja muut suuret menetykset masentavat, mutta tavallisesti ihminen selviytyy pahimman yli muutamassa kuukaudessa. Normaali surureaktio ei kestä vaikeana yli kahta kuukautta ja johda esimerkiksi itsetuhosuunnitelmiin.



Depression vuoksi hoitoa hakevat kärsivät muuta väestöä useammin paniikkihäiriöstä, sosiaalisesta fobiasta, yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä tai päihdeongelmasta. On tavallista, että psyykkinen oirehdinta alkaa ahdistushäiriöllä ja depressio kehittyy vasta tämän jälkeen. Naisilla päihdehäiriötä edeltää yleensä. depressio. Miehillä järjestys on useimmiten päinvastainen.

Kimppu oireita



Masennus on luonteeltaan oireyhtymä, joka todetaan huolellisen haastattelun perusteella. Masennuksen luokittelussa ensimmäinen kriteeri on aika: alle kaksi viikkoa kestäneitä oireita ei vielä lasketa depressioksi. Oirekuvaan kuuluu, että mieli on maassa suurimman osan aikaa, kiinnostus tai mielihyvä on kadonnut asioista, jotka ennen tuottivat iloa ja olo poikkeuksellisen väsynyt. Masennusoireyhtymästä kärsivällä on vähintään kaksi näistä oireista.



Depressiossa myös itseluottamus ja omanarvontunto ovat vähentyneet, masentunut kärsii perusteettomista ja kohtuuttomista itsesyytöksistä ja hänellä on toistuvia kuolemaan tai itsemurhaan liittyviä ajatuksia. Keskittymisvaikeus, psykomotorinen kiihtymys tai hidastuneisuus, unihäiriöt ja ruokahalun muutos, joka ilmenee lihomisena tai laihtumisena ovat samoin depression osamittareita.



Diagnoosia tehdessään lääkäri arvioi, ovatko oireet ja niiden kesto sellaisia, että kyseessä on hoitoa vaativa masennusoireyhtymä.



Monet sairaudet voivat suoraan tai välillisesti vaikuttaa aivojen toimintaa siten, että ne altistavat masennusoireyhtymän synnylle. Tällaisia ovat muun muassa kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, autoimmuunisairaudet, syöpä, infektiot, diabetes, päihderiippuvuus tai jokin neurologinen sairaus, vaikkapa aivoverenkierron häiriö, Parkinsonin tauti tai multippeliskleroosi. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että ne ovat masennustilan taustalla. Siksi elimellisestä sairaudesta kärsivät masennuspotilaat onkin tutkittava erityisen tarkkaan.

Monia hoitovaihtoehtoja



Depression akuuttihoidossa voidaan käyttää psykoterapiaa ja lääkehoitoa erikseen tai yhdessä. Hoitomuodon valinta ja lääkitys määräytyvät yksilöllisesti depression vaikeuden ja potilaan elämäntilanteen mukaan. Raskauden aikana hoito on mieluiten psykoterapiaa. Kaamosmasennukseen tepsii usein pelkkä kirkasvalohoito.



Akuuttihoidon tavoitteena on saada potilas oireettomaksi, ja jatkohoito pyritään estämään oireita palaamasta. Ylläpitohoito varmistaa, ettei uusi sairausjakso pääse puhkeamaan. Keskivaikea ja lievä masennustila saattavat parantua pelkällä psykoterapialla. Usein tarvitaan myös lääkettä. Kun oirekuva on vaikea tai psykoottinen, hoidon kulmakivenä on lääkitys, jota voidaan täydentää psykoterapialla.



Jos kaksi peräkkäistä lääkehoitokokeilua ei ole tuottanut tulosta, hoitoa voidaan jatkaa esimerkiksi uudella, mahdollisesti eri lääkeryhmään kuuluvalla valmisteella tai kahdella eri lääkkeellä. Kun potilaalla on vaikeiden tavanomaisten masennusoireiden lisäksi harhaluuloja ja harha-aistimuksia ja hänen todellisuudentajunsa on heikentynyt, oikea hoitopaikka on useimmiten psykiatrinen erikoissairaala.



Lievästä masennuksesta kärsivä selviytyy yleensä työssään, vaikeasta masennustilasta kärsivä on lähes aina työkyvytön. Sairausloman tarve riippuu depression luonteesta ja potilaan elämänoloista.

Huolellista seurantaa



Masentunut potilas tarvitsee akuuttivaiheessa säännöllistä seurantaa viikon¿kahden välein, tarvittaessa useamminkin. Sen aikana arvioidaan, miten lääkitys on vaikuttanut. Noin kaksi kolmasosaa säännöllisesti lääkettä käyttäneistä hyötyy siitä selvästi. Puolella potilaista oireet katoavat jokseenkin kokonaan 6¿8 viikossa. Toipuminen jatkuu usein tämän jälkeenkin. Tulokset riippuvat paljolti siitä, kuinka potilas jaksaa noudattaa ohjeita.



Masennuslääkehoitoa on syytä jatkaa pitkäaikaisena estohoitona silloin, kun potilas on elämänsä aikana kärsinyt useista toistuvista, vähintään keskivaikeista masennustiloista. Ylläpitohoitoa suositetaan usein, kun kyseessä on kolmas masennusjakso, joskus myös jo toisen, vakavan masennusjakson jälkeen. Ylläpitohoito edellyttää potilaan tilan seuraamista vähintään puolen vuoden väliajoin, vaikka oireita ei olisikaan.



Usean vuoden oireeton jakso antaa aiheen harkita, voisiko lääkehoidon asteittain varovaisesti lopettaa. Jos lääkkeistä luovutaan, seurannan on oltava tavanomaista tarkempaa, koska masennus saattaa tuolloin uusiutua.

Psykoterapiaa kuntoutuksena



Psykoterapian tavoitteena on lievittää depression vaikuttamalla masennusta yllä pitäviin mielikuviin, ajattelumalleihin, minäkäsitykseen ja toimintatapoihin. Hoitoa antavat psykoterapiakoulutuksen saaneet henkilöt, joiden pätevyyttä valvoo terveydenhuollon oikeusturvakeskus TEO. Kansaneläkelaitos pitää yllä luetteloa psykoterapeuteista, joiden antama hoito voidaan korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena.



Vuoden 2003 alussa Suomessa toimi noin 3 000 TEOn hyväksymää psykoterapeuttia. Heistä 1 700 täytti Kelan psykoterapeuttirekisterin hyväksymiskriteerit. Lyhytterapiat vaihtelevat kestoltaan muutamasta käyntikerrasta 20_30 kertaan. Käyntejä on tavallisesti kerran viikossa. Pitkäkestoiset terapiat voivat joskus jatkua useita vuosia.

Uhkana itsemurha



Itsemurhan takana on usein depressio. Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleden, vaikeimmista masennustiloista kärsivien potilaiden itsemurhavaara on noin 20-kertainen normaaliväestöön verrattuna. Kaikista itsemurhista noin 2/3 liittyy masennustiloihin, mikä Suomessa tietää noin 800:a itsemurhaa vuodessa. Useimmissa tapauksissa itsemurhan tehnyt henkilö ei ole saanut depressioonsa asianmukaista hoitoa.



Itsemurhavaara on sitä suurempi, mitä vakavammasta masennustilasta ihminen kärsii. Siksi sen arviointi onkin hoidon suunnittelussa tärkeimpiä tekijöitä. Itsetuhoiset depressiopotilaat hoidetaan yleensä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.

Hae ajoissa apua!



* Jos kärsit masennusoireista, jotka haittaavat selviytymistä arkielämässä tai olet alkanut ajatella itsemurhaa, älä viivyttele vastaanottoajan tilaamisessa.

* Depressiota voidaan hoitaa monin keinoin, ja mitä aikaisemmin hakeutuu hoitoon, sitä nopeammin paranee.

* Puhu rohkeasti lääkärille itsemurha-ajatuksistasi. Sinua voidaan auttaa, vaikka itsestäsi tuntuu, ettei mitään ole tehtävissä. Masennus ei ole omaa syytäsi.

* Jos masennusjakso iskee avioliiton kriisitilanteessa, parisuhdeterapiasta voi olla apua.

* Valtaosa masennuspotilaista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa.

* Jos läheisesi muuttuu aloitekyvyttömäksi, ei jaksa keskittyä mihinkään, nukkuu huonosti, laihtuu tai lihoo, ja menettää kiinnostuksensa aikaisemmin tärkeiltä tuntuneisiin asioihin, keskustele hänen kanssaan lääkärille menosta. Ellei hän itse saa tilatuksi vastaanottoaikaa, tee se hänen puolestaan ja varmista, että hän menee lääkäriin.

* Joskus lääkityksen ja psykoterapiankaan yhdistelmä ei auta vaikeasti masentunutta. Nukutuksessa annettava sähköhoito on nykyään tehokasta ja turvallista. Se tuo nopeasti avun.



Tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksesta muokannut toimittaja Tellervo Aho, ja sen ovat tarkistaneet ylilääkäri Erkki Isometsä Kansanterveyslaitoksen mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osastosta ja LL Mikko Mattila Peijaksen sairaalasta.

Artikkelin tunnus: khp00044

© 2006 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Vaan kyllä kai ainakin omega3:n teho on todistettukin joissakin tapauksissa, ja onhan se muutenkin terveellistä, niin että sitä nyt voi yrittää ainakin.

En ole ennen kuullutkaan moisesta!! Kiinnostaa!

ap

Luontaistuotteet,kukkaterapiat ja homeopatiat kokeiltu,turhaan!

Rahat vain meni hukkaan!!!

kaikkein tehokkain luontaistuote.