Onko vauva heti synnyttyään jotenkin tutun näköinen vanhemmilleen?
Mietin tätä, kun odotan esikoista ja minulle on muodostunut jonkinlainen kuva vauvasta. Ei tieenkään mitään tarkkaa kuvaa, mutta kuitenkin. Voiko oma vauva ollakin ihan vieraan ja omituisen näköinen?
Kommentit (16)
Toinen olikin sitten aivan kuin esikoinen, joten näytti myös heti ihan omalta vauvaltamme, ihan kuin olis esikon synnyttänyt uudelleen. nenässä vain hiukan eroa.
en ois erehtyny jos olis pitäny tunnistaa. Toinen on aivan oudon näköinen, vieläkin. Kuulemma isänsä nuorena. Kolmas on mun näköiseni nyt, mut vauvana outo..
Mutta toinen oli eri sukupuolta, ja tuntui ihan vieraalta. Siis kauan kesti ennen kuin " tutustuin" häneen, ja hän näytti tutulta.
Toinen oli ihan samannäköinen kuin ekakin joten se näytti jo tutulta :)
mutta ei vastannut mitään ennakokuvitelmaa, jos sellaista edes oikein oli..
Muutaman hetken kuluttua tuntui jo, että tällainenhan sen just piti olla, eihän muu olis mahdollistakaan.!
Synnytin yöllä ja aamulla kattelin vaan lasta, että jaa, onko tuo tosiaan meidän. Silloin yöllä en tajunnut oikein mitään.
Myöhemmin tyttö on ollut aika lailla saman näköinen kuin minä pienenä. Mutta enhän ole nähnyt itseäni vauvana kuin kuvissa :-).
Ja toka olikin sitten kopio isosiskostaan:-)
Kaksi muuta oli jotenkin niin oman näköisiään esikoiseen verrattuna, että heihin tottumiseen meni pari päivää. Mutta kyllä sen oman vauvan sieltä vauvalasta tunnistaa ihan vain koppaan kurkistamalla, jos sitä tarkoitat.
eli oli paljon mustaa tukkaa ja niiin tutun näköinen kuin olla ja voi. Olinkin sitten ihan varma, että toinen lapsi on sellainen vaalea, sinisilmänen ja kalju:), mutta olikin myös tuuheatukkainen ja vielä esikoistakin tummempi ja myös ihan oman näköinen.
Esikoisesta oli mielikuva, minkälainen meidän lapsi tod näköisesti olisi ja ei ollenkaan ollut sellainen:)
Esikoisessa oli kyllä vahvoja piirteitä isästään, vaikka oli hyin paljon veljeni näköinen.
se oli niin isänsa isän näköinen, ettei minulle edes olisi tarvinnut sanoa, että se on poika...
Vierailija:
se oli niin isänsa isän näköinen, ettei minulle edes olisi tarvinnut sanoa, että se on poika...
tummat (me molemmat vaaleita). Lisäksi vauva oli tosi pieni ja laiha. Sanoinkin alkuunsa että vauva on mennikäisvaihdokas. Vauva ei siis yhtään vastannut mielikuvaa meidän vauvasta. Muuttui kyllä pian tutun näköiseksi kun vinous hävisi, silmät muuttuivat harmaiksi, hiukset vaalenivat ja alkoi tulla tuttuja piirteitä esiin. Mutta vieläkin 7v. iässä on meidän lapsista vieraimman näköinen ehkä siksi että on kuin ilmetty isoisomummonsa joka on jo vuosia sitten kuollut. Kolme seuraavaa lasta ovat olleet tutun näköisiä koska muistuttavat minua ja miestäni jotka olemme vaaleita ja sinisilmäisiä ja pyöreäpäisiä kuten lapsetkin.
Ja mä odotin sellasta vauvaa kuin mainoksissa yleensä on :D.
mutta heti tuli sellainen olo että " no tältähän meidän vauvan pitikin näyttää!" Siis kun kovasti pähkäiltiin että miten ne meidän geenit sekoittuu...!
Hymykuopat, silmät, huulet jne