Miehen suku painostaa joulunviettoon.

Joulu on joka vuosi! En lähtisi minäkään :)

sanot että teillä tulee olemaan alle kk ikäinen vauva, että ette tosiaan lähde sitä raijjaamaan toiselle puolelle suomea. Ja Piste.

Jos suku haluaa, voivat tulla teille yhtenä päivänä käymäseltään ja omat rotinat mukaan. :o)



Ei kai voi vaatia että uuden vauvan kanssa ja muut lapset mukana siinä hulinassa jaksaisitte matkustaa. Otat rauhallisesti, ja lepäät niin paljon kuin mahdollista. Ei se suku teitä hylkää vaikka ette sinne jouluksi mene. Onnea uudesta vauvasta!

enkä myöskään minä lähtisi tuossa tilanteessa minnekään eli ilmoitat kylmästi että me emme tule ja piste.

Itse asiassa taidan olla aika nössö, kun edes mietin tätä asiaa :). Ihanaa kuulla, ettei muillekaan tuollainen reissu olisi niin itsestäänselvä, kun anoppi ja käly tuntuvat olevan sitä mieltä, että on ihan naurettavaa jos lasten takia vähentää menemisiään. Meillä on vielä kaikilla edellisillä ollut paha koliikki ja luulen, että sama tilanne tulee olemaan taaskin (huutoa vuorokaudet ympäriinsä).



Ap

No huh-huh, että 3lapsen ja >1kk:n ikäisen kanssako pitäisi lähteä toisten nurkkiin.. Et tod ole nipo jos kieltäydyt! Kummallista että se täytyy nyt jo ilmoittaa..



En mennyt minäkään 2vkon ikäisen kanssa sukujuhliin ja joidenkin oli sitä vaikea ymmärtää..hoh-hoijaa..

tuntien saisin keskittyä vauvaan ja täysihoito pelaa :) samoin muita lapsiani viihdytetään niin, ettei minun niistä tarvitsisi huolehtia!! Eli kaikki viihtyvät, eikä minun tarvitse stressata jouluvalmistelujen kanssa! Menisin ehdottomasti, matkaa vaikka tulisikin 500km suuntaansa.

Olisipa meilläkin noin hyvin asiat! Miehen suvun kanssa on vaan aina tosi stressaavaa: oletuksena on, että mieheni pitäisi saada istua koko joulu konjakkilasi kädessä minun hoitaessani koko hullunmyllyn ja auttaessani anoppia keittiössä. Ja jos isommat lapset kiukuttelevat/ riehuvat ja vauva itkee, se on automaattisesti minun ja surkeiden äidintaitojeni syytä. Minulla on jo ennestään sitäpaitsi kokemusta kamalista jouluista kyseisen suvun parissa. Jouluun ladataan mielettömästi odotuksia (kuten voi päätellä siitä, että anoppi suunnittelee joulua jo syyskuun alussa!) ja tämä johtaa väistämättä kireyteen ja tappeluihin jossain vaiheessa iltaa, kun kaikki ei menekään juuri niin kuin Martta Wendelinin maalauksessa.



Ap

Joulu on perhejuhla: oman perheen rentoutumis ja nautiskelujuhla: aikaa lepoon ja stressinpoistoon.



Sukulaisia voi tavata muulloinkin, jos nyt välttämättä haluaa...

Meillä on LA 14 joulukuuta ja on jo ilmoitettu isovanhemmille että olemme joulun kotona. Molemmissa mummuloissa on kauhea vilinä eikä siellä saisi yhtään levätä.

Isovanhemmat sensijaan ovat tervetulleita vierailemaan meillä joulunpyhinä mutta aatto me halutaan ainakin tämän yhden kerran olla vaan omalla porukalla jottei tartte stressata tai viihdyttää muiden lapsia ( meillä se menee aina siihen että minä hoidan samalla siskonikin lapset ja sitä en enää jaksa)

Mutta siis, tehkää kuten itse haluatte.

Mieti nyt: jälkivuotoa, maitoa vuotavat tissit + tissihirviö (=se vauva) ja unettomia öitä.

Mä en lähtis minnekkään kotoa! (Paitsi tietty kauppaan ja ulos jne. mutta EI yökylään jonnekkin tosi kauas.)



Ja meidän vauvoilla ei ole ollut edes koliikkia...

Ei minusta tarvi edes selitellä (vaikka pieni vauva onkin ihan hyvä selitys :) ). Kyllä minä kaikkia mummoja ja pappoja ymmärrän, että haluaisivat perheen jouluna ympärille, toisaalta. Mutta itsekin olen kotona viihtyvä ja joulu ei tunnu joululta jos anopin nurkissa olen. Joudun sitten mummona hyväksymään sen että lapset eivät ehkä tulekkaan jouluna meille. Reilu peli. Elikkäs tehkää miten te haluatte, viis anopista ja kälystä!

Varmasti tärkeämpää on, että sinä ja vauva saatte rauhassa tutustua toisiinne ja muuhun perheeseenne omassa kodissanne. En varmaan vastaavassa tilanteessa haluaisi edes omia vanhempiani meille joulunviettoon enkä heidänkään luo jouluksi, vaikka täysihoito pelaisikin. Mutta kun tuossa vaiheessa ei vielä tunne vauvan rytmiä ja itsekin on " nuhruinen" ja väsynyt, niin oma rauha on kyllä parasta.

Ei lähdetä meiltäkään. Talossa myös noin 1kk vauva joulun aikaan ja sisaruksista perheineen kertyy sen verran porukkaa että sitä hulinaa ei jaksa kauaa muutenkaan, saati synnytyksen jälkimainingeissa. Äiti on tarjonnut lepoloman kannalta jos haluamme lähteä, mutta koska mummulassa on myös ristiäiset niin tulisi turhan tiheään ajamista kun matkaa on kumminkin jonkun verran. Te päätätte ap mitä teette ja jos toinen osapuoli ei tajua tilannetta niin se on niiden moka.

ja ilmoitatte vaan ystävällisesti hymyillen että meidän joulu onkin tänä vuonna ihan omalla perheellä kotona.

Ei sitä tarvitse edes perustella, jos he esittävät vastaväitteitä niin hymyilee vaan ja järkähtämättömänä ei lähde edes spekuloimaan että " no onhan se noinkin" . Kiltin ihmisen on sekin opeteltava.



Onko nyt ongelma se että miehesi ei sano juuta eikä jaata? Että hänelle kyllä sopii istua konjakkilasi kädessä? Jos hän sanoisi heille että te yhdessä olette suunnitelleet nyt näin niin sinun ei tarvitsisi olla se " hankala" yksin.

mutta vauva syntyi vasta 14.12. Ei tullut kyllä mieleenkään, että olisimme lähteneet minnekään edes vaikka vauva olisi syntynyt marraskuun puolella.

Tulivatpa tuplat maailmaan ajallaan tai etukäteen (todennäköisempää), mä en aio roudata viimeisillään olevaa itseäni + perhettäni, saati sitten vastasyntyneitä yhtään mihinkään. Sanoin kyllä, että meille saa tulla vaikka aatoksi, jos ei nyt synnärillä olla.. Mutta eipä tuo ainakaan miehen perheelle kelvannut. Vietetään sitten joulu ihan oman perheen kesken, hyvin sopii sekin :)



Mä sain kyllä esikoisen syntyessä paskaa niskaan siitä, ettei käyty vauvaa näyttämässä mummulassa, vaan mummu (siis miehen äiti) joutui ihan itse ajamaan sen 25km.. On siis ihan terve, työikäinen ihminen. Mutta silloinkin miehen kanssa yhdessä sovittiin, että kastamatonta lasta ei lähdetä mihinkään kuljettamaan, sitä ehtii kyläillä myöhemminkin.



Älä hyvä ihminen ota itseesi noista kommenteista, jos joulunvietto on anopille noin tärkeää, voithan sä laittaa miehen + isommat lapset sinne käymään vaikka yhden yön yli.. Saisit olla vauvan kanssa vähän kahdestaankin.. Ei tietysti aattona, mutta joulunpyhiä on niin pitkästi, että varmaan aikaa riittäisi pikku kyläilyynkin.



Rauhallista ja teille sopivaa joulua!

..anna anopin olla omassa arvossaan..

en mäkään lähtis, vielä vähemmän tommoseen sakkiin.



Miehesiko haluaa mennä? vai mikä on ongelma? KAi mies tajuaa tilanteen ku puhuu, meillä ei tarttis ees puhua.



Eri asia olis jos saisit ottaa rauhassa. Mutta tommoseen sakkiin. En lähtis etes yhden lapsen kans. Miks miehes ei häärää keittiösä? Miks se pitäs olla sun joka siellä on? ja yhtä hyvin ne vois miestä syyttää lapsien kiukuttelusta yms..GRRR

että pistelee tollanen vihaks.

mä en lakkaa ihmettelemästä sitä, miten te ihmiset annatte vanhempienne pompotella teitä miten sattuu? Me tehtiin miehen kanssa yhteinen päätös siinä kohtaa kun esikoinen syntyi, meidän perheellä on ihan omat jouluperinteet. Me halutaan tuottaa meidän lapsille ihanat muistot KOTIjoulusta, niinhän meilläkin on omista kodeistamme.



Emme missään tapauksessa halua että lapsille jää muistoihin ainainen vänkkäys siitä että minne mennään ja koska ja että kumman anoppi loukkaantuu enemmän yms. Ilmoitimme asian aikanaan (nimenomaan ilmoitimme, nämä ei ole neuvottelukysymyksiä), kumpikin omille vanhemmilleen, ja hyvin on toiminut vaikka vähänhän ne alussa yski. :)

19: ei ne lapsiraukat siihen kuole jos onkin yksi joulu kotona.

21: hyvä jos teillä uskotaan. Me ei suostuta pompotteluun mutta silti äiti jaksaa joka helkkarin vuosi natkuttaa että pitäs olla sukujoulu ja plaaplaa....Kaikille kun ei mene jakeluun että aikuiset lapset haluavat muodostaa omat kuvionsa ja esim joulua voi viettää muutoinkin kun sillä iänikuisella sukukaavalla. Tämä joulu taitaa olla ainoa kun ei ole alkanut se kitinä, äiti sentään tajuaa ettei pariviikkoisen vauvan kanssa lähdetä mihinkään. Mutta ensi vuonna taas....