Lue keskustelun säännöt.
Opetan lapseni kiroilemaan
20.05.2008 |
On helpompi kommunikoida kun koko perhe puhuu samaa kieltä eikä vanhempien tarvitse koko ajan varoa mitä suustaan päästää. Tänään 2v poikani kajautti "voi Peekele mikä sotku" ja päiväkodin ruokapöydässä oli päässyt "voi vittu"
Kommentit (5)
mutt akummasti 2-v. 2kk ik. nopeasti omaksuu juuri nuo sanat, jos kuulee murkkuikäisiltä isoveljiltään (tai varmaan joskus vanhemmilta tahattomasti, esim. mies kyllä kiroilee remonttia tehessään...)
2-v. käyttää "v..tu" sanaa melko usein "sopivissa" kohdin, jos puuhastelee jotain / leikkii työkaluilla tai joku asia ei onnistu: esim. "v..u ei toimi".
Ja S..t..na on toinen mikä tulee napakasti.
tää on oikeesti ihan HIRVEETÄ, toivon että nuo vähitellen unohtuisi. Lapsi ei edes kunnolla puhu vielä mutta osaa kiroilla. :-(
Joten todella saisi varoa kaikki perheessä sanojaan (jota lähes mahdoton vaatia joltain raivo-murrosikäiseltä, ei vaan onnistu).
Eli sikäli ymmärrän ap:n pointin :-), mutta en kyllä silti ole samoilla linjoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kiroilen silloin vaan kun vituttaa. Mutta lapset huutaa jo sujuvasti suuttuessaan saatanaa ja perkelettä.
virikehoidossa on oppinut potalle, pois tutista, riisumaan ja muutenkin käyttäytymään. Vielä kun hampaanpesut ja oman ruuan hakemisen jääkaapista opettaisivat. Minä keskityn äidinkielen opettamiseen
Älä sitten ihmettele, kun lapsi kajauttaa "mitä vittua", kun rapsahtaa ylinopeussakot.
niin minäkin vittu teen, koko aika perkele!