Miksi, oi miksi ihastuin......???

Elän hyvässä suhteessa ja ikinä en muuta toivoisikaan, rakastan miestäni tietysti yli kaiken, ja olen onnellinen että meillä on niin hyvä olla. Minkäänlaista muutosta en vakavisssani koskaan ajattelisikaan.!



Mutta.



Miksi minun piti ihastua. En todellakaan olisi kaivannut mitään tällaista häiritsemään elämääni. Nyt en meinaa saada henkilöä pois mielestäni millään, ja se häiritsee kyllä.

Pahimmat tunteenmyllerrykset alkoivat vasta tiistaina, joten ne varmaan tässä alussa ovat näin kovia, mutta ehkä ajan kanssa laimenee. Ihastus. Miksi sen pitääkin vaikuttaa niin kovasti. Mahassa myllertää vähän väliä.



Sanokaa että tämä menee pois...