Lue keskustelun säännöt.
Pärjääkö teillä mies lasten kanssa?
26.10.2008 |
Veikkaan,että kun kysyn näin niin moni vastaa että pärjää. Jotenkin vaan tuntuu kaveripiiriä seuratessa että todellisuudessa ei kuitenkaan monellakaan pärjää. Ei voi harrastaa, koska on lapsia, ei voi varsinkaan illalla lähteä mihinkään,koska eihän sille isälle uskalla (varsinakaan useampaa) lasta jättää. Miksi ihmeessä? Sen ymmärrän että ihan pieni vauva tarvitsee äitiä usein jo imetyksenkin takia, mutta miksi ei voisi harrastaa jos lapset jo taapero- tai leikki-ikäisiä? En vaan ymmärrä mikä tekee äidistä niin korvaamattoman,että jos käy pari kertaa viikossa jumpassa niin lapset ovat suunnilleen heitteillä (vaikka ovatkin isän kanssa). Kunnon äitihän nauttii niin paljon lapsistaan ettei tarvitse kodin ulkopuolisia virikkeitä. Ja jos tosiaan olisi niin että äidit eivät halua käydä, mutta pääsyy tuntuu olevan se ettei voi koska isä ei pärjää lasten kanssa... Eikä nyt tarvitse mennä taas äärimmäisyydestä toiseen, ei en tarkoita että joka viikonloppu tarvitsee päästä baariin vetämään pää täyteen, se aika on jo ohi. Lähinnä tarkoitan että jos haluaa käydä vaikka syömässä ja konsertissa ystävien kanssa, harrastuksissa, työpaikan pikkujouluissa jne..
Kommentit (22)
Meillä erityishoitoa vaativa vauva & 2 vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vain yksi 9kk lapsi, mä käyn kahdesti viikossa spinningissä. Ja joskus muutenkin ostoksilla yms, ihan huoletta. Pärjää siis aivan hyvin KUNHAN kerron että mitä tehdään mihinkin aikaan, mitä syötetään.
Ja ei, mieheni ei ole tyhmä että sen takia pitäisi ohjeistaa, tässä ihan pikkulapsi-iässä vain nuo uni- ja ruokarytmit ja ravinto muuttuu sen verran tiuhaan että en voi olettaa töissä käyvän mieheni niitä koko ajan tarkkaan tietävän. Minähän niitä päivittäin kotona ylläpidän.
Eli pärjää hyvin jos sanon vaan "Mä meen nyt, anna se ruoka jääkaapista vihreästä kupista neljän maissa sitten."
Ja mielellään jääkin lapsen kanssa, kannustaa mua harrastamaan.
että meidän parisuhteessa on ollut ongelmana juusi tuo äitiyden ylisuorittaminen.
Äiti kun luulee olevansa korvaamaton. Itse pärjään omasta mielestäni lasten kansas paremmin ja itseasiassa paljon paremmin kuin äiti. Kyse on nyt noin 4-10 vuotiaista lapsista.
Äidit ovat toki huolehtivaisia, mutta niiltä rauloilta lähtee mopo helposti käsistä tuon ylisuorittamisen kanssa. Se näkyy lapsissa hemostuneisuutena, kun äiti vahtaa kaikkea tekemistä ja on tunkemassa sormensa joka paikkaan.
Äärimmäisen raivostuttavaa ovat tilanteet jossa 5 vuotiaille pitää laittaa vaatetta päälle, kuin olisivat talvisotaan lähdössä. Oikeasti kyvse on siitä, että pihalla on -2 astetta pakkasta ja kotiovaelta on 4 metriä autoon josta on matkaa 20 metriä parkkipaikalta ostoskeskukseen.
Eli pihalla -2 asteen lämpötilassa ollaan noin minuutti max. Siitä huolimatta on pakko sitten hikoilla kaksi tuntia ostoskeskuksessa ja kaikki hermostuvat. Lisäksi siis tuo vaatettaminen vie monikertaisen ajan, verrattuna siihen mitä 24 asteen ostoskeskuksen lämpötila edellyttäisi.
Toki ymmärrän ett autoon vai varuiksi ottaa vilttiä tai muuta lämmihnta, jhos vaikka auto hajoaa matkalla, mutta ei niitä tarvitse pukea lasten päälle.
Äideillä kun tuo suhteellisuuden taju sumentuu, ollessaan äitejä. Vastaavia esimerkkejä olisi varmaan paljon, muttä tämä on yksi selkeimmistä.
Itse ainakin miehenä uskon pärjääväni lasten kanssa erittäin hyvin ja jopa paremmin pärjään lasten kanssa kun äiti on pois jaloista sähläämästä.
Olenkin kovasti potkimassa vaimoa pois kotoa, mihin tahansa missä saa rentoutua kavereiden kanssa. Kaljalle, elokuviin, lenkille, kuntosalille, kaupunkilomille viikonlopuksi, kaikki kelpaa.
Aika harvoin kuitenkaan lähden mihinkään. Halua kyllä olisi. Mutta mieheni ei ole lapseni isä, eikä suhdetta ole vielä kamalan pitkään jatkunut (ts. ei asuta virallisesti saman katon alla), joten en halua pitää miestä lapsen vahtina. Ehkä sitten tulevaisuudessa joutuu tiukempaan vahtiin, jos yhteisiä lapsia tulee ;)
yhden päivän viikossa. Harrastaminen jää silti, koska haluan ne lyhyet illat viettää perheeni kanssa, hoitaa opintoni loppuun ja antaa miehelle mahdollisuuden rempata kotiamme kuntoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pärjäsi silloinkin, kun nuorempi oli 1-2-vuotias eikä ollut huutamatta minuuttiakaan minun poissaollessani:-) Nyt lapset ovat 6- ja 4-vuotiaat ja juuri nyt askartelevat keittiössä isänsä kanssa.
Tulee myös erinomaisesti toimeen kummilapsemme kanssa, joka on ollut meillä yökylässä kuukauden ikäisestä asti.
Mutta yksi kaverini vie lapsensa mielummin äidilleen hoitoon kuin jättää miehelleen. En voi käsittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan niitä tämäkin palsta pullollaan. Niin ja itselläni on kolme alle kouluikäistä lasta ja harrastan pari kertaa viikossa, pidän muutenkin sosiaalisia suhteita yllä näkemällä kavereita välillä ilman lapsia. Ja koskaan ei ole tarvinnut miettiä että mitenkähän se mies nyt oikein kotona pärjää.
ap
Meillä kolme lasta ja itse en esim. mökille jaksaisi lähteä yksin lasten kanssa viikoksi, ei niin paljoa löydy erähenkeä ;) Mies stressaa vähemmän lasten kanssa, vaikka itsekin olen aika rento asioiden suhteen. Ei tuota ole koskaan tarvinnut edes ohjeistaa mitenkään, vaikka viikonloppulomia ja usean päivän työreissuja välillä mulla onkin. Ja mitä isompia lapset ovat, niin tietysti sitä helpompi äidinkin on kotoa lähteä vähän tuulettumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en kai olisi tehnyt lapsia hänen kanssaan, jos siitä olisi ollut edes epäilystä
Miehen kaverit kyllä marmattaa, kun harrasteet eivät aina sovi, kun mies hoitaa myös lapsiamme (teen freelancer työtä)
kun töistä tulen. koti-isä siis meillä.
enpä usko että tähän pinoon monikaan tulee myöntämään ettei isä pärjää, mutta tunnen kyllä monia perheitä joissa isää ei jätetä lasten kanssa yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joka ei ikinä pääse minnekään. Mies hermostuu kun lapset riehuu tai ei tottele, ei saa niille mitään kuria. Huutaa sitten lapsille tai kurittaa mielestäni liian kovakouraisesti. Eilen viimeksi istui 5v:n päällä kun ei pysyny illalla sängyssään. Toinen huutaa naama punaisena että on hiki...
Lapset on todella vilkkaat 2 ja 5-vuotiaat, hermo menee usein itselläkin.
Mies sillä aikaa hoiti 11kk ja 4 v lapset, kävi kaupassa, siivosi kylppärin, ei antanut tulla kaaosta keittiöön eikä muuallekaan, ulkoilutti lapset ja rakensi kierrätyspahveista 4v:lle ritaripuvun (ritari tärisi innosta oventakana äitiä odottamassa illalla kun oli niin ylpeä puvustaan).
Eli pärjää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä meillä aiheuttaa kränää se kuka pääsee milloinkin pois kotoa, siis ajankäytöstä saattaa tulla eripuraa mutta ei sen takia etteikö isä kotona pärjäisi.
Siis tämä klassinen "minä äiti olen ollut koko ajan täällä kotona lasten kanssa, seinät kaatuu päälle" vastaan "olen ollut koko päivän töissä, olen ihan poikki"...
Kyllä minäkin jumpassa käyn, ja kavereilla ym. silloin tällöin. Mutta se luoviminen on välillä rasittavaa, kun haluaisin käydä vähän enemmän jossain ja mies ei jaksaisi taas töiden jälkeen jäädä kahdestaan lasten kanssa (mikä on ihan ymmärrettävää sekin).
Niin silloin tulee useita vastauksia etten ole käynyt vuoteen kampaajalla/elokuvissa/saunassa yksin/harrastuksissa jne mutta kun kysytään näin perin että pärjääkö mies lasten kanssa niin harva uskaltaa myöntää ettei joko anna miehelle mahdollisuutta (koska täytyy itse päteä sillä että on ainut ihminen maailmassa joka voi hoitaa lapsia hyvin) tai miestä ei kiinnosta hoitaa omia lapsiaan.
Syy ei ole se, että haluaisin olla koko ajan kontrolloimassa kodin tapahtumia, en vaan saa aikaiseksi lähteä mihinkään.
Lapset 4 ja 5. Ja juurikin ovat uimahallissa kolmestaan, minä yksin koiran kanssa kotona.
(ritari tärisi innosta oventakana äitiä odottamassa illalla kun oli niin ylpeä puvustaan).
Ihmettelen. Olen itsekkin ihmetellyt muutaman tuttava perheen arkea. Äidit valittaa, kun eivät voi harrastaa tai edes lähteä pari kertaa vuodessa ystävien kanssa ulos vaikka syömään/leffaan /siiderille (mikäli pääsevät, mieheltä pitää "rukoilla" lupa parin tunnin poissa oloon..).Miehillä, kun on omia harrastuksia niin paljon ja työmatkoja yms. Mä en voi ymmärtää. Siis miehet voivat harrastaa, mutta ei äidit! Nistä naisistahan tulee pikku hiljaa niitä nalkuttavia pikku-vaimoja. Mieskin pääsisi helpommalla kun potkisi äidin joskus ulos. En todellakaan kadehdi heidän elämää. Olen ihan varma, että tälläisiä perheitä on paljon, mutta missä nämä naiset ovat nyt?
meillä 4- ja 5-vuotiaat pojat, itse joudun työn takia olemaan pois myös viikonloppuja (keskimäärin ehkä kerran kuussa).