En enää ihmettele Suomen alhaisia imetyslukuja.

Norjassa ja Ruotsissa luvut oli jotain 40% luokkaa.



Jännän nälkäisiä nämä suomalaisvauvat...

Maitoa ei missään vaiheessa alkanut herumaan kunnolla vaikka join ja join koko ajan, lapsi rinnalle joka inahduksesta ja vaikka mitä muuta.

Aina piti antaa pullosta päälle kun huusi nälkäänsä niin että naapuriin kuului :/

jotkut ovat lukutaidottomia tai heitä ei vain kiinnosta...



Jokainen tuntemani äiti, jolta " on maito loppunut" on tarjonnut selitykseksi juuri oikein malliesimerkkejä imetysmyyteistä, jotka on kuitenkin joka opaskirjassa kumottu.



Eräskin ystäväni ei imettänyt ollenkaan, koska oli sitä mieltä, ettei häneltä tule maitoa, kun ei saanut pumpattua pulloon kun vähän vain. Minä en koskaan saanut pumpattua pulloon senttiäkään, mutta silti olen täysimettänyt kahta lastani puoli vuotta - ja hyvin ovat kasvaneet. Tämäkin fakta, ettei pulloon pumpatun maidon määrä kerro mitään maidon riittävyydestä on sanottu joka paikassa, mutta kun ei kiinnosta ottaa asioista selvää, niin ei kiinnosta.

Vauva ei ole normaalia juuri tiheämmin rinnalla, omasta stressistä johtuen ei vain ala herua läheskään joka syötöllä (joskus kyllä). Onko tuo tiheän imun kautta MUKA?



Sen toisen viestin huolestunut äippä jonka vauva ei huoli pulloa....

Siis TOTTA KAI korviketta kuluu kun otetaan tissi suusta kesken aterian ja lyödään pullo tilalle! Näin kärjistetysti.



Meidän täysimetetty pulleroinen vauva itkahti aina joka syötön jälkeen. Ei nälkäänsä, vaan olisi halunnut jäädä rinnalle hengailemaan vaikka oli jo syönyt. Hullua olisi ollut tarjota vielä jotain korvikemoskaa siihen itkuun. Irrotin vaan hellävaroen rinnalta, pidin vielä jonkin aikaa sylissä ja kaikki kunnossa.

eli minunkin lapset tipahtivat listasta eka päivänä, kun saivat luovutettua äidinmaitoa pullosta synnystyslaitoksella. Mutta mitään muuta maitoa kuin rintamaitoa eivät saaneet ennen 6kk ikää, isompaa imetin 1v4kk. Ja oliko se niin, että myös d-tippoja saaneet eivät olet tiukan määritelmän mukaan täysimetettyjä? Mutta täysimetettyjä eivät määritelmän mukaan olleet siis päivääkään?



Minusta taas isompi ongelma on juuri se TÄYSimettämisen vaatimus, ettei edes omaa maitoa saisi pullosta antaa. Sehän kasaa ihan älyttömät paineet äidille, että puoli vuotta pitäisi olla ympäri vuorokauden vauvan saatavilla. Ihan kuin se maito loppuisi heti jos yhden päivän vaikka onkin poissa ja vauva saisi silloin pullosta. Minulta maito loppui kokonaan vasta kuukausia imettämisen lopettamisen jälkeen!

Ja ei nuo d-vitamiinit kenenkään täysimetystä sabotoi, herranjumala niitähän on annettava!

En nimittäin usko pätkääkään!

JA sinä huolestunut äippä, nyt sinä omalla toiminnallasi ja imetyksestä stressaamisellasi vain ja ainoastaan edesautat imetyksen epäonnistumista. JOS haluat siirtyä pulloon oikeasti, niin siirry, mutta jos haluat imettää, niin mitään ei ole vielä menetetty.



Mä itse sössin esikoiseniimetyksen just tossa 3-4 kk iässä, en kuunnellut vauvaa, joka ei halunnut pulloa, vaan pakotin siirtymään korvikkeelle, koska " maito oli loppu" - Eli rinnat tyhjät, heruminen ei enää tuntunut jne jne. JA se on harmittanut jälkeenpäin tosi paljon, koska vaan ihan oikeasti itse sössin sen imetyksen.



Mun tokan lapsen kanssa maito ei koskaan näkyvästi edes noussut rintoihin. Rinnat ei koskaan täyttyneet ja olleet pinkeinä. HEruminen ei tuntunut. JA silti tuota lasta imetin menestyksekkäästi 8 kuukautta, koska TIESIN ENEMMÄN JA LUOTIN ITSEENI.



Järkeä ei toki tarvitse pois jättää - jos ihan oikeasti menee niin, että lapselta ei reiluun vuorokauteen tule kunnolla pissavaippoja, niin ihmeessä lääkäriin, jossain on vikaa. Mutta edellisessä viestissä sä kerroit, että vaippa on kuiva, edellisen olit vaihtanut klo 8 ja kello oli silloin 9:20 tai jotain. ELi pikkasen olet hysteerinen nyt. EI ne vauvat nyt ihan joka hetki pissaa vaippaa umpimäräksi, vaikka kaikki ihan ok olisikin.

Ei onnistunut imetys, ei:



1. Joutui teholle synnyttyään - oppi pullolle siellä. Vihdoin kuin sain luvan imettää, suuttui kun ei tullutkaan ja sylki aina rinnan pois suusta. Rintakumin kanssa vihdoin oppi.

2. Vauvaa EI KISKAISTU pois rinnalta, vaan sylki pois vaikka tarjottiin vuorotellen kumpaakin rintaa. Huusi niin kauan että sai pullosta maitoa. Tätä teki ihan pienestä asti.

3. Sain maidontuloa tehostavat lääkkeet, joita söin puoli vuotta. Kun lääkäri ei enää suostunu niitä kirjoittamaan, ja yösyönnit loppuivat vauvalta maitoa ei enää tullut senkään vertaa. Kieltäyty kertakaikkiaan syömästä.



Minä ainakin olen tyytyväinen että onnistuin edes puoli vuotta osittain imettämään, varsinkin kun neuvolan täti ja lääkäri sanoivat jo 2kuisen kohdalla että anna pullosta vaan kokonaan - ei ne lehmätkään samalla tavalla lypsä.

mutta muistaakseni nuo tilastot tehdään niin, että jos on kerrankin antanut lapselle pullosta jotain, tai mitä tahansa muuta syötävää, niin ei ole enää täysimettäjä. Lääkkeitä ei sitten ilmeisesti lasketa.

Eli vähemmän tiukkapipoisen määritelmän mukaan täysimettäjiä on varmasti paljon enemmän.



nro. 9

Jos lapsi oppii pullolle heti synnyttyään, voi rintaraivarit olla ihan megaluokkaa ja äidiltä vaatii melko nunnamaisia hermoja että jaksaa imettää.



Mutta ei läheskään kaikki äidit tai vauvat joudu teholle heti synnytyksen jälkeen, suurin osa " maidon loppumisista" on ihan äitien omaa mielikuvitusta.

Molemmat ovat saaneet 6kk:n ikään vain äidinmaitoa joko rinnasta tai pullosta sekä d-vitamiinitippoja.

On inhan näköstä kun kävelevä lapsi tulee ruoka-aikaan tissille. Mä lopetin täysimetyksen vapaaehtoisesti 2,5 kk iässä ja hyvin on lapset kasvanu, eikä ole mitään allergioita. Toinen nyt 7 ja toinen 5 vuotta.



Kukin tavallaan.

Vai mentiinkö taas mutu-pohjalla..?

Vierailija:

On inhan näköstä kun kävelevä lapsi tulee ruoka-aikaan tissille. Mä lopetin täysimetyksen vapaaehtoisesti 2,5 kk iässä ja hyvin on lapset kasvanu, eikä ole mitään allergioita. Toinen nyt 7 ja toinen 5 vuotta.

Kukin tavallaan.

Siinäkö ne vaihtoehdot on? Lopettaa lähes vastasyntyneen lapsen imetys, tai sitten imettää vielä puhuvaa ja kävelevää lasta? Ja imetyksen kestolla ei ole hirveästi merkitystä rintojen rupsahtamiseen, maidon pakkautuminen venyttää rintojen ihoa ja tämä tapahtuu aina, imetit sitten viikon tai kaksi vuotta.

Suomen imetysluvut Pohjoismaiden alhaisimmat



Muissa Pohjoismaissa valtiovalta ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat tukeneet imetystä suunnitelmallisesti, ja tulokset näkyvät. Ruotsissa varsinkin täysimetys lisääntyi 1990-luvulla, kun sairaalat muuttivat hoito- ja ohjauskäytäntöjään Vauvamyönteinen sairaala -ohjelman (Baby Friendly Hospital Initiative) mukaisiksi. Esimerkiksi vuonna 1999 Tukholman alueella tehdyssä tutkimuksessa vain noin neljäsosa vastasyntyneistä sai lisäruokaa alle viikon ikäisenä, loput olivat täysimetettyjä (3). Myös Norjan, Islannin ja Tanskan imetys- ja täysimetysluvut ovat Suomea paremmat.



Edellytyksenä Vauvamyönteinen sairaala -tunnuksen saamiselle on, että koko sairaalan henkilökunta on saanut WHO:n ohjelman mukaisen imetysohjaajakoulutuksen, sairaalassa on imetysohjauksen toimintasuunnitelma, äidit ohjataan täysimetykseen ja vastasyntyneille annetaan ainoastaan rintamaitoa, elleivät lääketieteelliset syyt muuta edellytä (4). Ruotsin kaikilla synnytyssairaaloilla on BFH-tunnus, Norjassa 35:llä 57:stä, Tanskassa 11:llä 35:stä ja Suomessa neljällä sairaalalla 35:stä. Islannissa imetystä on edistetty kouluttamalla IBCLC (International Board Certified Lactation Consultant) -koulutuksen saaneita imetyksen erityisasiantuntijoita, jotka työskentelevät sairaaloissa ja avoterveydenhuollossa. Suomessa on tällä hetkellä yksi IBCLC-koulutuksen saanut kätilö.

Vaikka suosituksissa seurataan muuta maailmaa, tavoitteista ollaan vielä kaukana. Suomalaisten imetyslukujen voisi sanoa sijoittuvan maailmanlaajuisesti kohtalaiselle sijalle, mutta pohjoismaisessa vertailussa Suomi jää naapureistaan jälkeen. WHO:n tavoite, johon myös Suomi on periaatetasolla sitoutunut, on saada kaikista maailman lapsista täysimetetyiksi 4kk iässä ainakin 80 %. Vuonna 2000 Suomessa oli tuossa iässä täysimetettyjä 14 % lapsista. Ruotsissa 68 % ja Norjassa 44 %.

ja täytyy kyllä myöntää, että kyse oli tietämättömyydestä. Neuvolasta ei osattu neuvoa eikä kertoa tiheän imun kaudesta, joten luulin, että vauvallani on nälkä ja annoin lisämaitoa, jota myös terkka suositteli.



Nyt toisen kohdalla täysimetin 5,5 kk ja imetän jonkin verran vielä, kun vauva on 10 kk. Pullomaitoa ei ole saanut lainkaan, vaan tiesin, että maitoa tulee. Syy imetyksen lopettamiselle ei ole suinkaan se ,että maito loppuisi vaan se, että muukin maito alkaisi kelpaamaan, sillä imetys sitoi minua kauheasti, käytännössä olin jatkuvasti lapseni saatavilla ja se alkoi " ahdistamaan" . Nyt vauva juo nokkamukista maitoa päivällä ja illalla imetän. Nyt isäkin kelpaa syöttämään, ja äiti pääsee vaikka kauppaan vähäksi aikaa. Todella ihan itsekkäistä syistä olen lopettelemassa.



Mutta minun kohdallani olen harvinaisen pitkään imettänyt kun vertaa tuttavapiiriä.

Eräs äiti imetti kolme viikkoa, hän sanoi, että maitoa ei tullut (pelkäsi varmaan rintojen menetystä kun siitä niin paljon kyseli ennen synnytystä) tai sitten sitä maitoa ei vain tullut, sillä hän kuihtui silmissä eikä koskaan syönyt oikein mitään, halusi nopeasti takaisin entisiin mittoihinsa.

Toinen äiti ei imettänyt, sillä hän oli kova ottamaan olutta. Ihmettelen kyllä, että se estäisi imetystä, mutta ilmeisesti hän sitten joi aika reilusti... että kyllä taitaa olla ihan totta, että suomessa imetetään vähän.

Otan esiin vielä sen, että kun tämän nuorimmaisen kanssa kuljin neuvolassa, olin odotusaulassa ainoa, joka imetti 5 kk ikäistään. Muut olivat jo siirtyneet pulloon, kolme äitiä. Näillä kaikilla maito oli vain loppunut... tiedä sitten.

Toiset jopa 2-3 v.



Olen imettänyt kaikkia kolmeani pitkään SIITÄ HUOLIMATTA että ovat saaneet jopa kiinteitä 2 kk iästä. Ei se ole toisiaan poissulkeva vaihtoehto lainkaan.