En ymmärrä mitä järkeä 3-4 päivän lomissa jonnekin lentomatkan takaiseen kaupunkiin.
Täytyyhän nyt vähintään viikko olla, että mitään ehtii nähdä ja tehdä. Jos perillä ollaan vaikka vain 1 tai 2 kokonaista päivää, niin eihän siinä käydä kuin kahvilla ja vähän shoppaamassa kallishintaisilla turistialueilla. Kahvilla ja ostoksilla voin käydä kääntymässä ihan Helsingissäkin.
Kommentit (36)
Vierailija:
on ilmeinen matkailijakummajainen koska harrastaa pitkillä kaupunkimatkoillaan paitsi arkkitehtuuria ja taidetta myös luontoa, viinejä ja outoja juttuja. Eikä väsy tutkimusretkillään eikä koe, että tähän kaikkeen menisi niin kovasti rahaa, kun käyttää esim. julkisia kulkuneuvoja.
Minulta se ainakin onnistuu.
kunhan rentoutuu ja pääsee hetkeksi arjesta pois! Ja siihen nuo pikamatkat ovat aivan loistavia juttuja, ei sitä tarvitse moneksi viikkoa mennä johonkin löhöämään, toki sitäkin rakastan!, kyllä tuollainen pidennetty viikonloppukin jossain ulkomailla on aivan ihanaa! Jo pelkästään se fiilis, kun pääsee lentokentälle, on aivan ihana :))! Mä en edes jaksa mitään nähtävyyksiä katsella, rasittavaa... Ihanaa on vaan päästä vähän eri maisemiin ja nauttia hyvästä ruoasta ja juomasta!
Lähinnä ihmettelin sitä, miksi lyhyillä matkoilla ei voisi harrastaa arkkitehtuuria, luontoa tai viinejä?
En muista enää, sanoiko ap, kuinka pitkiä matkoja hän tekee, mutta ainakaan mun 5 vuosilomaviikon aikana ei ehdi Pariisia läpikotaisin koluta. Pointtini oli siis lähinnä se, että kaikilla matkoilla ehtii kyllä halutessaan tehdä muutakin kuin shoppailla, lyhyillä vaan vähemmän ;)
t. 28
olisi väistämättä jotenkin ylevämpi kuin neljä päivää. Eri ihmiset ovat erilaisia, eikä niitä nähtävyyksiäkään voi niputtaa niin että joku juttu on pakko nähdä.
Jollekin joku tietty hauta on kaikki kaikessa. Minulle oli tosi tärkeä kokemus nähdä Bronten sisarusten kotitalo, mutta joku Tower of London ei niinkään kiinnosta.
Suvaitsevaisuuskin voi olla sivistystä, eikä vain kyky luetella nähtävyyksiä.
jos menee johonkin kaupunkiin lomalle? Juuri pitkän viikonlopun aikana ehtii tehdä sitä, mistä itse nautin: istuskella kahviloissa, syödä useammassa erilaisessa ravintolassa, katsella ihmisiä ja tallustella kaupungilla vailla päämäärää sekä tehdä myös ostoksia, jos jotain tulee vastaan. Olen käynyt pikareissulla mm. Roomassa, enkä käynyt Colosseumilla, koska sinne oli hankalat yhteydet, eikä kiinnostanut ryysiä turistilaumassa helteessä. Sen sijaan käytin aikaa juuri mainitsemiini toimintoihin, ja olin hyvin tyytyväinen.
Minua stressaa älyttömästi, jos on kauhea aikataulu päällä, pakko laukata kaikki nähtävyydet läpi ja mitään ei jää mieleen edes. Tuossa lyhyessä ajassa ei ole tuollaista painetta, vaan voi rentoutua rauhassa.
Ai et sitten tajua, jos joku haluaa nähdä Colosseumin kun et itse halunnut? Joillekin on tosi tärkeää nähdä noita juttuja, tärkeämpää kuin kahvin juominen. Ihan tiedoksi.
Eli joko mieheni kanssa kaksin tai sitten useampi ystäväpariskunta. Lapset hoitoon mummeille. Torstaiaamuna kolmen tunnin lento jonnekin Euroopan kaupunkiin. Puolilta päivin hotellille.
Sunnuntaina puolen päivän lennolla kotiin.
Aikaa joko kahdenkeskiseen jutusteluun, kiireettömiin ruokailuihin, viinilasillisiin, yhdessä oloon ja jutusteluun tai vaihtoehtoisesti kavereiden kanssa höpöttelyyn ja viihteellä oloon, jää aikaa torstai, perjantai ja lauantai. Ehtii nukkua vielä kunnon yöunet ja syödä rauhallisen aamiaisen ennen kotiin lähtöä. Lasten luona sitten ajoissa neljään mennessä sunnuntaina.
Tarkoitus ei olekaan kiertää raivopäisenä koko suurkaupunkia ja nähdä jokaista freskoa tai muinaisten foinikialaisten kaikkia sormenjälkiä. Tällaiseen täysivaltaiseen kulttuurihistorialliseen kartoitukseen riittää tuskin viikkokaan. Paikasta voi valita etukäteen muutaman itseä eniten kiinnostavan paikan, joihin kiireettömällä päiväkävelyllä voi tutustua. Jos paikka miellyttää erityisesti ja aika tuntuu tavattoman lyhyeltä, voi kai sinne uudestaankin matkustaa. Mikä itseisarvo se on, ettei samaan paikkaan enää toista kertaa voi mennä?
Sopivasti kiertelyä, kävelyä ja tunnelman aistimista. Kiireettömiä iltapäiväkahveja ja töistään kiirehtivien ihmisten tarkkailua. Ostoksia joskus muuallakin kuin aina samoissa lähiostoskeskuksen kaupoissa. Valmistautumista iltaan tai vaikka mukavaa iltapäiväseksiä. Monen ruokalajin illallisia, sopivasti viinistä huumaantumista, juttelua pikkutunneille, rauhallinen ja katkeamaton yöuni, pitkä kylpy aamulla ja valmiiksi laitettu aamiainen. Ei tuo minusta pahalta kuulosta tai pelkältä rahan ja ajan haaskaukselta.
Kyllä mä muutamana viikonloppuna vuodessa voin vaihtaa torstain ja perjantain työpäivät, ruuhkassa istumiset, perjantaiset viikonlopun ruokaostokset täpötäydessä prismassa, jossa kaikki perheet tukkivat kärryillään maitohyllyn edustan, viikkosiivouksen lauantaiaamuna, kiukuttelevat lapset ja lauantaisaunan, pitkään viikonloppuun Euroopassa.
Mutta tämä on minun mielipiteeni, sinä voit puolestasi pitää tätä ajan haaskuuna.
Ja vaikka joitakin kiinnostavatkin aidosti jotkut suuret turistikohteet, niin on vaikea uskoa, että samaa ihmistä kiinnostaisivat ne kaikki, ellei sitten kiinnostuksen perusta ole, että voi sanoa käyneensä kaikissa niissä. Ei siis ole kovinkaan järkevää ryntäillä koko lomaansa (oli minkä pituinen tahansa) nähtävyydeltä toiselle, vaan etsiä sitä, mikä itseä aidosti kiinnostaa. Itse olen muuten asunutkin vuoden Lontoossa käymättä puolissakaan näistä pakollisista turistikohteista. Sen sijaan kiertelin paljonkin Lontoon ihan tavallisia alueita ja katselin siellä ympärilleni, kun vapaa-aikaa oli.
on hauskaa pistäytyä tuttuun cityyn pariksi päiväksi bilettämään, syömään ja lorvimaan miehen kanssa.
elämäntilanteessani ulkomaanmatkasta. Kaksi lasta, omakotitalo ja kaksi autoa (jotka pakko olla työmatkojen vuoksi) nielevät kaikki rahat. Palkankorotus olisi todellakin tarpeen, että pääsisi edes joka toinen vuosi Ruotsia pidemmälle.
Kun jo Tampereelta junaliput sinne ovat kalliimmat kuin lentoliput muutamiin kaupunkeihin. Ja lentoaikakaan ei ole paljoa kummempi. Joten miksi lähtisin Helsingin kahviloihin, kun ne ovat niin tuttuja, kun samalla hinnalla (tai halvemmalla) pääsen jonnekin muuallekin?
viikoksi heitä ei uskalla keskenään yksin jättää.
ovat ihania. Mäkin olen käynyt läpi melkein kaikki Euroopan kaupungit ja useampaan kertaan (olen asunut yli 5 vuotta Keski-Euroopassa, useammassa eri maassa) ja on ihanaa, kun voi matkustaa niin, että siihen ns. orientoitumiseen ei mene aikaa yhtään. Kiva tsekata, että onko suosikkiravontolat entisellään ja bongata jokunen uusi. Kiva nauttia yleensä Suomea paremmasta ilmasta ja muuten vain olla irti arjesta.
Jos kohde on mulle uusi, niin lueskelen yleensä etukäteen siitä ja valitsen muutaman must-nähtävyyden ja muun ajan keskityn nauttimaan. Musta ihanaa käydä esim. hoidoissa ja kampaajalla ulkomailla. Ravintoloiden valinta on myös kivaa, siihen uhraan paljon aikaa.
Katsos ap, meitä on moneen junaan ja minusta viikko useinkin on jo liian pitkä aika, kun vereni on hieman levoton.
muille käyneesi siellä? Surullista.
On totta, ettei " kaikkea" ehdi nähdä viikonloppureissun aikana, mutta se ei liene tällaisten matkojen tarkoituskaan.
Vierailija:
En nyt todellakaan ole pitämässä Helsinkin minään Pariisina, mutta on täällä mielenkiintoisiakin juttuja vaikka Suomenlinna, Temppeliaukion kirkko, Hvitträsk, vanha Porvoo, saaristo ylipäänsä, Alvar Aallon rakennuksia yms jotka ovat aika hajallaan ja joita et mitenkään ehdi nähdä 2 päivässä.Mitä hienoa on sanoa käyneensä Pariisissa, jos sieltä on nähnyt suunnilleen Louvren ulkoa ja Sacre Coerin.
Tuollaisia epäkulturelleja löytyy paljon tutuistakin ;)