Tympii eräs sukulainen.
Ahdasmielinen "junttimainen" tyyppi, joka tuomitsee kaikki muut, jotka eivät ole valinnut hänen tyyppistään tapaa elää. Tahallaan loukkaa sanomisillaan muita arvostelee, mollaa... pönkittää hataraa (?) egoaan? Vierailulla käydessäänkin möläyttelee ilkeyksiään toisten kodissa, eikä edes tajua, että kutsut ovat harvenneet.
Kommentit (9)
Junttiudella tarkoitin sitten muuten sellaista henkistä ahdasmielisyyttä, en mitään ulkoista! Ja se on muuten tasan yhdensuuntaista, se ainainen arvostelu ja ilkeily. Ei voisi vähempää kiinnostaa kuulla edes tyypin ääntä enää.
Ja tosiaan, 2, miksi pyytämättä arvostelet muiden asioita, kun kukaan ei ole pyytänyt niin tekemään?
Jos oot onnellinen omassa elämässäsi, niin miksi ihmeessä koet tarvetta muiden omia ratkaisuja arvostella? Huonoa moukkamaista käytöstä sellainen on. Tämän voisin sanoa sille sukulaiselle, sinä et se ole...
Jo pitkälle näkee, että sellainen on onneton, yrittää sillä ilkeydellään saada muutkin samaan tilaan. Parempi vaan keskittyä muihin ihmisiin... Joskus pitää kai ihan suoraan sanoa, että en halua seuraasi, jollei hienovaraiset vihjeet riitä.
Kutsu vaan vielä harvemmin kylään. Hakeudu vain sellaisten ihmisten pariin joiden seurassa sinulla on kiva olla.
sopivalta käydä ojentamassa aikuisia ihmisiä. Mutta nämä ihmiset ovat siis sellaisia, joilla on tyyliin 2 citymaasturia, taulutelkkari ja autolla kuskataan lapsia joka metri. Yhtään kirjaa eivät varmaan elämässää ole lukeneet.
Ja koska joku kaivaa varmaan kateuskortin esiin, niin tiedoksi, että sekä mieheni että tämän sisko (jonka elämäntyyliä en siis hyväksy) ovat kumpikin saaneet ison perinnön, joten mahdollisuudet samanlaiseen elämään olisivat. Minun ja mieheni arvot vain ovat täysin erilaiset.
Jos ei seura nappaa,niin välit poikki. Sukulaisia ei voi valita - ystävät voi.
sopivalta käydä ojentamassa aikuisia ihmisiä. Mutta nämä ihmiset ovat siis sellaisia, joilla on tyyliin 2 citymaasturia, taulutelkkari ja autolla kuskataan lapsia joka metri. Yhtään kirjaa eivät varmaan elämässää ole lukeneet.
Ja koska joku kaivaa varmaan kateuskortin esiin, niin tiedoksi, että sekä mieheni että tämän sisko (jonka elämäntyyliä en siis hyväksy) ovat kumpikin saaneet ison perinnön, joten mahdollisuudet samanlaiseen elämään olisivat. Minun ja mieheni arvot vain ovat täysin erilaiset.
Mitään isoja kuvaputki telkkareita tuskin enää edes kaupoissa uutena myydään? ja kuka yksikään oman perheen turvallisuudesta huolehtiva ostaa 20 vuotta vanhan palovaarallisen telkkarin perheeseensä?
Mieti ennen kun rupea oikeesti aukomaan päätä jostain taulutelkkarista, teet itsestäsi todella typerän.
Mutta voi valita, onko niiden kanssa tekemisissä ja jos, niin kuinka paljon. Miksi takoa päätään seinään ihmisen kanssa, josta ei yhtään pidä?
koe teitä yhtään samanhenkisinä? Kunpi oikeasti on juntti: hän vai te? Itse koen tosi vaikeiksi suhteet miehen sukulaisiin, koska heidän tapansa elää on täysin erilainen kuin minun. Elävät esim täysin ympäristöstä piittaamatta. Ehkä minäkin loukkaan heitä arvostelullani. Enää en tosin käy heillä ollenkaan.