Kaikki kauhistelevat kuinka paljon leluja lapsillamme on
Minusta lelut ovat ihania ja meille on hankittu vain laatuleluja, mutta aina kirpparilta käytettynä, joskus myös alesta.
Yhdeksän vuoden ajan lapsiemme joululahjatkin ovat siis hankittu kirppareilta, tosin olen ostanut kaiken aina ajatuksella, siis puhtaita, ehjiä ja käyttökelpoisia "samaa sarjaa" olevia leluja (esi. legoja, little people sarjaa, brion junarataa, magneettikuulia ym.).
Tottahan näitä nyt vuosien saatossa on ehtinyt kertyä, kaikille on kuitenkin oma paikkansa, eikä meillä lelut ole hujan hajan tai johonkin lelulaatikkoon tungettuina.
Minua vaan ihmetyttää vieraitten päivittely siitä kuinka paljon leluja ja kirjoja lapsillamme on. Minulle tulee aina tunne pitäisikö minun hävetä tai peräti piilottaa osa leluista pois, jotta sopisimme kavereiksi. Leluthan ovat lapselle "työkaluja". Olin vuosikaudet kotiäitinä ja itsekin kaipasin vaihtelua puuhiimme.
Mitä näille päivittelijöille nyt sitten vastaisi? Huomaan aina olevan puolustelemassa, että ihan ovat käytettyjä leluja olleet yms. Lelujamme ei missään nimessä ole hankittu "meilläpä on, teilläpä ei -periaatteella" vaan ihan omaan ja lastemme kavereiden käyttöön. Lastemme kaveriteivät asiaa päivittele, mutta aina kun heidän vanhempansa tupsahtavat kylään alkaa sama päivittely. Plääh...
Kommentit (24)
kyllä noita isojen lelulaarien koteja on vaikka kuinka paljon. Samaan lootaan tungetaan lelut ja sitten ihmetellään kun ei ne lapset kuitenkaan niillä leluilla leiki.
Asiaahan voisverrata, jos itse heittäis kaikki keittiötavarat pariin isoo muovilaatikkoon ja sitten kun pitäis ruveta ruoanlaittoon, niin vois olla pikkusen hankalaa motivoitua etsimään oikeast tarvikkeet sieltä sekasesta kasasta.
... et hankkisin pojalle joululahjaksi lapsille tarkoitetun sähkörakennussarjan, kun poika kiinnostunut kaikesta sellaisesta. Mutta sitten mietin, että onko isällään ollut kuitenkin aikanaan kehittävämmät leikit, kun on itse rakennellut juttunsa tavallisesta patterista, käämilangasta, polttimosta jne.
Eli liian valmiiksi tehty voi kyllä latistaa lapsen luovuutta. Vaan ehkä elämänmeno muuttuu ja tulevaisuudessa saatetaan tarvita erilaisia lapsena hankkituja oivalluksia kuin minun sukupolveni aikana.
M
niin jossain vaiheessa huomaa (tai sitten ei) sen, miten paljon markkinointikoneisto vaikuttaa siihen mitä haluaa hankkia. Kuulostaa nyt niin vainoharhaiselta salaliittoteorialta, mutta mainontaan laitetaan niin paljon rahaa että ei kukaan voi väittää etteikö se ohjaa kulutuskäytöstä. Kun sitten itse tekee tietoisen päätöksen olla noteeraamatta niitä signaaleja, niin kas, kulutus tippuu huomattavasti (ainakin meillä kävi näin).
Vähän vierestä, mutta tämä siis tälle äitikollegalle markkinointialalta :)
lelut omissa laatikoissaan, autot omissaan, kotileikkilelut omissaan. Tämä auttaa siihen että kun lapset tahtoo esim. leikkiä kotileikkejä niin tietävät mistä ne lelut löytyy, ei tarttee tulla äitiltä kysymään että missä se ja se on.