3-v miten menisi kielto perille?

Meidän 2,5 v ei ole koskenut hellan nappuloihin enää, vaikka ne kiehtoisivat häntä kovasti. Kerran hänen koskiessaan niihin menin hänen luokseen, kyykistyin, katsoin silmiin ja selitin miksi ei kosketa: voi polttaa ja sattua pahasti. Kysyin ymmärrätkö, ymmärsi. Sen jälkeen ei ole koskenut. Joskus menee jo siihen suuntaan mutta sanoo sitten itsekseen: " ei kosketa, polttaa" .

väännetty rautalangasta suorastaan

SIIS AIVAN KAIKEN (kuten ap:kin), jotenkin vaan luovutin ja aloin kohdella kolmevuotiasta samoin kuin yksivuotiastani. Siis että aina kun teki kiellettyä asiaa, sanoin tiukasti ja rauhallisesti " ei saa" ja jos ei toiminut, otin rauhallisesti mutta määrätietoisesti pois kielletystä paikasta.



Ja tätä toistin kymmeniä kertoja päivässä. Toistin ja toistin ja psyykkasin itselleni lehmän hermot. Että lapsiahan varten minä kotona olen ja jos se nyt on sitä, että otetaan pois jostain ja sanotaan eitä, niin sitten se on sitä. Ainakin meillä tuo kolmevuotiaan tottelemattomuus oli paljolti huomionhakua ja siihen auttoi se, että pääsi samalle viivalle samaan kohteluun pikkuveljen kanssa.



Voi olla, että teillä eri syy, mutta ainakin tuo on paljon mukavampi tapa kuin jäähyttäminen ym. seuraamukset. Kyllä se lapsi sen tajuaa ja varmasi kyllästyy ennen sinua, jos vain päätät olla kärsivällisempi.

sähköisku voi olla tappava!

Eivät ne lapset oikeasti _ymmärrä_ mistä on kyse. Osaavat kyllä sanoa, että " ymmärrän" , jos sitä kysytään. Eivät he kuitenkaan oikeasti ymmärrä mitä esim. kuoleminen tarkoittaa.



Hienoa kuitenkin, että teillä pärjätään, kun vain selitetään miksi jotain ei saa tehdä. Meillä se ei auttanut esikoisen kanssa yhtään. Keskimmäinen ja kuopus kyllä tottelevat helposti, mutta esikoinen olisi alkanut vain selittämään, että mitä sitten vaikka sattuisi, sitten viedään lääkäriin ja lääkäri korjaa.

Älä kiellä äläkä sano mitään asiaan liittyvää, otat vaan lapsen rauhallisesti pois tilanteesta. Älä siis palkitse lasta antamalla huomiota kielletystä teosta. Myös negatiivinen käyttäytyminen lasta kohtaan palkitsee, koska siinäkin lapsi saa huomiota. Käännä lapsen huomio johonkin muuhun mielenkiintoiseen (sallittuun asiaan). Joku pieni arkipäiväinen asia riittää.



Koska lapsi on tottunut saamaan ko. tilanteessa huomiota, niin saattaa mennä kauan ennen kuin hän hoksaa, että pistorasioille menemisellä ei saakaan enää huomiota...



Muista huomioida, kannustaa ja kehua lasta silloin kun hän käyttäytyy hyvin...



Tällainen toimii meillä ja mutta eihän se välttämättä teillä toimi. Kannattaa kuitenkin kokeilla... :)

Nuo 1-vuotiaana kohtelut ja huomion antamattomuus ovat paljon parempia neuvoja. Kiitos neuvojen antajille!

määki oon antanu muutamia kertoja, ku lapsi ei oo uskonu toistuvaa kieltoa.

kaikesta kiellestystä. Ajattelen sen olevan suuremmaksi osaksi huomion hakemista, joten olen aina vaan sanonut napakasti että EI SAA KOSKEA ja olen johdatellut muiden asioiden pariin.



Tosin yks mun lapseton kaveri antoi sellaisen vinkin että anna lapsen työntää sukkapuikko pistorasiaan, siitäpä oppii. KAtsoin sitä hiukka kieroon..

oon pari kertaa huutanu, että nyt perkele lopetat heti ymv. nyt poitsu on alkanu hokemaan peekele peekele ja varsinki sillon ku uhmailee eli usein. huutaa raivona eiiiii peekele, eiiii peekele. pitää yrittää olla sanomatta tuota rumaa sanaa, vaikka ois kuin vihanen poitsulle. ärsyttää ku ku ei mee perille vaikka kuinka kieltää ja suuttuuki kunnolla.