Ah, tyytyväinen mieli: perhe ruokittu itsetehdyllä lasagnella tuoretta pullaa tässä mutustan

Olen

- pessyt kylpyhuoneen ja vessan (hinkkasin polvillaan laatojen välitkin)

- pessyt pyykkiä useamman koneellisen

- siivosin lasten leikkihuoneen (joka valitettavasti ei näytä enää siivotulta)

- tein perheelle yhteisen aamiaisen, lounaaksi tein jauhelihakastiketta, perunoita ja salaattia

- täytin astianpesukoneen ja pyyhdin tasot



Miksi tällaisista perusasioista pitäisi olla tyytyväinen? Siksi koska arjesta nauttiminen on parasta ylellisyyttä, ja siksi, että joskus olen niin väsynyt vapaapäivinäni, että en jaksa tehdä juuri mitään. Leipomisen olen kyllä lopettanut, koska en halua turvottaa ylimääräisillä hiilihydraateilla perhettäni.



Ja turha yrittää viisastella, että kaikki tekevät itse ruokansa alusta lähtien, kasvattavat kaikki ruoka-aineensakin itse ja siivoavat joka päivä kuusi kertaa. Eihän se niin ole, kuin pienellä osalla ihmisistä, enk tiedä onko sellainen maaninen taloudenhoito edes tavoiteltavaa.

Oman kodin kunnossapito on ihanaa. Silloin kun se ei tapahdu kaiken muun kustannuksella. Koska kodin siivoushan ei ole elämän tärkeimpiä asioita. On ylellisyyttä että on koti,on ylellisyyttä että sen saa laittaa kauniiksi ja siitä saa pitää huolta.

suhtaudun kiitollisuudella siihen että minulla on koti, kaunis sellainen ja mahdollisuus sen ylläpitämiseen itseni, perheeni, lasteni vuoksi. Mutta siitä vaiheessa kun nämä asiat muodostuu lyömäaseiksi toisia äitejä vastaan niinkuin tässäkin ketjussa, on mopo karannut rouvalta tyystin.



Hienoista asioista voisi olla kiitollinen. ja ymmärtää jos toisella on muut asiat arvossaan. ja jos joku haaveilee siitä mitä sulla on, voit ehkä antaa omastasi? Hiukan. Edes myötätunnon.



t. 50

On hyvä, että tälle palstalle välillä ajautuu sinunkin kaltaisiasi.

Minullakin aikomuksena tehdä tänään päivälliseksi lasagnea, leipomiset tosin saavat jäädä tältä päivältä ;o)



Tänään olen tyytyväinen kun sain vapaapäivänä nukkua lasten kanssa pitkään. Syötiin rauhassa aamupala ja lähdettiin ulos. Viitsin raahata pojun kävelytuolin mukaan ja oli itseasiassa tosi kiva potkia lapsen kanssa palloa! Täytyy kokeilla uudestaan.



Lounaaksi lämmitettiin eilistä ruokaa, mutta maistui sekin. Kohta herättelen lapsen päiväunilta, syödään välipala ja lähdetään jumppaan. Mukava, rento päivä tähän mennessä ja toivottavasti sellaisena jatkuukin.

Olen samaa mieltä 32:n kanssa " ..te ootte pelottavia

toivottavasti annatte lapsillenne vähän enemmän armoa..."

Tämäkin ketju on surullinen osoitus siitä, miksi Suomi on täynnä pakko-oireisia suorittajia, joille ei mikään riitä ja jotka eivät voi käsittää sitä, että toiset osaa olla onnellisia pienistäkin asioista. Ja vielä ihmetellään, miksi on niin paljon alkoholi- ja mielenterveysongelmia?!?

Relatkaa nyt vähän hyvät ihmiset!



Ap: nauti rauhassa itsetehdystä pullasta ja lasagnesta ja jätä näiden vouhottajien jutut omaan arvoonsa!:-)