***LOKALUTUSTEN tiistai***
Aurinkoista huomenta!
Sää on mitä ihanin, aamut kun olisi aijna tällaisia aurinkoisia. Olisi mielikin vähän virkeämpi olotilaan verrattuna. Viime yö meni tuskaillessa LIITOSKIPUJEN kanssa. Otin jo Panacodinkin illalla,mutta ei auttanut yhtään. Valvoinpuolille öin. RR oli tänä aamuna 138/87, ihan suht hyvä. Huomenna ois sitten neuvola ja tsekataan vauvan asento. Poikittain oli eilen illalla. Pitäisi liikkeitä laskea, enoo vielä merkkaillut ylös niitä. Kyllähän sitä kiinnittää huomiota jos vauva on hiljaisempi massussa.
Me ei olla vieläkään laitettu vauvan sänkyä enkä pakannut sairaalakassia. Nää munvauvat on viihtyneet massussapitkään, niin tuntuu ettei oo vielä mitään kiirettä niillä asioilla. Kaikkionkylläkin jo hankittu vauvaa varten.
Nyt taidan lähteälepäämään, eilen en saanut levätä koko päivänä lainkaan. Nyt lapset on hoidossa ja lepään niin paljonkuin mahdollista.
Voikaahan hyvin ja nauttikaa kauniista syyssääästä!
Miranneli rv 35+1
Kommentit (12)
Aamulla kävin labrassa verikokeen antamassa.. toivottavasti oli ihan turha otos.. kroppa kutiaa joka paikasta :S.
Lapset vein kävellen hoitoon ja kylläpä otti koville. Mie normaalisti liikun vaan polkupyörällä ja tuo käveleminen oli yhtä TUSKAA! Maha kokoajan pinkeenä ja alapää niin turvoksissa että sattuu. Pitää mennä vakuutusyhtiössä käymään kohta, sinnekin siis pyörällä, ei kävelemisestä tule oikein mitään.
Mutta se siitä valituksesta sitten :D
Mukavaa tiistaita kaikille!
väpä ja touho 35+1
Voihan rähmä...Taidan odottaa toista Mastofantin poikasta, joka tuskin syntyy lupaavista supisteluista huolimatta, ennen kuin on pakko!!
Olin siis aamulla neuvolassa....Sf- mitta oli 32cm ja vauvan painoarvio käsukopelolla n. 3kg! APUA! Tässähän olisi nimittäin vielä n 4vk ennen laskettua aikaa ja esikoinenkin meni 15pv yliaikaiseksi....HUOH! Kohdunsuun tilanne varsin epäkypsä, kaulaa vielä 2cm jäljellä ja ulkosuu aavistuksen auki....NYYHKIS!
Nyt taidan oikeasti laittaa ne loputkin herkuttelut pannaan.....Ei mitään makeaa ennen synnytystä! Voi kun tää päätös pitäis kaupassakin....=(
No lääkäri totesi myöskin, että " omituisen" pitkältä vauva tuntuu viikkoihin nähden, saas nähdä....Onneksi laittoi Naistenklinikalle lähetteen synnytystapa-arvioon!
No mutta eipä tänne sen ihmeempiä....Ottaa vaan isosti päähän....Pitänee lähteä ulkoilemaan tuon pikkuriiviön kanssa, alkaa olla kiukuttelu sillä asteella taas tälle aamua....
Kuulemisiin!
Kiiuli 35+6
Tai eipä tuo niin huomen enää ole.
Esikoinen meni kerhoon 5 kotipäivän jälkeen ja mie vähän lakaisin kivetystä tuolla pihalla,kyllä kävi ilkeästi selkään ja piti tulla tauolla nettiin:)
Oma olotila suht sama. selkä ja liitoskipuja, jalkojen levottomuutta ja vauva painaa aika lailla joka puolelle.
odotan kuin kuuta nousevaa sitä ensi maanantain sairaala käyntiä kun edellisestä on jo yli kuukausi ainakin. Saisi tietää koon ja kohdunsuun tilanteen.
Eilen illalla tehtiin miehen kanssa sotasuunnitelmaa sairaalaan lähdön kanssa kun aika sitten tulee. Kun mies haluaa ehdottomasti mukaan mutta on esikoinen niin se ei ole niin selvää kuinka se sitten oikeasti menee. Mies sanoi niin ihanasti että jos se voisi syntyä maanantai-keskiviikko välillä tai pe-su välillä ja kellonaika toiveitakin oli. torstai ja perjantai olisi kuulemma pahoja päiviä kun esikolla ei ole kerhoa. Sanoi tämän ihan tosissaan vielä:) Joo yritän pitää toiveet mielessä ja pidätellä sitten.
Kaikki vauvan tavarat on valmiina mutta ei paikoillaan. En siis ole pedannut sänkyä tai laittanut tavaroita paikoilleen vaan ovat kaikki pinossa kaapissa odottamassa vielä. Ajattelin parin viikon päästä laittaa kaikki sitten kohdalleen.
Eilen tilasin bebesiltä vielä isommat imetysliivit.
Mie pelkään alitajuntaisesti että se vauva kuolee vielä mahaan. Kaikki on laitettu valmiiksi mutta en osaa ollenkaa sisäistää ajatusta että pian synnytän ja että se vauva tulee kotiin elävänä. Esikon aikaan pelkäsin vain keskenmenoa ja nyt tämä on ihan uutta. En osaa edes huolestua jos on päiviä kun en tunne kauheasti liikkeitä, ihankuin olettaisin että tässä käy kuitenkin huonosti? Miksiköhän tuntuu tuollaiselta?
Meillä sukulaiset ja kaverit aloitti viikko sitten soittelun että joko on lähellä... luulin että se alkaisi vasta lasketun ajan jälkeen mahdollisesti.
Eipä tästä kehtaa romaania tehdä joten mukavaa tiistaita kaikille
Pepsi rv 36+2
Joku tossa kirjoittelikin, ettän tekee mieli vaan käpertyä itseensä... Just sellanen fiilis on mullakin. Oikeestaa tuntuu ettei jaksais kiinnostaa mikään muu, kun se, että sais tän vauvan täältä ulos. Mikä lienee toiveajattelua tässä vaiheessa vielä..
Eilen oli loppuraskauden lääkäri. Ultralla ja käsikopelolla painoarvio oli 3300g tällä hetkellä. Eli vauva vois hyvinkin syntyä jo. Nyt on siis viikkoja kasassa 37+5. Kuitenkaan en jaksa uskoa,että vauva syntyisi ennen laskettua aikaa, kun esikoinenkin meni käynnistykseen yliaikaisuuden vuoksi. Selkää särkee ja ennakoivia supistuksia tulee aika paljon.. Onkohan niistä mitään hyötyä?!
Kohdunsuun tilanne oli sellanen, että kaulaa oli vielä 2,5cm suu oli pehmeä ja sormelle auki... Tavallaan sitä toivoo, että synnytys ois lähellä, mutta siihen ei kuitenkaan usko.. :O
Kyllästyttää.. Mutta kaikella on aikansa.. Tsemppiä muille odottelijoille!
t. äittä rv 37+5 ja poika 1,5v.
Kaunis päivä tosiaan=)
Kun ehtisi ja osaisi siitä nauttia.
Täällä epämääräinen olotila jatkuu.
Väpän juttu turvonneesta alapäästä kuulosti enemmän kuin tutulta.
Mulla ei liitoskipuja ole ollut piiiiitkään aikaan ollenkaan, mutta alaosasto tuntuu kyllä kumman turvonneelta kokoajan.
Ja isompi hätä tuntuis olevan kokoajan vessaan ja mitään ei kuitenkaan välttämättä saa puserrettua.Eli painaa tuonne ihan vaan alaosastoon tuo vauva.
Ylävatsa ahdistaa ja hengitys ei tahdo kulkea, painaa ja pistää.
Päätä särkee edelleen, huokaus.
Kaikkea pitäisi jaksaa ja virtaa ei nyt oikein tunnu olevan mihinkään.
Päivisin sitä miettii, että voi kun ilta tulis jo ja se kahdenkeskinen aika miehen kanssa..Ja hurjat villit ajatukset lentää, mutta kun ilta saapuu, on olo ihan piesty ja rättiväsynyt ja kaikki fiilikset tipotiessään=(
Masussa ollaan välillä jo peräti pää alaspäin, jee.Mutta kieputaankin vielä aika sutjakkaasti, että saa nähdä, vois jo asettua.
Päiväunet maistuis mullekin, täällä ei onnistu.
Viikonloppuisin kyllä sitten kun mies kotona.
Eli vali vali linjalla.Ihanaa kun jotkut jo pääsee asiaan, minäkin täällä sitten viimeisten joukossa tuskailen, kun la vasta 27.10 ja aikasta ajallaan meillä on aina vauvat putkahdelleet.
Eli intoa vaan nyt odotukseen kaikille ja onnea teille keillä h-hetki jo ihan käsillä.
Raihnaisesti pinoja seuraillen ja välistä kommentoiden Tuttiina ja Nyyttinen 35+3
Kylläpä on ihanaa, että alkaa pikkuhiljaa tulla vauvauutisia ja niitä synnytyskertomuksia kyllä odotan innolla! Alkaa jo vähän itseäkin välillä jännittämään, että milloin se oma lähtö koittaa :) Mutta onneksi meitä loppukuun odottajiakin on vielä mukana niin saadaan yhdessä pähkäillä näitä vaivoja vielä marraskuussakin....tai siis toivottavasti ei tarvis enää marraskuussa :D
Neuvolassa tänään kaikki ok. Paino tippui viime kerralla ja nyt oli noussut toissa kertaiseen määrään, verenpaineet edelleen hyvät 124/85 (verrattuna mun yli 90lähtötasoon). Sf-mitta oli 33, joka oli hieman tippunut yläkäyrältä, mutta oma päättelyni on, että johtuu vauvan laskeutumisesta. Kiinnittynyt tosin ei vielä ole, maha vaan on valahtanut alas :)
Närästystä on, mutta rennie tepsii. Yöt menee pissillä rampatessa, mutta eipä supistele ja liitoskivutkin on helpottaneet. Ainoastaan istualtaa/makuultaan nouseminen sattuu, mutta muutoin on kohtuullinen olotila.
Henkisesti olo on vähän samansuuntainen kuin muillakin....tekee mieli käpertyä kotiin ja olla omissa oloissaan. Mieluusti sohvalla miehen kainalossa, teeveetä tuijottamassa, herkkuja syömässä :) Ja tuonkin olon tunnistan, että aamusta ja päivästä kun olo on vielä pirteä niin mielessä käy vaikka minkälaiset makuuhuoneseikkailut ;) mutta illalla on niin rättiväsynyt olo, että vaan kaatuu sänkyyn ja simahtaa siihen :)
Opiskelua ois vielä pari viikkoa, sen jälkeen sais vauva syntyä ;) Meinaan kyllä kokeilla käynnistykseen niin kolmea ässää kuin totaalista rentoutumistakin :D
myrskyruusu 35+4
Niin, ei ne supistukset loppuneet eli synnytin tytön lauantaina 22.9.07. Pituutta oli 50cm ja painoa 3100g. Rv oli 37+6. Kaikki meni hyvin, vaikka rankkaahan se oli. Supistelut oli tosi rankkoja, mutta itse ponnistusvaihe oli paljon helpompi kuin oletin.
Nyt täytyy alkaa imettämään, joten kirjoittelen toiste lisää. Hyviä vointeja kaikille! Tällä hetkellä en siis tiedä yhtään, onko muita lokakuisia synnyttäneitä tai h-hetkellä... Tsemppiä kaikille kuitenkin!
Hanne77 ja vauva 3vrk
Onneksi olkoon hannelle ja koita jaksella sen nyytin kanssa. Eikö täällä ole ainakin yksi muu saanut vauvan jollei kaksi jos nyt oikein muistelen.
Tulisi nyt vaan itellekin jo.Alkaa jo sen verran oleen huonoa oloa ja jalkoja särkee.Nyt okli niin kipeet aamulla et hyvä kun pääsi töihin palaveriin.Piti välillä kaupungillakin istua lepäämään.
Vaikka kuinka yrittää juoda paljon ja välttää kaikkee suolaista niin ei auta ei.
Täällä kanssa odotellaan et synnytys alkais mahdollisimman hyvään aikaan,ettei tarvitsisi pohtia minne lapset saadaan.
Mieheni lapset ovat meillä vielä molemin puolin laskettua aikaa viikonloput. Eikä kyllä ole kivaa jos lähtö tulee silloin vaikka keskellä yötä.Kiva alkaa sitten repiä lapsia ylös ja viedä hoitoon.
Kyllä alkaa tuntua konkreettiselta tuo vauvan tulo, kun niitä alkaa muille syntyä. Oma la vasta 28. päivä
Neuvola lääkärillä kävin tänään, vauvan koko arvio on tällä hetkellä max 1700g pelottavan vähän, ja nyt sitten aletaan kasvua tarkkailla joka viikko. Itse pitää syödä paljon ja levätä, ettei lähde tulemaan ennen aikojaan. Muuten vauva oli kyllä liikkuvainen ja jonkun verran jo laskeutunut. Onneksi alapäässä ei suurempia muutoksia vielä ollut.
Jotenkin arvasinkin, ettei tässä mahassa voi mitään kovin suurta vauvaa olla, mutta toivoin, että olisi edes kaksi kiloinen. Onhan tässä periaatteessa viisi viikkoa aikaa kasvaa, jos vain pysyy sisässä, toivottavasti se aika riittää..
Myöhemmin oli vielä meidän terkan kanssa tapaaminen aiheesta synnytys ja ensi päivät, johon tuo mieskin osallistui. Oli mukava jutella nekin asiat ja vähän aiheen sivustakin.
Ollaan sovittu, että jos käy niin, ettei mies ehdi synnytykseen, tulee pikkusiskoni mukaan. Ihana tietää, että joku on varmasti mukana, ettei tarvitse yksin jäädä =)
No, täytyy lähteä kissat hakemaan tarhasta sisälle, kohta taas niin pimeää, ettei kunnolla näe mihin kävelee.
Jos jollain hyviä vinkkejä sikiön kasvatukseen, niin kertokaahan.
Pepiliina 35+2
Käy niin kateeksi niitä onnekkaita jotka ovat jo saaneet jakautua.
Jännä juttu, että koko raskaus tuntui menevän hujauksessa ja nyt sitten rv 37 lähtien aika vain matelee ja mielessä on vaan tulis jo nyt tai tulispa nyt jotakin merkkejä lähestyvästä synnytyksestä.
Tänään sain puhelun hyvinkäältä kun mulla oli vika pelkopoli aika varattu lääkärille ensi viikon torstaille niin aika onkin nyt sitten ensi viikon tiistaina. Hieman jo jännittää kun lääkärihän lupasi viimeksi, että jos olen tarvittavat 2cm auki niin voi puhkaista kalvot.
Mun tuurilla en kyllä ole tuota 2cm auki. Vai aukeneeko paikat uudelleen synnyttävillä nopeammin?
Mulla oli nimittäin viimeksi kun mentiin synnyttämään tyttöä vasta 2cm auki kun mentiin sairaalaan ja sitä ennen ihan kiinni paikat ja esikoinenhan oli syntynyt sektiolla.
Huomenna on sitten vyöhyketerapia. Voihan sekin vaikuttaa synnytyksen alkamiseen, mutta en oikein jaksa uskoa kun ei mulla juuri supistele tms. Ainoastaan eilen ja tänään ollut paljon niitä ns sukkapuikko vihlasuja tuolla kohdunsuulla. Paljon enemmän kuin aikaisemmin tämän raskauden aikana. Melkeenpä pitkin päivää niitä tuntunut.
Kyllä alkaa olee niin raihnanen ja väsynyt olo, että vaikka tietää vauvan tulon jälkeenkin olevan väsynyt ehkä jopa taas väsyneempi niin ainakin nämä vaivat vähenisivät taas huomattavasti.
Kyllä loppuraskaus on reippaasti ylipainoiselle ihmiselle melkoinen koettelemus. Huh huh. Kunpa tää olisi pian ohi.
Tosin se sairaalakassikin pitäisi pakata. Noh ehkä sitten viimeistään ennen sairaalaan lähtöä.
Jaksamisia muillekkin vaivaisille mammoille. =)
Tsirppana rv 38+3
Unettomat yöt jatkuu, osa IV.... :-(((( Kai se maanantai jännittää niin ettei saa nukutuksi ja lonkkakivut siihen päälle vielä höysteeksi...
Nyt ei jaksa enempää kommentoida, öitä kaikille (toivottavasti myös unen kanssa).
Ykä 38+3
Tulipa kuin tilauksesta tämä uusi pino, juuri ehdin lopettaa eilisen pinon lukemisen. :)
Meillä meni viime yö vallankin valvoessa kun esikko päätti yhden aikaan että aamu tuli. Olisi halunnut leikkiä ja selitteli pitkät pätkät sitä omaa siansaksaansa... 2h tyttöä sitten nukutin, ja tietty oli neuvola-aika heti 8.00 ettei yhtään saanut aamulla ottaa takaisin. Nyt kyllä väsyttää, mutta onneksi tytöllä on tarhapäivä niin voin kohta mennä takaisin unille. Tietysti isäntä unohti lapsen unilelun kotiin, pitää se vielä heittää päiväkotiin kohta tai niiden päivästä ei tule mitään... Mutta sitten piiiiitkille päikyille!
Niitä neuvolakuulumisia sitten. Kaikki ok, arvot kohdallaan ja vointikin aika hyvä. Ainut harmitus tuli nyt siitä, että viime viikolla lääkäri sanoi vauvan jo kiinnittyneen mutta nyt terkkari kyllä tunsi vielä pään liikkuvan. Pettymysten pettymys, ei tuo nyt sitten ehkä olekaan ihan vielä syntymässä... :/ Vauvan asento todettiin " hieman erikoiseksi" - pää on tosiaan alhaalla ja kädetkin viuhtoo siellä, mutta mahan molemmin puolin on kovat muhkurat joiden väliä jalat sitten viuhtoo. Ota tuosta nyt joku tolkku... Minusta asento on kuitenkin ihan sama kuin esikolla aikanaan, joten en ehkä viitsi siitä huolestua.
Tässä alkaa pikkuhiljaa tajuamaan että kohta meillä on toinenkin lapsi täällä. Jaiks. Mietin vaan miten me tullaan pärjäämään, kun noita yön remuajia onkin kaksi, ja meidän isäntä on kyllä melkoisen tarkka unistaan. Sitten on tietysti tuo esikkokin, hänen reaktionsa nyt ainakin ovat ennustamattomat. Ja entäs se oma vointi ja pääkoppa..? Kyllä on monta liikkuvaa tekijää, hirrrvittää... Meillä ei ole edes pinnistä vielä olemassa, isännällä on niin " kiire" koko ajan ettei ehdi sellaista hakemaan vaikka kahdeltakin kaverilta voitaisiin saada kunhan vaan käytäisiin hakemassa. Tuntuu että mies yrittää taas viimeiseen asti olla kuin mitään ei olisikaan tapahtumassa. En oikein jaksaisi noita sen kotkotuksia, mutta olen yrittänyt ajatella että kaikki lutviutuu kyllä - on meillä ne vauvan tarvikkeet kuitenkin jossain olemassa kunhan vaan saadaan ne tänne kotiin asti. Ehtii kai sitä..?
Aika omanapaiselta tuntuu nyt tämä kirjoittelu, mutta toisaalta tämä on kyllä melkeis ainut paikka missä voin tuulettaa tuntoja. Masukki ja pieni esikko tuntuvat jo nyt vaativan niin paljon huomiota että hirvittää. Koko ajan tuntuu että joku vaatii jotain, jos ei muuta niin kissa tunkee syliin silitettäväksi. Ehkä se on vaan tätä loppuraskauden väsymystä, haluaisi vaan levätä ja käpertyä itseensä?
No mutta, kaunis päivä edessä ja lupaus päiväunista on ilmassa. ;) Nythän mää hokasinkin että ens viikollahan on jo lokakuu! Siis meidän kuu! Jee! Sitten alkaa vauva-uutisia sadella! :)