G: KÄYTÖSTAVAT joita yrität opettaa lapsillesi ja joita miehesikään ei vielä hallitse?
Kommentit (71)
Jopa esikoinen 10v on tämän asian sisäistänyt, aikuinen mies ei.
Muuten ihan kelpo mies.
tuli esiin vasta ukkomiehenä ja lasten syntymän jälkeen. markkinoi itsensä minulle hyvätapaisena herrasmiehenä.
ap
Joskus ihmettelin miksei mieheni osaa ihan peruskäytöstapojakaan. Mutta kun olen tutustunut appiukkooni, ymmärrän asian...
Jostain syystä ei osaa käyttäytyä kotona, ilmeisesti on täällä " vapaalla" .
Kiusaa aina minua kotona ja ahdistelee ;)
Ruokailu aloitetaan yhdessä muiden kanssa ja odotetaan kunnes viimeinenkin on syönyt eikä poukkoilla pois pöydästä vaikkapa tv-ohjelman takia.
Likaiset vaatteet viedään pyykkikoriin.
Voidaan pyytää anteeksi vaikka kaikki syy ei olekaan sinussa.
Vierailija:
Ruokailu aloitetaan yhdessä muiden kanssa ja odotetaan kunnes viimeinenkin on syönyt eikä poukkoilla pois pöydästä vaikkapa tv-ohjelman takia.
Likaiset vaatteet viedään pyykkikoriin.
Voidaan pyytää anteeksi vaikka kaikki syy ei olekaan sinussa.
Ja puhtaat vaatteet säilytetään kaapissa. Oikeasti en ymmärrä, miten noiden asioiden oppiminen voi olla niin vaikeaa. Lapsuudenkodissaan mies sai elää huoneessaan vaateläjien keskellä, anoppi ei enää jaksanut asiasta huomautella, joten ei ihme, että on tottunut huonoille tavoille.
Mutta keskellä olohuoneen lattiaa olevat farkut saa mut kihisemään raivosta, varsinkaan kun ei toedä onko ne likaiset vai puolipuhtaat. Ja jokapaikasta löytyvät sukat on myös ärsyttäviä!
Eli vastaus kysymykseen: Vaatteet viedään paikoilleen, oli se sitten läjässä, hyllyssä tai pyykissä.
Vierailija:
Ja puhtaat vaatteet säilytetään kaapissa. Oikeasti en ymmärrä, miten noiden asioiden oppiminen voi olla niin vaikeaa. Lapsuudenkodissaan mies sai elää huoneessaan vaateläjien keskellä, anoppi ei enää jaksanut asiasta huomautella, joten ei ihme, että on tottunut huonoille tavoille.
kun ruoka on syoty niin haarukka ja veitsi kello viiteen
ruoka syodään vain keittiossä
Aina pitää sanoa kiitos
Minulle ei puhuta niinkuin olisin koko perheen tarjoilija, ja mua ei häiritä jos olen jo alkanut syomään
ja en ylläpidä keskusteluja vessanpontollä. niin tärkeätä aihetta ei ole että en saisi edes täydessä hiljaisuudessa paskata!!
Vai vielä täydellisessä hiljaisuudessa...
mutta kun paskaan ja ovi on kiinni niin mua ei häiritä.
Mies hankkikoon toisen muijan jos ei voi olla odottamatta
-- 33
Mutta se täydellinen hiljaisuus vain on niin utopistinen toive...
mutta empatiakyky on ainakin sellainen, jonka haluan lasteni oppivan mutta miehelläni ei siitä ole mitään hajua!
näitähän kyllä löytyy.
- kun joku sanoo jotakin, siihen reagoidaan edes jotenkin (muutenhan toinen ei tiedä, oletko kuullut vai et)
- likaiset vaatteet pyykkiin, puhtaat kaappiin, eikä niitä puhtaita revitä sieltä ihan muuten vaan (siis ilman että niitä on aikomuskaan laittaa päälle)
- pyydetään anteeksi kun loukataan toista
- ei ärsytetä/suututeta ketään tahallaan
- tiskit huuhdellaan samantien eikä jätetä likaa pinttymään, vaikka niitä ei siis tiskattaisikaan heti
- leivänmurut, kahviläiskät yms. muut keittiön sotkut pyyhitään samantien eikä odoteta että äiti kyllä kuuraa koko keittiön sitten kun töiltään ehtii ja jaksaa ja kun ei enää jaksa joka kerta keittiössä käydessään erikseen pyytää, että voisitkohan mitenkään pyyhkiä taas kerran noi sotkusi ennenkuin niitä ei saa kirveelläkään irti tuosta pöydästä
- roskat roskiin
ja näitä tosiaan riittäisi. periaatteessa mies kyllä hallitsee tuon kaiken, mut tässä arjen keskellä ei muista/jaksa/viitsi noita noudattaa. ärsyttävintä on huomata, miten tuo kohta 4-v. alkaa jo ottaa oppia... en tietenkään odota, että hän esim. siivoaisi omat jälkensä automaattisesti ilman eri kehotusta (kuten mieheltä puolestaan odotan), mutta olisi kovin kiva, että kun kehotan, niin tyttö siivoaisi sitten jälkensä edes pienen kinastelun jälkeen, eikä vain toteaisi että "ei mun tarvii, eihän isikään siivoa". tiskata tytön ei tietysti tarvitse (tosin kyllä haluaisi), mutta hänetkin on opetettu viemään astiansa tiskialtaaseen odottamaan, mutta ei viitsi sitä tehdä, kun ei isikään - joten meiltä keräillään jatkuvasti pinttyneitä likaisia astioita pitkin keittiötä kun niitä on sysätty milloin mihinkin.
meillä mies on opiskelija, joka tekee tällä hetkellä harjoittelussa 9-16 työpäivää neljä päivää viikossa, kolme päivää viikossa on sitten vapaalla. mä olen äitiyslomalla kuukauden ikäisen poikamme kanssa, mutta teen nyt jo keikkatyötä kodin ulkopuolella (kun on työ jossa voin vauvan pitää mukana), eli en oikeasti ole itsekään kovin paljon kotona, luultavasti jopa vähemmän kuin tuo mies. ja tietysti sen lisäksi 2-4 kertaa yössä toistuvat yöimetykset, eli oikeasti olisi ehkä kivakin nukkua silloin kun on kotona ja se on mahdollista, eikä kulkea pitkin kämppää siivoamassa toisten sotkuja ja päivästä toiseen motkottaa siitä että olisi kiva jos nämä asiat voisi hoitaa toisin...
no, tällä hetkellä on viikko mennyt niin etten oo siivonnut, muutaman kerran oon sanonut että voisikos sitä kukin omat sotkunsa kerätä - lastenhuoneeseen ei mahdu enää kävelemään, lattiaa ei yksinkertaisesti näy enää. aamulla piti taas ruveta pyörittää pesussa niitä samoja vaatteita jotka on pesty viimeksi toissapäivänä/eilen ja ovat kyllä käyttämättömiä mutta revitty kaapista leikkeihin pölyyntymään, kun tyttö tarvii kuitenkin päivähoitoon puhtaita vaatteita. keittiö näyttää ihan kamalalta, eli varmaan sekin on tänään jo pakko kuurata että uskaltaa siellä ruokaakin tehä. kahen viikon päästä on ristiäiset, joten ennen sitä on varmaan pakko ruveta leikkimään hitleriä ja pistää tänne joku työleiri pystyyn, että alkaa jotain tapahtuakin.
Meillä myös asustaa mies joka päästelee kiihtyessään suustaan sammakoita, eli toisten nimittely/ haukkuminen on ykkösongelma. Toistuvasta sanomisesta huolimatta ei meinaa menä perille, että sieltä se lapsikin ne puheensa oppii...
juomisen jälkeen ei sanota kovaan ääneen " ääh" (tai miten sen nyt kirojoittaisikaan)
ihmisille ei tiuskita
ruokaa ei hotkita (en tosin kovin hyvin hallitse tätä itsekään)
että pitää pyytää anteeksi jos käyttäytyy rumasti
Vierailija: