Te, jotka käytte kaukana olevissa mummoloissa harvoin!

Meitä passataan siellä, itse ei tarvitse laittaa tikkua ristiin. Lapsille riittää viihdyttäjää. Mieheni vanhemmat asuvat noin 6000 km päässä.

Käyn omilla vanhemmillani ehkä 1 kerran kukaudessa tai kahdessa. Ruuan he tekevät koko porukalle, mutta lapsiani ei kukaan muu leikitä/hoida kuin minä. Välillä se kyllä harmittaa kun lapset vierastavat jollakin tasolla vielä mummolassa, joten pelkkä vessassa käymmiseni on hankalaa kun kukaan ei sillä välillä " hoida" lasta. Ja jos olen kylässä vaikkapa 2 päivää niin ulkoilen isolla pihalla lasteni kanssa yksin. En sinne seuraa vanhemmistani saa... aika tylsää matkustaa tunteja kylään toisille ja sitten kökkiä lapsien kanssa keskenään ulkona.



Mutta sellasta se on.

Varsinkin äitini passaa koko ajan. Anoppi laittaa ruoat, mutta ei passaa meitä aikuisia muuten (Luojan kiitos). Lasta kyllä passaa koko ajan. :)

Ja kyllä hän yleensä ruuat laittaa, minä autan sitten missä kerkeän. Lapsia katsoo jonkun verran jos vaikka halutaan käydän kaupoilla miehen kanssa. Mutta muuten saadaan kyllä ihan itse lapsemme hoitaa ja leikittää...

Teemme kauppaostoksemme itse. Yleensä kun saavumme perille pitkän matkan tehneinä meitä odottaa valmis ruoka. Emme viitsi matkustaa vain 2 päivän tähden. Matkustaminen on kallista ja siksi käymme niin harvoin.

aamuisin saadaan nukkua pitkään kun isovanhemmat leikittää ja syöttää lapset, kokata ei tarvi, ei käydä kaupassa

Lapset puuhaavat isovanhempiensa kanssa paljon, kun kyläilemme. Me vanhemmat kuitenkin huolehdimme päivärutiineista, esim. että päivän aikana ulkoillaan ja nukutaan riittävästi.