Löytyisikö teiltä jotain kaunista vanhalle ihmiselle sopivaa hautajaisrunoa?

Niin hiljaa enkelikulkue johti,

Elon virran valkeita rantoja kohti.

Sydän uupunut levon sai.





Päättyi pitkä kaari elon,

Väsynyt on saanut levon.

Nuku unta rauhaisaa.

Koskaan ei tiedä, onko aikaa paljon vai vähän.

Yhtäkkiä vain huomaa, se päättyi tähän.

Kun sammui sydän läheisen, on aika surun hiljaisen.

Ja Jumala sanoi: " Toisille annan toiset askareet,

vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet.

Sillä kaikilla ihmisillä on niin ikävää päällä maan,

ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksessaan.

Tee silta ylitse syvyyden, tee, kaarisilta tee,

joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee."



Minä sanoin: " He tulevat raskain saappain, multa-anturoin -

miten sillan kyllin kantavan ja kirkkaan tehdä voin,

sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain?"



Ja Jumala sanoi: " Verellä ja kyynelillä vain.

Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan -

pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan.

Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat,

he antavat kyllä anteeksi, jos sillan rakennat.

Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee,

joka syvyyden yli lakkaamatta valoa säteilee.

Älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet:

ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet."



Aale Tynni: Kaarisilta

On rauhan maa. Todella kaunis ajatus, mutta voi herättää hilpeyttä tässä tapauksessa.

Purjehdus on päättynyt.

Meri huokaa rantakiviin.

Veden yllä linnun lento aamuaurinkoon.

On muuton aika.









Luoja kauan valmisti viljaa,

vuosi vuodelta verkalleen.

Nyt enkelit kypsän lyhteen,

vei elämän Herralleen.











Minä laulan loitolle maailman,

minä vien sinut kotihis uuteen;

minä laulan sun sielusi valkean

yli aikojen ikuisuuteen.







Ei kuolema ole arvoitus,

joka kerran ratkeaa,

se on ihmisen ihana oikeus

taipaleensa tehtyä nukahtaa.

ap

Paljon ois lapsella aihettaa kiittää

Jumalan lahjoja kaikille riittää'

päivä jo yksikin aamusta varhain

iltahan ehditty lahja on parhain



Kauniina nauhana vuosien päivät

hetkien helminä muistoihin jäivät

elämän päivien ketju on kallis

niistä ei yhden ee kadota sallis



Lapsonen siis kätes yhtehen liitä

kaikista päivistä Jeesusta kiitä





loppua en kertakaikkiaan muista, mut ottaisin tuon toisen säkeen vanhuksen hautajaisiiin runoksi.