Lue keskustelun säännöt.
Miten voin ohjata lapsiani järkevämpään kommunikointiin?
11.10.2007 |
Lapset tiuskivat ja äyskivät, huutavat ja paiskovat koko ajan! Jokainen pyyntö, toteamus, ihan kaikki sanotaan naukumalla ja vinkumalla. Jatkuvasti on joku tyrkkimässä toista tai vaatimassa juuri sitä lelua, mikä toisella on. Sitten kun naukuminen ei auta, tyrkätään joku kumoon, ja alkaa armoton huuto ja perään niiiiin tuttua; no kun toi teki ensin tuota ja toi tuota...
Meillä on koko aika älytön " älämölö" , enkä jaksa tätä enää!!!! En kuule omia ajatuksiani ja tuo JATKUVA kitinä saa pinnani pian katkeamaan!
Olen yrittänyt hillitä itseni useimmiten, myönnän, että sorrun kyllä joskus lapsen tasolle naukumaan, kun en muuten tunnu saavan mitään vaikutusta.
Yritän olla iloinen heti aamusta ja vaikka pyytääkin, että oltaisko tänään kinastelematta. Mutta yleensä jo ensimmäinen lause jonkun lapsen suusta on esim, että eiiii-ii-iii, äitiiiiii, en haluuuuuu syödä aamupalaaa, en haluuuuuu mennä kouluuuun, en sitääää en tätääää ja vinku vinku vinku ja pian se tarttuu kaikkiin :-(
Apua?
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puhua normaalilla äänellä. En siis käyttäydy näin aina, vaan sitten kun koko ajan puhutaan jollain epämiellyttävällä tavalla. Varoitan, etten kuule enää marinaa ja sitten toteutan sen.
Siis ilmoitat lapsillesi että " kuulet" vain kauniisti esitetyt asiat, ei huutamisia tms. ja olet reagoimatta kaikkeen muuhun paitsi normi äänellä sanottuihin juttuihin. Vaatii kyllä pinnaa mutta toimii...
Jos lapset esim. vinkuvat jotain - vaikka leipää - ei sitä todellakaan tipu ennen kuin sitä on pyydetty kauniisti: " saisinko leipää?" Lasten väliseen komminkointiin en nyt sen kummempaa osaa sanoa. Heitä pitää opettaa puhumaan toisilleenkin kauniisti. (Helposti sanottu, mutta toteutus voi ollakin eri juttu, ei meilläkään lapset toisilleen kovin kauniisti aina puhu.)
Nostan ja lisääkin neuvoja / kokemuksia saa laitella.
ap