***TOUKOTUHISIJAT VK 42 ***

Cadavera, mulla on ihan sama noiden vaatteiden kanssa. Ei kyllä

' tavalliset' farkut ole tuntuneet hyvintä enää aikoihin ;-)

tää välivaihe on siitä hankala kun äitiyshousut ei vielä sovi ja

tavalliset on liian kireitä. No onneksi on sentään vielä kaapista

löytynyt jotain päälle.



Kanelisokeri, napostelu tosiaan auttaa, mutta mä oon yllättäen

löytänyt magnesiumista tosi hyvän avun pahoinvointiin. Meinaan

kun oon tässä ihmetellyt hyvää oloa (edellisessä raskaudessa

oksentelin pitkään) niin viikonloppuna huomasin että pahoinvointi

yltyi ihan hirveesti kun unohdin ottaa magnesiumia, parilla tunnilla

myöhästyin ja heti iski hirvee pahoinvointi. No tärkeetä on kanssa

syödä vähintään kahden tunnin välein jotakin. Magnesiumin aloitin

kramppien takia, mutta jatkan kyllä tuon pahoinvointiin auttamisen

takia :-)



Pahoittelut Duracell76!!!! :-(



72mama rv 9+5

Pitääpä nyt ryhdistäytyä, ja kirjoittaa vähän kuulumisia. Ensimmäinen neuvola on takana, oli viikko sitten rv 9. Oli mukava nähdä äitiysneuvolan terkka, on tosi mukava kyllä. Kaikki oli ok, ja lappuja siellä täytettiin. Sain mukaan jos jonkinlaista esitettä. Sydänääniä kuunneltiin, ja sieltä kuului jo vaimea jyskytys. Uskomatonta, että niin aikaisin. Mutta oli kyllä helpotus kun kuuli että siellä joku on :))



Ensimmäinen ultra onkin sitten pe 19.10, ja sitten seuraava maanantai on eka lääkäri. Vointi ollut hyvä, paitsi että selkä (tai pakaran yläpuolella) välillä tosi kipeä ja kipu säteilee aina kantapäähän asti. Pitkän päivän päätteeksi pystyy tuskin kävelemään. Ja on myös tosi vaikea päästä ylös... :( Katotaan jos tämä nyt tästä menisi ohi. Pitää ostaa sellainen jyväpussi jolla voisi tuota selkäkipua hoitaa. Ja onhan se pussi sitten myöhemmin hyvä olla supistuksiin ym.



Täällä on koleaa ja synkkää ja tosi sumuista. Muutoin ollut aika aurinkoista ja ulkoiltu on lasten kanssa. Haravointi on etupihalla suoritettu ja oli kyllä melkoinen urakka! Takapiha olisi vielä, mutta taidan jättää sen homman iskälle :)



Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille ja hyviä vointeja!



amaria 10+3

ensinnäkin pahoittelut joukosta poistuneille, ja voimia!



Noista kiristävistä farkuista kun muutamakin jutteli, mulla ollut vähän samaa ongelmaa. Tosin vielä olen pärjännyt avaamalla vyötä pari pykälää, mutta parin viikon kuluttua täytynee keksiä parempi ratkaisu. Olen harkinnut sellaista Belly Belt -vyötä, jolla voisi suurentaa ihan tavallisia housuja. Onko kenelläkään tästä hyviä/huonoja kokemuksia aiemmilta kerroilta? Jos jostain sellaisen löytäisi kohtuuhinnalla, niin voisi käyttää tavallisia vaatteita vähän pidempään.



Olipa mielenkiintoista kuulla tuosta magnesiumin vaikutuksesta pahoinvointiin, täytyy itsekin kokeilla. Mä olen syönyt nyt kokonaisen paketillisen niitä raskaus-inkivääri-kapseleita mutta huonovointisuus ei ole kokonaan vieläkään ohi. Sellaista tasaista kuvotusta on pitkin päivää ja olisin valmis kokeilemaan jotain muuta, mistä voisi olla apua.



Onko kukaan teistä tuntenut vielä mitään liikkeitä? Mä olen aika ihmeissäni, mutta luulen että tunsin ekoja liikkeitä eilen. Sellaisia ihan pieniä hipaisuja, ei vielä tönäisyjä sentään, mutta jotenkin aika selkeitä kuitenkin. Istuin autossa, farkut kiristi mahan kohdalta ja olin hetkeä aiemmin syönyt, ja liikkeet tuntuivat niin kovin selvästä alavatsassa. Mitä muutakaan ne voisivat olla? Muistelin, että esikoisesta tunsin joskus rv20, toisesta joskus rv 15-16, mutta nythän mulla on hädintuskin rv 12, joten epäusko on suuri... Silti tunne oli hyvin selkeä, ja tunsin niitä samoja hipaisuja myös käydessäni nukkumaan kun pötkötin sängyllä kyljelläni. Ihan samassa kohdassa taas. Ei kai vaan mielikuvitus tee mulle tepposiaan??



Meidän lapset on viime aikoina olleet tosi kiinnostuneita vauvoista, miten niitä tehdään ja miten ne syntyvät jne. Aika hauska sattuma, koska emme ole heille vielä vauvasta mitään sanoneet. Toki tämänikäiset (4v ja 6v) ovat muutenkin näistä jutuista kiinnostuneet, mutta huvittaa silti selittää miten vauva saa alkunsa ja kasvaa masussa ja syntyy, kun itse miettii niitä ihan samoja asioita :) Jännitän jo, että miten lapset reagoivat tähän uutiseen... Eivät välttämättä ole kovin innoissaan uudesta kilpailijasta :( Tai eihän sitä tiedä, täytyy miettiä miten kertoa siitä niin, että hekin innostuvat.

Missä vaiheessa te muut, joilla jo on lapsia, olette tästä kertoneet tai ajatelleet kertoa?



Mulla on ultraan vielä 10 päivää aikaa, ärsyttää kun se meni niin pitkälle! Tekisi mieli jo kurkata että onko siellä kuka.



Hyviä vointeja kaikille!!

Niipa rv 11+6

Väsyttää, väsyttää, väsyttää. Siinä kuulumiset! Ei jaksa ajatella yhtään mitään, keskityn vain siihen että meen töihin ja takas ja syön tarpeeksi. Koskakohan voimat palaa taas. Välillä on vielä ihan epäuskoinen olo, että onko masussa ketään. Tulis jo se ultra! Viikko ooteltavaa vielä.



Pahoittelut joukosta poistuneille. Voimia!





Maria7

rv 12+0

Raskaus meni taas kesken, jo yli viikko sitten (rv:lla 10). Viime viikon olin sairaslomalla ja tänään hain lisää, ei vaan pysty olemaan töissä. Itkettää ja ahdistaa... tämä oli jo kolmas keskenmeno alle vuoden kuluessa. Ei oo reilua :(



Toivon teille kaikille onnellista odotusaikaa. Minulle sitä ei taideta koskaan suoda :´(

Zeria

Mulla ihan sama juttu et sitä keskittyy vaan et töihin pitäs jaksaa nousta aamusin, jonka just ja just jaksaa tehä.



Mulla on aikamoinen turhautuminen kun mulla ei oo ollu juuri mitään oireita pitkään aikaan. pahoinvointia kesti n.2vko vain ja sit loppu. tosta täytys toki olla tyytyväinen mut ku ei mitään merkkejä tuu että mahassa olisi joku... ultraanki vasta ens viikolla... mietein jo et pitäskö soittaa terkkarille ja kysäistä kuunneltaisko sydänäänet.(jos niitä kuuluu).. mahtaisko tommonen onnata...vatta on kylllä turvonnu...joo-o.. taidanki mennä takas sohvalle...





Pahoittelut poistuneille...





MussunMussun 10+5

Heti alkuun pahoittelut Zerialle! Kolmas keskenmeno jo... Ei ole elämä oikeudenmukaista ei. Toivotaan, että seuraava kerta sitten menisi loppuun asti ja saisitte sen kovasti toivomanne vaavin. Toivon näin. Voimia ja tsemppiä sinne!





(.) Kuuntelin eilen taas tapani mukaan Angelsoundsin dopplerilla masua ja sain ekan kerran sydänäänet kuuluviin. Se mitä aiemmin luulin sydänääniksi oli istukan/verenkierron ääniä ja paljastui mulle kun kävin tässä taannoin Angelsoundsin sivuilla, missä on kuultavana näyte eri äänistä (sikiön sydänäänet, istukan ja verenkierron äänet jne). Tämän lisäksi olen jo muutamina päivinä saanut sikiön liikkeet hyvin kuuluviin dopplerilla. On ollut hauskaa kuunnella kun pieni jumppaa siellä. Tässä yhtenäkin päivänä tunsin selvästi pienen tönäisyn doppleriin ja sitä kautta käteeni kun taas sydänääniä metsästin. (Joudun jonkin verran painamaan doppleria kohtua vasten, että kuuluu paremmin, joten siksi varmaan sen töytäisyn satuin tuntemaan). Pienellä oli juuri silloin jumpat menossa. Muuten en ole liikkeitä tuntenut. Hassu, mutta tosi hellyyttävä juttu. Odotan innoissani, että tuntisin sen taas, mutta pikkuinen kerkee monesti dopplerin alta karkaamaan...



Pikkupapu rv 11+4

Voimia ja jaksamista kaikille poistuneille!



Me kävimme tänään np-ultrassa. Sikiöt olivat kasvaneet ja kehittyneet normaalisti. A oli 53,8mm ja niskapoimu 0,5mm ja B oli 55,4 ja niskapoimu 0,7mm. Ainoa negatiivinen uutinen oli, että A:n istukka oli osittain kohdun suulla, jos se ei nouse edessä on sektio. Onneksi synnytystä ei tässä vaiheessa tarvitse vielä paljoa miettiä ja istukkakin voi nousta :)



Letti (11+4)

Pahoittelut sinulle ja muillekin joukosta poistuneille... Ei sitä voi ymmärtää, kuinka epäreilua elämä voi olla :(



Täällä odotellaan keskiviikon ultraa, vähän pelokkaana mutta kuitenkin toiveikkaana.



Kiva että teillä letti oli kaikki hyvin ultrassa, ja toivotaan että se istukkakin vielä sieltä siirtyy.



Minuakin kiinnostaisi tietää, että koska muut ovat aikoneet kertoa raskaudesta, erityisesti vanhemmille sisaruksille? Meillä on siis 3v tyttö, enkä oikein tiedä koska voisi hänelle kertoa. Haluttaisiin kertoa muille ihmisille jo keskiviikkona, jos ultrassa on asiat ok. Sitten ehkä pystyisi vähän nauttimaankin raskaudesta kun sitä ei tarvitsisi salailla. Mutta ei kuitenkaan haluta, että koko maailma tietää ennen kuin esikoinen, eli samalla pitäisi oikeastaan kertoa tytöllekin. Onkohan ihan liian aikaisin?



-alma rv 10+2

Mä en olekkaan päässyt pariin viikkoon koneelle, niin on jäänyt kirjotukset vähiin. Tuli kauheen paha mieli kun osa on poistunut porukasta. Mä oon itse kertonut jo aika usealle lähipiirissä että vauva on tulossa, vaikka pelottaakin kaikki. Kolmen viikon päästä on vasta se " niskapoimu ultra" ja siihen asti joutuu jännittää ainakin. Olin siis neuvolassa viime viikolla ekaa kertaa.Neuvola täti oli aika vanha ja tuntu ettei olla oikein samalla aaltopituudella...Kauheesti sitä kiinnosti oliko lapsi suunniteltu yms.Tuli sellanen olo et mitä hel...ttiä se sille kuuluu ja kyllä tuleva lapsi tulee olemaan oikein rakastettu ja haluttu! Tuntu että mun ikä (22) oli sen mielestä liian vähän tai jotain?

Niin ja sinne sokerirasitus kokeeseen se meinaa mut passittaa,vaikka mä oon normaalipainon ylärajoilla,tottakai mä sinne menen, mutta en tiedä kuinka tarpeellinen se oikeesti on?



Mä oon töistä pois nyt toista viikkoa räkätaudin ja kauheen pahoinvoinni takia.Meinasin viikonloppuna joutua tiputukseen kuivumisen takia, mutta jotenkin sain taas juomaa/ruokaa pysyy sisällä! Kokoajan oon ihan varpaillaan mihin suuntaan olo menee.



Mä koitan taas päästä koneelle lukee ja kirjottelee . Sori oli vähän oma napa höpinöitä... Haleja kaikille!



Sydämmellä: Masunasu 8+1

Ensimmäistä kertaa rohkenee tämä rouva kirjoittaa tänne-

MORJENS vain kaikille!



Rv 10 menossa. Ensiviikon maanantaina enismmäinen neuvolakäynti, jihaa. Tämä kun on ensimmäinen raskauteni, niin ei malttaisi odottaa..

Pahoinvoinnilta olen säästynyt. Tiedä sitten onko hyvä vai huono asia. Sitä kun vaan miettii kokoajan, että onkohan siellä oikeasti joku olemassa vai mitä tässä oikein tapahtuu.

Rinnat ovat kyllä kasvaneet..tulee kyllä Pampela olo jo. Mitähän se on sitten imetysaikana?

Mahankin oli alussa turvotusta täynnä, mutta turvotus on jo mielestäni laskeutunut. Tuntui että laihtui. Mutta nyt peilatessani olisin jo näkeväni oikeaa vauvamasu mutoa tulossa. :)



Maanantain jälkeen tai sitten ultran jälkeen ajattelin käydä pomolleni kertomassa raskaudesta. Työni vaatii hieman muutoksia raskauden takia. Jännittää sekin, miten he suhtautuvat.



Minullakin normi farkut kiristää mahasta. Ja mammahousut isoja.

Ja kikit ku kasvaa, nii liivit on kaikki pienet. Urheiluliivit kyllä tuntuu parhaimmilta. Ihanaa tää silti on, mä olen odottanut jo helmikuusta, että ne kaksi viivaa tulis. Ne tuli sitten häälahjaksi meille! Kolmepäivää häittenjälkeen :)



Kiva lukea teidän kaikkien tuntemuksia, kokemuksia ym. raskaudesta, odotuksesta ym. Jaettu ilo on paras ilo!

Ollaan linjoilla ystävät!

Ensiksi pahoittelut joukosta poistuneille. :/



En ole päässyt koneelle pitkään aikaan. Pahoinvointi ei ole enää niin voimakasta, mutta selkä on ollut minullakin kipeä juuri siitä pakaran yläpuolelta.

Väsymys on melkoista ja kaikki itkettää.

Vaatteet menevät hyvin päälle, mutta valtaosa niistä on ollut muutenkin isoja. Tiukimmat housut tuntuvat pahalta päällä.



Kamala pelko on siitä ettei masusta löydykään mitään elämää, ja vielä pitäisi 3 viikkoa jaksaa odottaa ultraan..



Kiukkuinenkin olen ollut. Mieli ailahtelee ihan hirveästi! On siinä ukolla kestämistä ;D



sama84 9+0

... nimittäin se vähäoireisuus? En ole aiemmin raskausaikana syönyt magnesiumia mutta nyt kesällä aloin syömään koska kuulin että se saattaisi helpottaa suonikohjuja (kivat muistot 2. ja 3. raskaudesta! :/ ) ja sitä suositeltiin koska harrastan paljon liikuntaa (osin raskastakin). Voisiko se sitten selittää nämä lievemmät oireet, oireita kun siis kuitenkin on mutta ne ovat vaan PALJON vaisumpia kuin aiemmilla kerroilla. Oikein toivo heräsi :)

Tosin viime sunnuntaina olin ihan loppu koko päivän, tuli tuttu tunne aiemmista alkuraskauksista kun olo oli yhden päivän samanlainen kuin ennen oli vähintään 2vkoa putkeen. Kivaa mutta silti kurjaa ;)



Mulla ei ole vielä kokemuksia BellyBeltistä, eilen vasta sain sellaisen kokeiluun kaveriltani joka kyllä kovasti sitä kehui. On käyttänyt sekä kaksosia odottaessa että yhtä odottaessa ja hyvin on kuulemma pelannut. Itse ajattelin sillä alkaa " jatkamaan" housujani pian, vielä kun ei muuten olisi tarvista siirtyä isompiin housuihin ja helpompi pitää asia omana tietonaan kun ei ala pitää ylisuuria housuja.



Raskaudesta ei olla vielä kerrottu " kenellekään" , tosin kolme mun ystävää tietää asiasta (oli pakko paljastaa yhteisellä " viihdereissulla" ) ja toki useampi nettituttu s-postilistalla mutta sukulaiset ym saavat asiasta kuulla aikaisintaan rv12+. Silloin varmaan vasta kerrotaan lapsillekin, aiemmin ipanat saattaisivat höpöttää asiasta väärässä seurassa ja sitä ei oikein haluttaisi ;) Meillä kyllä vauvajutut on nyt aika pinnalla lasten leikeissä, tosin uskoisin että pojat 4v ja 3v touhuaa niitä sen takia että 1v-sisko on alkanut hoitaa vauvoja nyt oikein " isolla vaihteella" . Saa nähdä miten sitten suhtautuvat aikanaan vauvauutiseen, esikoinen ehkä asian ymmärtääkin mutta ainakin nuorimmainen on suurimmaksi osaksi " ulkona" asiasta kunnes vauva syntyy.



Ensi maanantaina olisi jo eka neuvola :) Ja keskiviikkona ultra. Kuulin helpottavia uutisia kaveriltani, tiesi kertoa että meidän tk:ssa on uusi ultralaite joka on kuulemma paljon entistä kämäistä laitetta herkempi. Jospa siellä sitten näkyisi jotain vaikka viikkoja onkin vasta alle 10 :)



Shelley rv8+

Täytyy kai sitä pinoutua, taas on monta viikkoa välissä. Tuntuu ettei vaan ehdi tekemään yhtään mitään. Töitten jälkeen sitä ei ehdi kun syödä, leikkiä vähän aikaa tytön kanssa, sit onkin vuorossa iltaruoat ja pesut sekä nukkumaan laitto. Sitten onkin jo itse ihan rättiväsynyt (tai sitähän mä olen kokoajan) ja on raahauduttava itsekin nukkumaan.



Musta on ihana lukea muitten odottajien kuulumisia, Pikkupapu sulla on oikein oma doppleri wautsi, mahtaa olla jännää. Mä oon käynyt vaan kerran nyt ultrassa ja lääkärillä, nyt en aio mennä siis ennen Suomeen lähtöä eli joulukuun alkua, jonka jälkeen sit ihan normaalisti neuvolaan. Mitään niskaturvotuksia tai muita en siis aio käydä mittauttamassa, että sitten katsotaan vasta rakenneultrassa tarkemmin millainen pakkaus sieltä on tulossa.



Luin tota Letin kirjotusta... musta moniraskaudet on tosi mielenkiintosia, mahtais olla ihanaa odottaa kaksosia, tai kolmoset olis kans aika hurjat, tosin mua kyllä vähän pelottaa tän yhdenkin uuden vauvan tulo, sillä tiedän että oon taas niin zombie kun ei öitä saa nukuttua, etten tiedä mitä siitä tulis jos pikkasia oliskin enemmän. Mut aina sitä kaikista selviää, eikä sitä koskaan tiedä miten hyvin nukkuvia lapsia sitä vielä syntyy. Toiset kun nukkuu tuntikausia jo ihan pieninä. Ei meidän esikoinen vaan, vieläkin puolentoistavuoden iässä yleensä jotain pientä kitinää kuuluu ainakin kerran yössä.



Mutta todella odotan että pääsen täältä aasian perukoilta kotiin taas vaihteeks, mulla on älytön himo kaikkeen perus Suomi-ruokaan mitä täältä ei todellakaan saa. Vaikka jos näkis vaivaa niin vois sitä vääntää jotain, mutta kun on laista niin on. Töissä oli eräs työkaveri tuonut salmiakkeja ja vähänkö oli hyviä, pitkästä aikaa! Tai myönnettäköön ettei siitä ole varmaan kun kuukausi kun Suomesta pari pussia sain, joten ei siitä nyt niin pitkä aika ole.



Voikaahan kaikki hyvin, kyllä nää alkuraskauden vaivat vielä iloks muuttuu!



T: nillinel + nappi 10+4

Pupu-79, tervetuloa mukaan! Ole vain hyvällä mielellä, ettei ole oksetusta. Oma kuvotukseni jatkuu jo kuudetta viikkoa ja oli pahimmillaan pitkän aikaa ympärivuorokautista. Ei siinä osaa iloita enää oikein mistään. Onneksi on taas hieman helpottanut.



Kävin tänään np-ultrassa. Hyviä uutisia: " Kohdun sisällä on yksi sikiö. Elonmerkit ovat normaalit. Sikiö näyttää normaalilta. Raskaus etenee normaalisti, ei poikkeavaa nähtävissä ultraäänessä."



Pituutta mitattiin 5,4 cm ja niskaturvotusta 0,8 cm. Lapsiveden määrä normaali, sikiön liikkeet nomaalit. Sikiö vastaa viikkoa 12+0.



Varhaisultrassa rv 7+2 alkio vastasi viikkoa 7+5 ja nyt siis rv 11+3 viikkoa 12+0. Laskettua aikaa ei näillä heitoilla muuteta ja jatkan raskausviikkojen laskemista ihan entiseen tapaan viimeisistä kuukautisista.



Oli aivan ihana mieslääkäri. Ultrattiin sekä vatsan päältä, että sisäkautta. Siellä heilui kaksi jalkaa ja kaksi kättä, munuaiset löytyivät, samoin virtsarakko, nätti selkäranka, sydän oli niin kuin pitikin ja kuulin ensimmäistä kertaa sydänäänet. Syke taisi olla 150. Sain neljä kuvaa mukaan!



Kysyin, että ei varmaan vielä näe sukupuolta. Lääkäri sanoi, ettei uskalla sanoa mitään varmaa vielä tässä vaiheessa, mutta etsi hyvän kuvakulman ja antoi kuvan puhua puolestaan. Pikkuinen sojotin! Kuitenkin sanoi, että ei nyt tehdä tästä vielä pippeliä.



Täällä http://baby2see.com/gender/external_genitals.html on hyviä kuvia aiheen tiimoilta ja kun mennään kohtaan " Angle of the dangle" , niin lääkärin nappaama kuva on kyllä lähes identtinen poikavauvan kuvan kanssa. Minullahan on ollut ihan alusta asti poikaolo, joka ei perustu mihinkään muuhun kuin ihan vain johonkin omaan intuitioon. Totuus jää nähtäväksi!



Nyt on onnellinen olo ja kävin juhlan kunniaksi ostamassa viimein ne mammafarkutkin. Hyvin toimivat ja tuntuvat ihanilta, vaikkei vatsaa vielä kovin näkyvästi olekaan.

Aivan ensiksi isot pahoittelut kaikille poistuneille. Halit ja paljon jaksamista :-(



Ja myös jaksamista erilaisten pahoinvointien parissa kärvisteleville. Itse ehdin muutaman viikon elellä mukavaa aika seesteistä elämää. Jotenkin alkoi ruokahalua ja voimat palautua. Viime viikonloppu toi sitten aivan uudet kuvioit (toivottavasti vain väliaikaisesti). Oksettava pahaolo tulee 2-4h väliajoin ja aina vähän sen jälkeen kun olen syönyt. Tänään sitten fiksuna analysoin, että voisi olla kyse raskaus närästyksestä. Täytyy alkaa syömään Rennietä ruokailujen jälkeen jospa se auttaisi.



Kävin np ultrassa viime viikon torstaina. Hassua oli nähdä päälle 6 cm vauvan imevän jo sormia ja potkivan vinhaa vauhtia. Mikä tärkeintä kaikki oli ok. LA muuttui varhaisultran 4.5 päivästä takaisin noin kuukautisista laskettuun päivään eli 26.4. On siis huhtikuisten puolella, mutta olen jo niin tottunut lukemaan Teidän juttuja, että en tahdo sinne enää siirtyä..



Farkut mahtuu edelleen hyvin jalkaan. Ilta turvotus on tosin pahentunut, joten illalla ei tarvitse lähteä mihinkään hienoon tilaisuuteen kun olo on kuin pullalla. :-) Helppo apu voisi löytyä liikunnasta ja siitä, että joisin vähän enemmän..mistäköhän löytyisi se aika siihen liikkumiseen??



Ei kummenpia tällä hetkellä...



ps. onko joku teistä mukana Predo tutkimuksessa?



Jasmine 12+3

Ekaksi todella isot pahoittelut joukosta poistuneille, noita uutisia ei ole koskaan kiva lukea. :(



Muutamat puhui pistävästä [b]kivusta pakaran yläpuolella[/b], taitaa teitä issias/iskias jo vaivata. Itellä vihoittelee aina välillä ja nytkin on ollut taas kipeänä. Venyttelystä yleensä on apua ja liikkumisesta. Raskausaikana mulla ainakin viimeksi vähän pahentui, joten pitäis kai aloittaa venyttelyt jo ehdottomasti nyt eikä ensi kuussa...



Meidän esikoinen 1½-vuotta ei taida oikein ymmärtää, vaikka vauvasta välillä jo höpötelläänkin. Vauvat on olleet muutaman kuukauden tosi kova sana ja vauvalehtiä luetaan pitkin päivää ja on niin mukavaa viihdettä. Aika moni tietää raskaudesta, mutta ei läheiset ihmiset vielä, vasta tänään kerroin eräälle läheiselle ystävälle, kun hän asuu kaukana ja ei usein päästä kasvotusten. Vanhemmille on tarkoitus kertoa tulevalla viikolla viimeistään, kunhan eka neuvola on ohi. En pidä sitä 12 raskausviikkoa minään mittarina, että sitten ois turvallista, koska kaverilla kuoli vauva kohtuun rv 26, eikä niin voi elää, että varmasti jotain pahaa sattuis... Vaikka tietysti se mielessä usein käy. Joten kerrotaan, vaikka ei sydänääniä edes neuvolassa kuuluis, kun sitä ultraakin saa odotella sinne 18 viikolle asti ainakin... Jotenkin en silti nyt niin halua hehkuttaa, kuin esikoisesta, on tässä meidän suvussa pari muuta raskaana, jotka odottaa ensimmäistä ja saavat joulu/tammikuussa, joten antaa hiedän vielä viedä huomion. ;)



Vointi ollut ihan ok, tosin eilen piti tyhjää yökkäillä, kun pojalla oli kakka housussa ja haisi niin kamalalle. :( Tänään ei sitten onneksi haissut niin pahalle. :D Aamusin en harrasta syömistä, mehulinjalla mennään, joten ei oo oksujakaan tullut, onneksi.



Oon popsinut sitä Multitabsin raskausvitamiinia, mutta taidan seuraavaksi ostaa ihan tavallista multivitaa. En jotenkin tykkää, että siinä on sitä rautaa, kun mulla pysyi ainakin viime odotuksessa hb hyvänä. Ja onhan se aika kallistakin...



Monella ollut ultraa ja hienoa, että hyviä kuulumisia. :)



[b]Pupu-79[/b] ainakin oli raskautunut heti häiden jälkeen, ei meilläkään oo häistä pitkästi, kolme kuukautta taitaa ensi viikolla tulla. ;)



Torstain neuvolaa odotellen, jos vaikka ne sydänäänet jo kuuluis.



t. ~cadavera&salamatkustaja rv 9+3?~

Pahoittelut kaikille joukosta poistuneille =(



Pieni tauko tässä kirjottamisessa..Ollut muka liian kiire ja blaablaa.Eilen eka lääkäri ja saatiin sydänäänet kuulumaan vaikka viikkoja vasta 10+5.Sokerirasitukseen pitäisi aika varata mutta se vaan venyy ja venyy,ei niin mieluinen juttu ja helppo " unohtaa" .Ensi viikon to np-ultra jonne jaksaa helposti odottaa kun nyt tietää että jotain siellä masussa kasvaa.

Lähes kaikki vaatteet jääneet pieniksi,housut puristaa ja paidat ahdistaa rintojen kohdalta.Rintsikat aivan liian pienet,parit jo hajonnu,kaarituet vääntyny kun ainakin kuppikokoa liian pienet ovat.Mutta onneksi shoppailu on piristävää ja tuo vaihtelua tähän tiskivuorten,liian uteliaitten sukulaisten,väsymyksen ja yli-innokkaan miehen jo rikastamaan arkeen.



Veri ja Etana 10+6

Meillä edelleen tilanne tasaisen tappavan tylsä... miksi odotuksen pitää kestää 9kk? :) Huomenna tosin on niskapoimu-ultra, joten jospa siellä taas saisi muistutuksen, että mahassa on elämää! Pahoinvointia on ollut aina silloin tällöin, mutta toivottavasti ensiviikon loma auttaisi tilanteeseen.



Cadavera: Mikäli kirjoittelet hääpalstalla samalla nimimerkillä, niin muistaakseni ollaan samalta paikkakunnalta? :) Itse olen lähinnä taustaillut hääpalstoilla ennen häitä, nyttemmin en ollenkaan. Naimisiin mentiin heinäkuussa ja lapsi tuli aikalailla häälahjaksi.



Onko muuten kenelläkään tietoa miten TEHY:n mahdollinen joukkoirtisanoutuminen vaikuttaisi äitipolin ja neuvoloiden palveluihin? Mun pitäisi käydä tutkimuksissa äitipolilla, mutta eipä ole kuulunut mitään.



t. Epe & maha-asukas 11+2

Me mentiin jo kolmannella sivulla, joten ajattelin nostaa meitä vähän.



Tänne ei kuulu mitään sen erikoisempaa. Huomista np-ultraa odotellessa. Täällä olivat muutamat jo käyneet. Onnittelut hyvin menneistä np-ultrista heille!



Anoppi on huomenna tulossa hoitamaan poikaa sen aikaa kun olemme siellä ultrassa. Olisin mieluusti ottanut kenen tahansa muun poikaa katsomaan siksi aikaa, mutta vaihtoehdot ovat aika vähäiset. Kaikki muut ovat töissä ja anoppi on eläkkeellä, joten pääsee siksi tulemaan. Meillä ei anopin kanssa oikein koskaan ole ollut mitkään lämpöiset välit. Lähinnä viileät välit. Anoppi kun ei oikein ole koskaan hyväksynyt mua poikansa valituksi. (Tässä välissä täytyy sanoa, ettei hänelle olisi kukaan muukaan kelvannut, mustasukkainen/omistushaluinen kun on). Anyway, meillä on niin paljon kitkaa välissä, etten välittäisi häntä yhtään ylimääräistä nähdä, mutta minkäs teet. Pakko kestää, että päästään molemmat tätä uutta masukkia katsomaan. Kyllä se masuasukin näkeminen tietysti kaiken korvaa...



Pikkupapu rv 12+0 tasan (omien laskujen mukaan)