miten voi välttyä tulemasta katkeraksi?
Jos elämässä on hirveästi surua, paljon enemmän kuin kenelläkään ystävällä tai tuttavalla.
Kommentit (3)
Niin fyysisen kuin henkisen. Anna itsellesi anteeksi kaikki, pidä itsestäsi huolta, rakastu itseesi. Keskitä kaikki voimasi sellaisiin asioihin, joihin pystyt itse vaikuttamaan, vaikka miten pieniinkin.
Vastaukseni on, että pitää itkeä ja raivota ja päästellä katkerat vihantunteet ilmoille. Jos sinulle tulee olo, että haluat vaikka lyödä kaiken helposti saanutta ystävää, anna itsesi ajatella sitä ajatusta ja vaikka tuntea siitä mielihyvää. Tarkoitan tällä, että hyväksy myös todella häpeälliset ajatuksesi. Ne kuuluu elämään, kun elämä kohtelee törkeän epäreilusti. Et satuta ketään, kun et sano niitä ääneen kuin ehkä terapeutille.
Suremalla ja myöntämällä synkimmätkin tuntemukset itselleen rehellisesti. Niin sanoisin, ettet katkeroidu. Katkeruus on sitä, että jättää surunsa surematta ja asiat jäävät hiertämään.
Tiedän kyllä mitä on pelätä, että surut on niin suuret ettei niitä ehdi elämänsä aikana surra ja katkeroituu väistämättä. Vaikka tätäkin kirjoittaessa sydäntä kylmää edelleen kaikki kokemani, sanoisin että parempaan päin olen menossa. Taistelen, että voisin vielä olla tyytyväinen enk katkeroitunut.
jos yrittää keskittyä positiivisiin asioihin, mitkä niitä ovat.. ?
Olen tavannut positiivisia ihmisiä, joilla todella paljon surua takanaan.. pitäisi kysyä heiltä.. Joillakin usko on pelastanut ja joillakin oma tahto selviytyä voittajana..