Voiko tieteelliseen tekstiin liittää toisen käden lähdetietoja? Voiko viitata

alkuperäinen että se, mistä luit tiedon sovellutuksesta)



mutta kyllä sitä näkee ihan professoristason tutkimuksessa, että viitataan toisen käden kautta tyyliin "Weberiä 1936 lainaten Giddens 1996".

mutta jos sen etsiminen on kohtuuttoman hankalaa, voi mainita tämän toissijaisen lähteen, mutta tekstissä pitää olla sitten tarkka:

P.P kertoo artikkelissaan K.K:n tutkimuksesta, jossa K.K on saanut (P.P:nmukaan) ....tuloksia. Jotenkin näin.

Millaista tieteellistä tekstiä olet kirjoittamassa?

mukaan aina. Annat muussa tapauksessa laiskan kuvan itsestäsi... ja suotavaa olisi, että lukisit koko alkuperäisen tekstin, et pelkkää muissa tutkimuksissa siteerattua kohtaa (lähteiden puutteellisesta hallinnasta voi jäädä nalkkiin vaikkapa kypsyyskokeessa, samoin voi "tulkita" väärin toissijaisen lähteen, kun sen yhdistää uusiin asiayhteyksiin).

Olen tekemässä opinnäytetyötä (maisterin tutkinto) taidekorkeakouluun.

Tai sitten en käytä niitä tekstissäni ja pitäydyn saavutettavissa lähdeteoksissa.

on etsittävä käsiin ja viitattava siihen...Mutta tuota noin, pikku vinkki viattomaan pikku vilppiin: Jos luet, sanotaan nyt vaikkapa Heiskasen opinnäytetyötä, jossa lukee seuraavaa:

" Mikkola (1967:48-50) esittää, että diskurssianalyysissa on huomioitava..." ja tahdot viitata tähän Mikkolan sanomaan, mutta luet sitä siitä Heiskasen gradusta, niin kukapa sitä tietää, mistä olet sen lukenut, jos omassa työssäsi taas lukee:



"Kuten Mikkola (1967:48-50) on esittänyt, on diskurssianalyysissa aina huomioitava ensinnäkin..." Siis eihän kukaan sinun työtäsi lukeva voi tietää, oletko marssinut kirjastoon, lainannut sen Mikkolan teoksen ja lukenut ko. pätkän siitä vai vain toisenkäden tietona Heiskasen opinnäytteestä. Samat teoriat ja asiasisällöthän noissa tieteellisissä teksteissä usein pyörii "pohjatietona", jota kukin sitten käyttää oman näkemyksensä tai tutkimusongelmansa mukaisesti.

Kauhean laajoja asiasisältöjä ei tietenkään kannata lukea toisen käden tietona,mutta jos nyt kyse on jostain yksittäisestä jutusta, joka tulee ihan hyvin ilmi siitä toisen käden teoksesta, niin itse olen ainakin vastaavassa tilanteessa säästänyt aikaa ja vaivaa, enkä ole välttämättä etsinyt käsiini sitä alkuperäislähdettä.

Ne on jo sen verran laajoja ja tarkkaa työtä...Jossain riviesseissä olen joskus "vilpannut" mainitsemallani tavalla.

on etsittävä käsiin ja viitattava siihen...Mutta tuota noin, pikku vinkki viattomaan pikku vilppiin: Jos luet, sanotaan nyt vaikkapa Heiskasen opinnäytetyötä, jossa lukee seuraavaa:

" Mikkola (1967:48-50) esittää, että diskurssianalyysissa on huomioitava..." ja tahdot viitata tähän Mikkolan sanomaan, mutta luet sitä siitä Heiskasen gradusta, niin kukapa sitä tietää, mistä olet sen lukenut, jos omassa työssäsi taas lukee:

"Kuten Mikkola (1967:48-50) on esittänyt, on diskurssianalyysissa aina huomioitava ensinnäkin..." Siis eihän kukaan sinun työtäsi lukeva voi tietää, oletko marssinut kirjastoon, lainannut sen Mikkolan teoksen ja lukenut ko. pätkän siitä vai vain toisenkäden tietona Heiskasen opinnäytteestä. Samat teoriat ja asiasisällöthän noissa tieteellisissä teksteissä usein pyörii "pohjatietona", jota kukin sitten käyttää oman näkemyksensä tai tutkimusongelmansa mukaisesti.

Kauhean laajoja asiasisältöjä ei tietenkään kannata lukea toisen käden tietona,mutta jos nyt kyse on jostain yksittäisestä jutusta, joka tulee ihan hyvin ilmi siitä toisen käden teoksesta, niin itse olen ainakin vastaavassa tilanteessa säästänyt aikaa ja vaivaa, enkä ole välttämättä etsinyt käsiini sitä alkuperäislähdettä.

Voi olla, että et jää kiinni, ainakaan jos et koskaan päädy mihinkään julkiseen virkaan tai polittiseen kuvioon, mutta tiedät itse silti aina ja tulevaisuudessa sortuneesi tieteelliseen vilppiin. Mieti tarkaan, haluatko sitä. Kirjoita mieluummin vaikka , että "Heiskanen tulkitsee Mikkolan väitettä näin". Silloin Heiskanen muuttuukin alkuperäislähteeksi, josta itse asiassa olet kiinnostunut.

Etsin erään hilavitkuttimen alkuperäisen patentti hakemuksen.....

Aikaa paloi 8h ja todennäköisesti jos olisin jatkanut olisi löytynyt viellä aikaisempi lähde, koska patentihakemuksessa 50 luvulla mainittiin, että tämä paransi 1800 luvun lopulla esitettyä ideaa.