Viikonloppu tuntuu viikonlopulta vain tyoaitien mielesta. Kotona kun on niin arki on samaa tasaista putkutusta niin maanantaina kuin lauantaina.

koska mies oli kotona. Arkisin häntä näki vain viidestä/kuudesta illalla aamuseitsemään.

Harrastukset kyllä rytmittävät viikkoa, jotta äiti edes muistaa varata kaupasta ruokaa pyhäksi.

Arkena kun on saanut kaikki hommat tehtyä, niin vkonlopuille ei jää kuin ruoanlaittoa ja sitäkin vain toisena päivänä, kun toisena syödään samoja ruokia. Ollaan koko perhe yhdessä ja puuhataan kaikenlaista + tavataan ystäväperheitä.



Arkipäivinä sitten siivoan, käyn kaupoissa + puuhaan lasten kanssa yksikseni.

Toki sillon jos molemmat satutaan vkl vapaalle yhtä aikaa mitä kyllä harvemmin tapahtuu.

Ja juuri se, että on vapaata ja voi tehdä kaikkea ja mennä vapaammin kuin arki-iltoina :)

mutta en kyllä ole kotiäitikään. Hmm.

riitti tosiaankin kotona köllöttely telkan edessä kun lapset nukkuivat, mutta nyt kun kotona kökkii joka päivä on viikonloppuna hirmuinen halu liikenteeseen, siis perheen kesken ulos syömään ja kaupungille (asumme maalla). Mies ei tätä ymmärrä, haluaisi vaan olla kotona....

Kyllä meillä näkyy vkonloppu minunkin arjessani, mies on kotona ja sitä myötä systeemit erilailla ku n arkena.