Onko kukaan lukenut Fossumin Hullujenhuoneen?

Mutta jotenkin se jäi vaivaamaan, kun siitä puuttui se tuska. Siinä kyllä puhuttiin kovasti tuskan kestämisestä jne., mutta kerronnasta tuska ei välittynyt. Toisaalta kuten sanottu, terävää psykologiaa kirjassa oli siitä mitä liikkuu masentuneen päässä. Googletin Fossumia mutten löytänyt muuta tietoa kuin että hän olisi joskus ollut töissä jossain laitoksessa.



Mietin että onko mieltä kirjoittaa tuosta aiheesta, jos on vaan hallussa teoria ja empiiriset havainnot. Ei oikeaa kokemusta itsellä.