Mitä mieltä olet naisesta joka menee 19-vuotiaana naimisiin ollessaan 6. kuulla raskaana?

Mutta kun nykyään ei tosiaankaan ole mikään pakko mennä naimisiin ja yh:ksikin voi ryhtyä niin eiköhän moiset epäilykset karise heti alkumetreillä.



Vauva voi olla joko vahinko tai sitten ei 50/50 ihan hyvä ikä kuitenkin jo lapsen tekemiselle.

Lapsia saa tehtailla niin paljon ja niin aikaisin kuin huvittaa, mut naimisiin ei saa mennä liian hätäisesti.



Alan ehkä ymmärtää, jos joku perustelee kattavasti, miksi lasten hankinta vaatii vähemmän harkintaa ja sitoutumista kuin avioituminen.



Just.

tuossa tapauksessa. En mitenkään arvostelisi jos 19v ei tiineenä oleva menisin naimisiin mutta jos on naimisiin mennessään 6. kuulla paksuna niin tulee kyllä mieleen että menee naimisiin koska on raskaana. Eihän se välttämättä mene niin mutta jos niin en oikein ymmärrä.

Säästyy isyydentunnustamisiltakin.

Vierailija:

tuossa tapauksessa. En mitenkään arvostelisi jos 19v ei tiineenä oleva menisin naimisiin mutta jos on naimisiin mennessään 6. kuulla paksuna niin tulee kyllä mieleen että menee naimisiin koska on raskaana. Eihän se välttämättä mene niin mutta jos niin en oikein ymmärrä.

Nykyään tosi monet parit eroaa. Ei se naimisiinmeno sido paria toisiinsa yhtään sen enempää kuin avioliittokaan. Sen sijaan eroaminen on iso rumba. Minusta tuossa ap:n tilanteessa olisi parempi mennä naimisiin kun lapsi olisi parivuotias. Silloin olisi itse jo nätissä hääkunnossakin ja voisi juhliakin mukana. Ja tärkein: vauva-ajan koettelemus olisi ohi ja silloin jo tietäisi onko parisuhde sen kestänyt vai ei.

vasta sitten, kun tiedetään että onnellisen yhteiselämän edellytykset on olemassa. Lapsen näkökulmasta on kohtuutonta, että vanhemmat pohtivat jo hänen syntyessään, haluavatko elää toistensa kanssa vai eivät. :(

Ja muutenkin aina 70-luvun alkuun asti, jolloin aborttia alkoi saada. Oma äitini meni naimisiin 21-vuotiaana ollessaan kolmannella kuukaudella raskaana.

" piristää arkea ja muuten kuollutta suhdetta" .

syntyvän avioliittoon.

Nyt olen 27-vuotias ja edelleen onnellisesti naimisissa samaisen miehen kanssa. Meillä on nyt 2 lasta ja omistusasuntokin. Minulla on amk-tutkinto kuten miehellänikin.



Lapsi ei ollut vahinko eikä menty naimisiin raskauteni vuoksi.

mentiin naimisiin lähes aina aikana ennen ehkäisyvälineitä ja avioliitot oli paljon pysyvämpiä kuin nykyään...

keskellä.

Sitten huomasin olevani raskaana ja tuumittiin, että nyt olisi sitten sopiva hetki sitoutua kunnolla.

Alettiin ajaa asioita ja vanhemmat olivat innolla mukana järjestämässä häitä.

Ei me ainakaan hätiköity mihinkään suuntaan.

-2

Olin 19 kun sain esikoisen ja olin lapsen isän kanssa seurustellut jo 5vuotta kun alettiin tehdä yhteistä lasta. Mut mies sitten löysikin toisen raskausaikana ja olen ollut alusta asti lapsemme yksinhuoltaja.

Kuitenkaan se rakkaus sitä kohtaan ei ole niin varmaan kuin rakkaus omia lapsia kohtaan. Lapset haluaa ikuisesti pitää omassa elämässään, mutta puolison voi toivoa suksivan helvettiin muutaman avioliittovuoden jälkeen. Ennen kaikkea kysymys on sopimuksesta ja jos tietää, että sopimus saattaa mennä rikki joskus niin sitä ei kannata solmia.

osoittaa sitä että ajatellaan lasta ja tulevaisuutta. Jos et ole naimisissa täytyy käydä isyydentunnustamisessa. Jos isä (tai äiti) sattuu kuolemaan lapsi saa toki eläkettä mutta ei se eloon jäävä vanhempi. Ja kyllähän se lastakin auttaa jos äiti (tai isä) saa eläkettä. Ainakin rahallisesti siis, tunnepuoli on asia erikseen.



Omat vanhempani menivät naimisiin kun äitini oli 17-vuotias ja 3kk raskaana. Ovat edelleen yhdessä, vaikka liitto osaksi solmittiin raskauden takia. Eli ilmeisesti ennen syntyi sitkeämpiä ihmisiä, jotka eivät heti pötki tiehensä, kun vaikeudet alkavat.



Minä en muutenkaan ymmärrä tätä nykyajan menoa: ensin tehdään lapsi ja sitten vuoden päästä mennään huntu (neitsyyden ja puhtauden symboli) hulmuten kirkossa naimisiin, vaan siksi että " saadaan itse bailata mukana" . Toisaalta onhan se maha pystyssä naimisiin meno vähän kornia...

Mitä järkee on kahden ihmisen yrittää elää samassa taloudessa?

Vierailija:

osoittaa sitä että ajatellaan lasta ja tulevaisuutta. Jos et ole naimisissa täytyy käydä isyydentunnustamisessa. Jos isä (tai äiti) sattuu kuolemaan lapsi saa toki eläkettä mutta ei se eloon jäävä vanhempi. Ja kyllähän se lastakin auttaa jos äiti (tai isä) saa eläkettä. Ainakin rahallisesti siis, tunnepuoli on asia erikseen.

Omat vanhempani menivät naimisiin kun äitini oli 17-vuotias ja 3kk raskaana. Ovat edelleen yhdessä, vaikka liitto osaksi solmittiin raskauden takia. Eli ilmeisesti ennen syntyi sitkeämpiä ihmisiä, jotka eivät heti pötki tiehensä, kun vaikeudet alkavat.

Minä en muutenkaan ymmärrä tätä nykyajan menoa: ensin tehdään lapsi ja sitten vuoden päästä mennään huntu (neitsyyden ja puhtauden symboli) hulmuten kirkossa naimisiin, vaan siksi että " saadaan itse bailata mukana" . Toisaalta onhan se maha pystyssä naimisiin meno vähän kornia...

jos ei kerran ole valmis avioliittoon niin ei ole valmis lapsensaantiinkaan. en tiedä naurettavampaa näkyä, kun maha pystyssä valkoisessa hunnussa oleva morsian! ja usein vielä se 2vee esikoinen hyppii morsiusneitona.. :D:D:D:D:D

tosi noloa..

Vierailija:

Ennen kaikkea kysymys on sopimuksesta ja jos tietää, että sopimus saattaa mennä rikki joskus niin sitä ei kannata solmia.

Aika moni menee naimisiin joko ennen lapsen syntymää, jotta lapsen saa suoraan isänsä nimiin, tai sitten yleinen tapa nykyään on ristiäisten yhteydessä. Onhan 19-vuotias jo aikuinen.