(((((((LOKAKUISTEN MAANANTAI))))))

Koko yön jomottanut selkää ja mahaa. Maha menee vähän väliä kovaks ja jomotukset päälle. Kai nää on niitä supistuksia, mutta ei todellakaan mitään kovia. Vaan sen verran että ei saa nukuttua. Ärsyttävää. Rytkähtäis nyt kunnolla se synnytys käyntiin jos on tullakseen.



Muuten on mennyt hyvin viime yöt ja päivät. Loppuraskautta kohden vaivatkin jotenkin lieventyneet/hävinneet. Vessassaramppaaja en ole ollut. Kerran pari yössä ja nekin tuntuu menevän jo rutiinilla puoliunessa. Vessakin on niin lähellä makkaria, onneksi. Laskeskelin tuossa, että sellasia 12 tunnin unia/pvä tulee otettua jos vaan voi ;). Eli yöunet ja päikkärit päälle. Esikoinen (lähes 3 v) tykkää onneksi nukkua vielä päiväunia niin äitikin on saanut siinä levähdellä sopivasti.



On niin ihanaa kun ei enään tarvitse rajoittaa tekemisiään tässä vaiheessa raskautta. Oli tosi kypsyttävää kun ei saanut käydä lenkkeilemässä eikä siivota tms. Toisaalta olen ihminen joka osaa nauttia tekemättömyydestä täysin rinnoin eikä ole ollut ongelmaa että mitähän nyt tänään tekisi tai huomenna.



No minä jatkan täällä vielä vähän aikaa kukkumista ja supistusten aikavälien laskemista ja yritän mennä vielä maate kera jyväpussin. Kohta varmaan mieskin tulee ihmettelemään mitä täällä naputtelen..



Tsemppiä kaikille odotukseen ja yrittäkää nauttia. Kohta masu on vaan muisto..



mimm.u rv 39+4

Heikosti nukuttu täälläkinviime yönä ja sitä edellisenä yönä ja..supisteluja on tullut pitkin yötä,mutta ovat sellaisia ettei mitään tapahdu?

Tänään on neuvola heti aamusta. Saa nähdä miten päin vauva on massussa. Tuntuu kuin olisi pyörähtänyt takaisinperätilaan. Saa nyt nähdä.



Käyn kertomassa neuvolakuulumiset sitten.



Miranneli ja rv 38 tasan

läsnäolevaksi heti aamusta, ja yhtenä kappaleena edelleen. Kamala väsymys vaivaa, johtunee lukuisista yöheräämisistä. Varmaan useita kymmeniä kertoja herään öisin kylkeä kääntämään, onneksi nyt ei juurikaan ole tarvinnut valvoa. Viime päivinä on ollut jos jonkinlaisia jomottelua ja kolotuksia selässä ja mahassakin, mutta ei kyllä mitään mitä osaisin supistuksina pitää. Kovotuksia lukuunottamatta tietty.



Oikein paljon onnea jo nyyttinsä saaneille, taisi lauantain pinossakin olla taas muutama uusi tapaus.



Uutu 38+0

Mimmulle kovempien supistusten sarjaa toivottelen, että pääset asiaan.

Ja Miranneli:

Toivottavasti vaavi olis kuitenkin vielä oikeinpäin, peukut pystyyn!



Täällä aamu alkoi suht mukavasti ja mieli on eilisestä poiketen ihan jees.

Eilen oli sellainen v..tu....späivä, ettei tottakaan.

Kaikki ärsytti oikein todenteolla.

Lapset oli jotenkin hyperaktiivisia.

Anoppi sai taas suurimmat pyhät vihat, mutten siitä nyt hirveesti tai pahasti sanonut, mutta naamasta varmaan näki.Toisaalta hyvä niin.



Kun mies ja isänsä lähtivät aamusta vielä remppahommiin ja minä jäin kotiin lasten kanssa.Supistellut (ennakoivia) ihan törkeän paljon ja olin jo kaksi yötä valvonut, kun pienemmät kakkaili pitkin yötä vuorotellen, huom ei kumpanakaan päivänä juurikaan, mutta molemmat yöt..Oli kyllä ihme pöpö.



No joka tapauksessa.

Anoppi sitten tuossa kymmenen maissa kysymään, että mites jos mentäis vähän myöhemmin viemään miehille ruokaa, etteivät joudu nälissään olemaan...

Mulla nous selkäkarvat suoraan pystyyn, on sellainen ruoan tuputtaja, että itse olen joutunut monesti siellä melkein suutahtamaan, kun ei usko etten jaksa syödä.

Sanoin sitten, että hei olen nyt valvonut lasten kanssa kaksi yötä, en minä jaksa ajella huvikseen ruoan takia.

Johon anoppi sitten, että voi ja oi miten ne nyt miehet pärjää....MRRRRRRRRRRRR...

Siis miten kaksi aikuista miestä pärjää????

Ensinnäkin on hilannut sinne jääkaappiin jos minkäkin sortin evästä jo pitkään, niistä varmaan riittää ja vieressä on grillit ja muut ja ruokakaupat jne.Ja miehillä vielä auto alla..

Sanoin sitten uudestaan, että niin mua väsyttää todella paljon, en vaan jaksa, eiköhän ne miehet osaa itse ruokaa hakea jos nälkä tulee???



Anoppi vaan, niin no oletko nyt ihan varma, pla plaa.....



Ette voi uskoa miten sieppasi, kun oikeesti väsytti niin kauheasti ja olis ollut kiva että niiden miesten paapomisten sijaan olis vaikka kysynyt miten minä jaksan nyt lasten kanssa tms..



No, kai sitä raskausaikana kaikki vaan ärsyttää ylimitoitetusti ja on jotenkin sellainen " kiva kun kukaan ei voi kysyä miten minä" fiilis.

Kun kaikki höyryää vaan vauvasta ja minä vaan pullauttelen sen muille...Plaaa..

No kiitos jos jaksoitte lukea aamu marmatusta.



Tänään tosiaan tuntuu ja himpan paremmalta ja hymykin voisi irrota=)

Lähden viemään isommat uudelle koululle tutustumaan ja itse käyn pienten kanssa vähän viimeistelymaalausta sutaisemassa.

Ihanaa kun alkaa olla todella valmista ja muutto lauantaina, jippii=)



Supisteluja kaikille niitä toivoville ja mukavan kivutonta maanantaita meille outolinnuille, jotka ei vielä halua synnyttää=)



Tuttiina ja Nyyttinen 38+2

On kyllä todella outoa, että mulla on näin loistava olo! Tai on ollut oikeastaan koko raskausajan. Pahoinvointia oli alussa ihan vähän ja suunnilleen puolivälissä raskautta oli viikon verran issiakipua. Sen jälkeen ei mitään! Olen todella pirteä, tuntuu että jaksan vaikka mitä. Viimeviikollakin liikuntaa laskin 11 tuntia. Ei tietoakaan turvotuksista tms. Raskausdiabetes jostain käsittämättömästä syystä mulle tuli, mutta se ei haittaa mua, kun hoito on kunnossa. Olisihan se vauva jo kiva saada, mutta ihan vaan malttamattomuuttani. Olon puolesta voin ihan hyvin odotella vielä. Ei tunnu yhtään siltä, että laskettuun aikaan on 3 päivää! Pelottaa vaan, että tuleeko sitten synnytyksestä millainen, kun muuten olen päässyt niin helpolla... Mies just eilen sanoi, että meidän pitää varmaan tehdä paljon lapsia jos tämä odotus näin mukavaa on :) Mutta mitä vielä onkaan edessä....



Tintti rv 39+4

Onhan täällä vielä ihmisiä.. :)

Täällä ollaan edelleen yhtenä kappaleena ja näyttää siltä, että käynnistystä kohti mennään. Viikonloppuna tuli kyllä supistuksia ja verijuovaista limaa, mutta kaikki lopahti yhtä nopeasti kun alkoikin! :(

Juuri kun ehti toivoa, että jospa tää tästä itestään syntyisikin niin siihen loppui supistukset..



Jostain syystä tää toisen lapsen odotus on paljon rasittavampaa kun eka oli. Eka raskaus meni siinä sivussa, mutta nyt tuntuu että pää hajoilee jo näin " aikaisilla" viikoilla. Esikoista odotti sen 42 viikkoa ihan helposti! Voihan se olla et alitajuisesti stressaa synnytystä niin paljon, että siksikin mielialat vaihtelee ahdistuksesta hermojen menetykseen..

Esikoinen on onneksi aika mainio tapaus, niin jotain iloa elämässä on! :DD



Mutta joo... Hirveetä valitusta näin aamutuimaan.. Onko täällä muuten ketään muita jotka ois jo menny lasketun ajan yli??



äittä rv 40+4

jaksa.



Siis 40+5 eikä tenavaa ulkona.



Pe-la yönä ja la-su yönä tosi kovia supistuksia niin kuin kirjoittelinkin, siis oikeesti kipeitä varsinkin la-su yönä. Pisin kesti useamman minuutin eikä voinut kuin huutaa ääneen. Mutta eilenpä ei sitten mitään eikä viime yönäkään kuin pari kipeää supparia.



On se nyt prkl. Tänään on valunut aika paljon sellaista kirkasta nestettä, mutta sekin on varmaan vaan valkovuotoa ja ipana jää asumaan mahaan. keskiviikkonahan mulla on sitten se kokoarvio äitipolilla.



Tänään aion mennä kiipeämään isoa mäkeä. Mulla mene oikeesti hermot.



Tsemppiä muille!



riza 40+5

Tiedän tunteen..

Mutta asian positiivinen puoli on sulla se, että sulla on tullu jo oikein kipeitäkin supistuksia. Itse vielä niitä odottelen.. Mulla niitä tulee sitten viimeistään muutaman cytotec-murun jälkeen! :O

Ihan yhtä kärsimättömänä ja kärttyisenä ollaan täälläkin :( Eli, pää ei meinais millään kestää tätä epämääräistä odotusta...koskaan ei voi tietää milloin se alkaa, tänään vai kahden viikon päästä :o Muutenkin oon luonteeltani ' järjestyksen ihminen' , eli tykkään suunnitella menoni ja tekemiseni etukäteen ja nyt joutuu vaan epämääräisesti oleilemaan tämän mahan kanssa!!!! Eli hermot pinnassa siis todellakin....



Tsemppiä ja paljon suppareita kuitenkin teille, joilla jo kipeästi supistelee tai käynnistystä odottelette, täällä kun ei tapahdu yhtään mitään :o Viikonloppuna olen kokeillut taas kaikki mahdolliset käynnistyskonstit ja kai se on uskottava, että mikään ei auta...se tulee kun on tullakseen. Eilen kävin jopa tunnin !!!! kävelyllä, eikä tullut kuin harjoitussuppareita illaksi....argh!



Toisaalta on niin tyhmää olla näin kärsimätön, kun ei edes hirveesti ole mitään kauheita vaivoja...ihan normaalia norsuoloa vain. Mutta hermostuttaa kun ei tiedä mitä tapahtuu ja milloin! Kaikenlisäksi lastenhoito on taas tälläviikolla vähän hatarammissa kantimissa, joten nyt taas ärsyttää kun vauva ei voinut jo syntyä vkoloppuna :(



Eli, marmatusta täältäkin monen kappaleen verran....Tänään pesen vielä ne kylppärin kaakelit, jos se ei auta niin sitten unohdan koko synnytyksen ;)



myrskyruusu 38+4

No eipä sieltä taas mitään ihmeempää uutta kuulunut. RR oli 147/89.Painoa tullut 1100g/vko, eli turvotusta on, pissa oli kuitenkin puhdas. sf-mitta oli 38 joka ponkaisi käyrällä kohti kattoa melkein. Mutta parasta tässä oli, että vauva oli RAIVOTARJONNASSA. Th sanoi, että pää on alempana kuin viimeksi. " Hei, meinaatko vauva jo mennä syntymäasemiin?" Toivottavasti. Perjantaina on äitiyspolille aika ja silloinmietitään synnytystapaa. Toivottavasti eivät enää laske kotiin yhtenä kappaleena.



Nyt on joka yö mennyt heräillessä kyljen kääntöihin, wc-reissuihin ja valvomiseen. Toivottavasti ei tarvitsisi kärvistellä enää pitkään. Saisi edes kropan kuntoon takaisin.



Tuttiina: Onnea uuteen kotiin! Minä olisin jo varmaankin sanonut anopille jotenkin...mutta, voimia sulle!



Rizalle paljon tehosupistuksia!



Mulla on tullut supistuksia öisin, kipeitä sellaisia. Odottelen vain josko jotain alkaisi tapahtumaan, mutta ei ainakaan vielä näy tapahtuvanmitään.



Hyvävointista odottelua ja supisteluja niitä tarvitseville!!



Miranneli rv 38 tasan

Eli viikot jo 41+1 eikä tää muksu vaan tule ulos. Pikku supisteluja on ollut, mut just sellasia jotka ei saa mitään aikaan... HELVETTI.

Hermo on kireellä kun viulun kieli... siinä saa ukko ja esikoinen kuulla kunniansa. Keskiviikkona aika äitipolille ja aion vaatia käynnistyksen, en jaksa nimittäin yhtään.



Nyt vaatii esikoinen huomionsa...



Mammana 41+1

Flunssaa meinaa pukata päälle, ärsyttävää jos pitää kipeenä lähteä synnyttämään. Viime yönä oli paljon kivuttomia supistuksia ja maha kipeä, en tiedä johtuiko suppareista vai jostain muusta. Vessassa piti käydä vain kolme kertaa, mutta lukemattomia kertoja piti vääntäytyä istumaan sängyn reunalle kun asentoa vaihdoin. Hassua kun kyljen kääntäminen ei onnistu makuulta, vaan aina pitää nousta istumaan välillä, muuten käy mahaan niin kipeää, että tekee mieli huutaa.



Onpa ihanaa kun on syysloma, ei tarvi kuljettaa tuota eskarilaista minnekään heti aamusta. Lapsetkin näyttää jonkin verran nuhaisilta, toivottavasti säästytään mahataudilta, joka tuttavaperheellä oli ollut. Kävivät kylässä lauantaina, en tiedä olisko vielä voinut tarttua.

Väsyttää ihan törkeästi, en jaksais tehdä yhtään mitään. Pyykkiä pitäis pestä ja kaikkea pikkuhommaa olis, mutta tässä vaan sohvalla löhöilen. Hyvä ku lapset jaksan ruokkia, kaupassa pitäis käydä, mutta se homma jääköön siihen asti kunnes mies tulee töistä.



Näyttää tulevan vaan valitusta tänään. Paras lopettaa ja mennä hetkeksi vielä pitkäkseen, jos lapset antais äidin hetken makoilla.



Nezzie 38+2 (varmaan vielä marraskuussakin täällä roikun)

Huomenta.



YÖ. Hyvin nukuttu yö takana. Vain yksi vessakäynti, mikä on aika tyypillistä mulle. Joku puhuikin yörutiiniin tottumisesta. Eräs kaveri sanoi, että oppi lapsen kanssa imettämään/käymään vessassa niin puolitokkurassa yöllä, ettei varsinaisesti edes kokenut heräävänsä, joten yölliset heräämiset menivät helpommin. Tätä taitoa siis opettelemaan;)



AAMU. Aamulla mulla on usein hengenahdistusta, siis tunne että ei saa happea. Menee ohi parissa tunnissa. Onko muilla?



TEKEMINEN. Tylsää täälläkin. Tsemppiä Rizalle ja muille. Kalenteri ammottaa tyhjyyttään koko viikolle, ajattelin käyttää aamupäivän siihen, että keksin siihen jotain muka-puuhaa joka päivälle. Taidan jopa tarttua erään puolitutun (molemmat ollaan muukalaisia tässä maassa) tarjoukseen ja suostua kahvitteluun kaupungilla joku päivä, niin saa vähän sisältöä elämään. Muutoin on kyllä aika epäsosiaalinen olo.



ANOPIT. Ulkomailla asumisella on puolensa... ;) No, eräs kaveri sanoi, että anoppikin pääsee arvoon arvaamattomaan, kun kaipaa mistä tahansa suunnasta lapselle hoitoapua ja viihdyttäjää.Olen silti miettinyt, että tämä etäisyys on ollut ihan mukavaa. Ollaan palaamassa Suomeen ja olen pohtinut miten sitten tulen toimeen appivanhempien kanssa. Ne on siis ihan sydämellisiä ihmisiä, mutta TOOOSIIII erilaisia mun kanssani, eli ongelma on lähinnä se, että en a) keksi oikeasti niiden kanssa mitään juteltavaa b) en voi paljon sanoa varsinkaan appiukon keskustelunalkuihin, kun sillä on niin värittyneet/pöllöt/tynnyrissä kasvaneen mielipiteensä ja en jaksa alkaa vääntämään sen kanssa riitaa sen pienen maailmanpiirin asioista, kuten mies tekee, joten olen sitten lähinnä tuppisuuna. Ehkä lapsi auttaa tähänkin. Mun ei edes tarvi sanoa mitään, kun lapsi vie kaiken huomion. Onneksi appivanhemmilla on aika pieni vaikutus kuitenkin lapsen persoonaan, niin ei tarvitse huolehtia siitä, että varsinkin appiukko sais syötettyä vanhoillista soopaansa lapselleni.



Et sillee



AJL 38+3

Meitsi sinnikkäästi täällä roikkuu, vaikka vasta nyt viime viikolla hokasin että lokaporukkahan on jonnekin yhteisöön kirjautunutta, latoutunutta ja esittäytynyttä. Eipä ihme että niin tuttavallisesti jutustelevat ja olen tuntenut vähän ulkopuolisena pyöriväni kuvioissa.. No, ei voi auttaa. Hengaan nyt näilläkin palstoilla, koska muuten hajoo pää?!?! LA meni ilosesti viime viikolla ja supistukset ovat todellakin yhden käden sormilla laskettavissa ja ihan säälittäviä yksilöitä. Nesteitä ei vuoda, limatulppa on tukevasti paikoillaan ja masu köllöttää napakasti " kovin korkealla, eipä näytä vielä vauva olevan tulossa" kuten ihana neuvolantätönen perjantaina julisti.



Jippii ja jee jee, ei millään jaksais tätä odottelua ja kärvistelyä. Eikä ennen kaikkea tyhjönpäivästä kyselyä " joko? joko?" . Aamusella tulin koirun kanssa lenkiltä ja pihalla ämmät istui penkillä ja kaikki huuteli kilvan:" onkos ikkunat jo pesty?" " no, supisteleeko kunnolla?" " tuleeko tänään lähtö?" .... Kaippa ne hyvää tarkoittaa, mutta ei jaksais tollasta nakittelua nyt yhtään. Ja voin sanoa että viikonloppuna riehnasin 90 asteen löylyissä niin että meinas tukka tippuu, kävelylenkit olivat reippaita ja sisälsivät paljon ylämäkiosuuksia ja seksiä harrastettiin väkipakolla puun maku suussa useampaan otteeseen. Ja tulos puhas 0. Että antaa olla...=/



Mullakin on kalenteri tyhjillään tälle viikolle, kun kuvitteli jo olevan muuta puuhaa. No, kai sitä jotain sitten tulee viritellä ettei vallan paikoilleen homehdu. Mutta on tää puuduttavaa!!!



Tsemppiä kaikille muille odottajille ja niille, keiden olisi jo pitänyt olla onnellisia äitihahmoja tähän mennessä...



Rv 40+5

Monta päivää tulikin taukoa kun kone hajosi =( TUlee melkein vieroitusoireita kun ei pääse katsomaan teidän kuulumisia =)



Tosi paljon oli tullut uusia vauvojakin, ja kun kaikkien nimiä en voi mitenkään muistaa niin PALJON ONNEA kaikille tasapuolisesti!!!



Täällä ei siis mitään uutta ts.vauva vielä masussa. Olen koittanut puuhastella kaikennäköistä, mutta ei vaan auta...Aamulla tosin yritin nukkua mutta kolme(!) kipeää supparia ajoi ylös ja miettimään että joko kohta hälyytetään lapsenvahtia. Mutta yllätysyllätys, siihen ne sitten loppuivat...Vauva painaa ilmeisesti jotain hermoa kun välillä vihloo nivustaipeeseen ja tuntuu että koko jalka tipahtaa irti ja jonkin verran myöskin niitä veitsen iskuja tuntuu tuolla alakerrassa. Lisäksi kun vauva on niin alhaalla että kaikki liikkeet tuntuvat siltä että tipahtaa hetkenä minä hyvänsä ulos ja häpyluu on kuin tulessa....valivali...Kyllä minäki taidan täällä lyllertää vielä marraskuussa...



Mieliala on kyllä olosuhteisiin nähden yllättävän positiivinen ja jaksaa tehdäkin paljona hommia. Eilen jopa saatiin vihdoin pinnasänkykin kasaan ja siirsin meidänkin sängyn makkariin(remontti vihdoin valmis).



Tyttö on vieläkin flunssassa ja tuntuu että koittaa kokoajan keinolla millä hyvänsä saada äidin suuttumaan. Ja se onkin helppoa...miekin tuumasi että saisi jo vauva tulla josko en sitten olisi koko aikaa kuin p....lle ammuttu karhu =)) Kaikkea saavatkin toiset kestää kun hormoonit heittelevät kärrynpyörää.



Mutta jotta muillekin jäisi vielä tilaa niin taidan poistua taas takavasemmalle ja huomenna sitten neuvolakuulumisia.



moonshine 38+6

En tiedä muistatko minut tuolta kolmoskuumeilijoista.

Meillä oli vuoden alussa kierto aikas samoilla päivillä ku sinä plussasit ja minä luulin et meille tuli täti kylään mut se olikin hämäystä.

Eli valemenkat oli. Ja yllätys oli suuri ku olinkin raskaana.

Tuolla marrasmasuissa kirjoittelen ja mulla viikot neuvolan mukaan on tänään 36+2, laskurin mukaan 37+2.

Terveiset halusin tulla kirjoittamaan sulle ja tsemppiä loppuraskauteen toivotteleen.

Eiköhän pian kuulla vauvauutisia.



Oikku ja pähkinäpoika

Heissan kaikille ja paljon onnea vauvansa noutaneille! Täällähän oli jo pitkä pino luettavana, kun vihdoin koneelle ehti....Mä jo viikonloppuna säikähdin, että tuleeko loppuajasta synkkää yksinpuhelua, jos te kaikki olette jakautuneet....



Sympatiahalit virtuaalimuodossa kaikille vaivaisille ja tylsiintyneille!! Täällä yksi samanmoinen liittyy joukkoon....Lauantaina tuli säännöllisen epäsäännöllisesti kipeitä, ihan kunnollisia suppareita, mutta....Loppuivat kuin seinään la-su yönä. Aiheuttivat vaan mielettömän univelan ja perhanan kipeän vatsan+sisäreidet, kun monta tuntia suppaili kunnolla=(



Muutenkin vaivat ennallaan....Nivusissa tuntuu ja vauva on vääntäytynyt jo niin alas, että luulis sen kopsahtavan lattiaan kun ylös nousee!! Aamulla oltiin varmaan aikamoinen näky, kun oltiin" lenkillä" koiran kanssa....1,5v esikoinen käveli ja työnsi omia rattaitaan, minä taaperran siinä vieressä kuin ankka ja vedän perässä meidän " pikkukoiraa" (elopainoa lii 60kg), se kun vihaa vettä ja märkää maata=)



Yöt sujuu muutenkin nihkeästi, veskissä käyn 3-8x/yö ja lisäksi niin tuskalliset asennon vaihdot....Täälläkin alkaa tuo ketutuskäyrä olla aika tapissaan!!



Onneksi viikon päästä on se äitipoli aika, että josko ne ihan vaikka suostuis käynnistelemään, ellei ihme tapahdu viikon sisällä ja tää kaveri tupsahda maailmaan....



Valoisampaa viikonjatkoa kaikille!!! Ei tässä nyt enää kuitenkaan niin hirveän pitkästi ole odottamista! (vaikka se välillä onkin aika laiha lohtu....)



Kiiuli 38+5

Mulla on myös tuota, etten saa happea.

Tai ainakin tuntuu siltä ja mulla myös aamuisin ja joskus ollut illallakin.

Oli jo aika alussa ekaa kertaa, joten luulen, että sekin johtuu hormoneista????

Inhottavaa kun joutuu haukkoo välillä happea kuin kala kuivalla maalla, mutta onneksi mulla ainakin se menee aika nopeasti ohi..Tuntuu vaan tosi ilkeelle.

Jospa siitäkin vaivasta päästään, kun pienoiset ulostautuu tuolta suomajastaan=)

Jaksuja vielä kaikille, Tuttiina ja samat kuin aamulla..

Mukavaa lokakuun puoliväliä kaikille!



Meillä on lähtenyt vauva-arki reippaan mukavasti liikkeelle. Tyttö syö ahkerasti varsinkin päivällä, jolloin ei malttaisi niin nukkuakaan. Yöt menee kohtuullisesti ilman turhia itkeskelyjä :)



Voih kuinka toivoisin voivani kaikille " kypsille tapauksille" lähettää tositoimiin johtavia supistuksia ~~~~~ Jaksakaa vielä hetki sillä tuhiseva palkinto on nii-iin ihana!! Tiedän itsekin mitä on kirjaimellisesti odottaa, kakkosemme syntyi rv 41+5 samaisena yönä kun aamulla yliaikaiskontrolliin piti mennä.. Voimia!!



Onnittelut vauvansa saaneille! Suhnille tätäkin kautta onnea, hienoa kun olet jaksanut syntyneiden listaa päivitellä! Tapaamisiin vauvapuolella (ainakin silloin tällöin, en ole kovin ahkera palstailija..)



Äiti 3pojalle ja typykälle 2,5vkoa

.. on kohta laskettupäivä ja nyt vasta alkaa odottamaan vauvan syntymää. Aikaisemmin on ollut sellainen olo että ei vielä, on ollut niin paljon projekteja. Eilen ensimmäinen päivä kun oikein pitkästytti, ei mitään tekemistä. Mulla ei ole ollut mitään raskausvaivoja tässä raskaudessa (3.) paitsi hb alhaalla. Siksi varmaan jaksanut hyvin. Ja vauva on alhaalla,mutta ei kiinnittynyt joten kävelykin sujuu hyvin.



Mulla ei varsinaista hengenahdistusta,mutta aamulla monesti sellainen olo että pitää vähän väliä istahtaa ja hengästyn helposti.



Sunhine mulla sama juttu en ole kirjautunut lokakuisten listoihin,joten kans vähän sivussa olen täällä. Lueskelin vaan alussa,näitä juttuja. Ei ollut silloin aikaa istuskella koneella. Mutta mukava kuitenkin lukea kuulumisia ja synnytyskertomuksia.



Viikkoja on nyt 39 ja 4. Supisteluja on jonkin verran kipeitäkin, mutta ei säännöllisiä. Mutta jaksan vielä ainakin odottaa. Helpotti kun kuuli että ehtii itse ainakin synnyttää ennen mahd. irtisanomisia marraskuussa.



#pipsamaria