Lapsia neljän eri miehen kanssa. Minun tarinani.
Menin ekaa kertaa naimisiin 18vuotiaana, 5vuoden seurustelun jälkeen. Olimme rakastuneita ja lapsi tulossa. 20v. tiemme erkanivat miehen halutessa erota-oli löytänyt toisen naisen.
Siitä vuosi eteenpäin tapasin töissä miehen jonka kanssa rakastuimme, muutimme pian yhteen ja tämä mies oli järkivalinta. Hyvä mies kaikin puolin. Muutaman vuoden seurustelun ja asumisen jälkeen päätimme yrittää lasta, tulinkin melkein heti raskaaksi. Onni loppui lyhyeen, mies kuoli auto-onnettomuudessa ennen kun vauva ehti syntyä.
Vuosia kului kunnes kohtasin harrastuksen parissa miehen. Aikamme tapailtuamme muutimme yhteen, ostimme talon ja päätimme hankkia lapsen. Olimme seurustelleet 3vuotta ja mies kosi minua ennen vauvan syntymää. Arki kolmen lapsen kanssa sujui hyvin ja meni aikaa melkein kaksi vuotta kunnes miehestä tuli esiin puoli jota en ollut koskaan aikaisemmin huomannut. Väkivalta astui kuvioon. Jätin miehen.
Kaksi vuotta sitten tapasin nykyisen mieheni. Tulin heti seurustelun alussa raskaaksi vahingossa. Ehkäisy petti, päätimme kuitenkin pitää lapsen. Nyt tuntuu että olen paikkani löytänyt. Onhan meillä erikoinen perhe, mutta kaikki sujunut suht hyvin. Toivottavasti tämä on minua varten. Lapsilukuni on täynnä, vilskettä riittää.
Kommentit (8)
kaikki sujuu. Olen vilpittömästi onnellinen puolestasi, kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi!
Hyvä, että uskalsit kertoa tarinasi. Ihmiset tuntuvat ajattelevan, että kaikki joilla on lapsia useamman kuin yhden miehen kanssa, ovat jotain semi-alkoholistuneita keski-ikäisiä jakorasioita. Toivottavasti tällä kertaa kaikki menee hyvin teillä :)
P. S. Liitteenä vielä sateenvarjo, sillä pian sataa paskaa niskaan ;)
että sinulla kaikesta huolimatta on asiat nyt hyvin. Kaikki nuo kokemukset ovat varmasti kasvattaneet sinua, voin vain kuvitella:) Monesti olen kuullut paheksuttavan naisia joilla on lapsia useiden eri miesten kanssa, ehkä hieman toisista syistä kuin sinulla mutta pointti on sama... vilskettä riittää:) Hyvää ja aurinkoista syksyä sinulle ja perheellesi:)
Tai ehkä olet itsellesi uskotellut näin, mutta todellisuudessa käytät raskaaksituloa miehen nappaamiseen...
Onnea vaan joo täältäkin. Sisarukseni ovat eri isästä kuin minä, eikä se missään tunnu. Ihan täyssisaruksina pidän ja äitinikin tarina on ihan sattuman sanelema juttu.
Millä tavalla tämä nykyinen miehesi on erilainen kuin aiemmat, kun nyt uskot, että tämä liitto kestää?
En voi sanoa että tämäkään suhde 100% varmasti kestäisi elämänloppuun asti, mutta siihen pyritään. Minä en helpolla luovuta. Nyt on vaan tunne että olen varmasti paikkani löytänyt. Aikaisemmissa suhteissa tuntui tietenkin samalta, mutta nyt tunnen jotain kumminkin erillailla kun ennen. En osaa kuvailla tätä tunnetta.
Elämä heittelee joitakin suuntaan ja toiseen, kohtalo päättää asiat. Minun kohdalleni sattunut paljon epäonnistumisia ja onnettomuuksia(pieniä ja isoja).
Voisin sanoa että ainut mikä on varmasti pysyvää tässä elämässä on rakkaus omia lapsia kohtaan. Se ei katoa koskaan.
niin sun elämään mahtuu kaikki mahdolliset kliseet. Onnea vain! Toivottavasti onni nyt kestää vähän pidempään (siis ihan vilpittömästi toivottelen).