9-vuotias poika haukkuu 40-vuotiasta aitiaan mummoksi ja isaansa vanhaksi raihnaksi. Lyo aitiaan, sylkee ruokaan, ruoka valmistettava niin ettei poika ole kotona.

kovista, hakee rajojaan. Kädenvääntöä joka päivä joka asiasta miltei. Mutta periksi en anna, vaikka olenkin tyhmä kun en anna sitä jatätä enkä päästä illalla ulos jne., olen huomannut että mitä tiukemmaksi rajat vedän sen rauhallisemmaksi poika muuttuu. Mutta jos lepsuilen ja päästän rajoja löysemmälle niin käytös muuttuu heti agressiiviseksi (ei tosin lyö ketään mutta paiskoo tavaroita, ovia..) ja ilkeäksi ja ylimieliseksi.



Anna lapselle enemmän aikaa ja rakkautta ja rajoja.

vaikken muutoin todellakaan kannata ruumiillista kurittamista.

Tässä tilanteessa saattaisin turvautua koivuniemen herraan

vaikken muutoin todellakaan kannata ruumiillista kurittamista.

Ap:lle vinkiksi: ei ole todellakaan normaalia käytöstä! 9-vuotias on siinä iässä, että rajoja varmasti koetellaan monessakin perheessä, mutta molemminpuolinen kunnioitus pitää tuonikäisen käytöksen kuitenkin jo aisoissa. Uhmaikäinen saattaa sylkeäkin raivoissaan, ei sentään enää esimurrosikäinen! Eli nyt heti yhteys perheneuvolaan tai edes johonkin vanhempainpuhelimeen (esim. MLL), tarvitsette oikeasti vinkkejä suunnan muuttamiseen.

Äidin ja isän on osattava olla aikuisia ja asetettava rajat. Voi vain kuvitella, mitä muuten tapahtuu 3-4 vuoden päästä... :-/

9-vuotias osaa jo suuttuessaan valita sopivat haukkumasanat ja jos niillä on tarpeeksi vaikutusta, käyttää niitä uudestaan. Siitä en yksinään siis huolestuisi, mutta tuo lyöminen ja syljeskely kuulostaa pahalta. Ruokajuttua en oiken tajunnut, mutta jos perheessä oikeasti on alettu ethdä ruokaa vain pojan ollessa poissa, koko perhe on jotenkin vinksahtanut. Lapsi ei voi tuommoista määrätä eikä aikuisen pitäisi siihen koskaan suostua.



Luulen että tarvitsette ulkopuolista apua. Murrosikä lähestyy ja sen kanssa olette vaikeuksissa, jos suhdetta vanhempiin ei saada kuntoon nyt.

Kyläily hänen kanssaan on mahdotonta, kun on niin huonot käytöstavat.



Kiitos vastauksista, eipä tuo minustakaan normaalilta vaikuta. Vanhemmille ei uskalla sanoa mitään, hyppäävät heti silmille, jos poikaa vähänkään arvostelee tai ojentaa.



Kamalaa kuunneltavaa vaan tuo haukkuminen ja lyömisen katseleminen. Mutta jos siihen yrittää puuttua, niin vanhemmat suuttuu puuttujalle, ei pojalle..

Tiedoksi vaan vitoselle...

Hänellä oli mukana selkeästi vammainen äiti joka tarvitsi pojan apua kaikessa ostosten tekemisten suhteen.

Parkkipaikalla poika auttoi äidin autoon ja laittoi ostokset takakonttiin. Jätti sitten ostoskärrin siihen ja tokaisi äidilleen että anna vitun vammanen nyt sitä rahaa. Äiti kaivoi kiltisti lompakosta kympin ja pentu painui samantien takaisin kauppaan (karkinostoon?).

Ihan sairasta touhua :/

Ja oletteko sitä mieltä, että poika on ainoa " syyllinen" ?



Joojoo, eihän vanhempia saisi ikinä syyllistää, mutta kyllä jotain on mennyt pahasti pieleen kasvatuksessa, jos lapsi määrää tahdin perheessä.



Itselläni 10-vuotias poika, joka todellakin osaa peruskäytöstavat, vaikka esimurrosikäuhmaa on jo havaittavissa.



Joku sanoi, että haukkuminen on normaalia ja hyväksyttävää, mutta itse olen eri mieltä. Lapsi varmasti jossain kasvunsa vaiheessa arvostelee ja haukkuukin vanhempiaan, mutta ei sitä tarvitse hyväksyä. Lapselle voi ja pitää sanoa, että sellainen käytös ei ole oikein.



Kuka lapselle kertoo oikean ja väärän rajat, jos eivät vanhemmat sitä tee? Joidenkin kohdalla se on työlästä ja turhauttavaakin, mutta silti se vaan on tehtävä.



Palkinto ei ehkä ole nähtävissä ihan heti, mutta jos sinnikkäästi jaksaa elää nuorensa rinnalla ja " kasvattaa" vaikeinakin hetkinä, se oikeasti palkitaan myöhemmin.



Monilla vanhemmilla vaan ne keinot ja jopa vanhemmuus ovat niin totaalisesti hukassa, että lapsi joutuu olemaan se, joka tekee päätöksiä. Ja kuinka 9-vuotias voisi osata tehdä niitä " oikeita" päätöksiä? Ei mitenkään.



Eräs lastenpsykiatri sanoi kerran, että tämän yhteiskunnan suuri ongelma on siinä, että vanhempia pitää loputtomasti ymmärtää eikä heidän syytä saisi olla mikään. Tosiasiassa on vanhempia, jotka ihan oikeasti pilaavat lastensa elämän ja ovat kykenemättömiä kasvattamaan heistä ns. hyviä ihmisiä. Mutta sitä ei saa ääneen sanoa.

Tuntuu nääs poika niin pomotyypille että tartteis kunnon korjauskuurin.

En kuitenkaan missään nimessä sanonut että se olisi hyväksyttävää. Lasten kanssa on vaan hyvä välillä muistaa että huono käytös kuuluu joskus asiaan, ja vanhempien tehtävä on kerta toisensa jälkeen puuttua siihen ja pyrkiä sitä korjaamaan. Se että 9-vuotias joskus tyhmittelee tai haukkuu vanhempiaan on usein ihan normaalia eikä välttämättä lopu ihan heti, vaikka siitä joka kerta toruttaisiin ja rangaistaisiinkin. Tietyt suuttumuksen osoitukset ovat normaaleja vielä aikuisellakin vaikka eivät olekaan hyväksyttäviä (minä esim. paiskon ovia...)



Apn tunteman pojan käytöksessä huolestuttavaa minusta oli lyöminen ja syljeskely, jotka yleensä on lapsilta karsittu esikouluikään mennessä, ja ENNEN KAIKKEA se että vanhemmat hyppäävät pojan tahtiin. Tämäkin lapsi voi pohjimmiltaan olla ihan normaali, mutta jos vanhemmat eivät pysty häntä ohjaamaan, hän pikku hiljaa kehittää epänormaaleja käytösmalleja. Joskus tällaiset lapset käyttäytyvät ihan hyvin esim. koulussa mutta pomottavat vanhempiaan järkyttävällä tavalla - sekin jo kertoo että ongelma ei ole lapsessa vaan lapsen ja vanhempien suhteessa.