Lue keskustelun säännöt.
Mulla on niin paha mieli miehen siskon puolesta.
24.08.2007 |
Kälyni on mahdottoman ihana ihminen ja hänellä on miehensä kanssa vaikeuksia oman lapsen saamisessa. En tarkkaan tiedä kauanko ovat yrittäneet mutta harkitsevat hoitojen aloittamista.
Itselläni on monta ihanaa lasta ja jotenkin on kälyn seurassa sellainen olo että " miten mä olen ollut niin onnekas että olen nämä lapset saanut ja vielä ns. helposti"
Jotenkin en " uskalla" puhua kälyn kanssa heidän lapsettomuudesta etten tahattomasti vaan loukkaisi mitenkään tai ettei hän luule minun kettuilevan.
Ymmärtääkö kukaan yhtään mitä ajan takaa?
Kommentit (7)
jos toinen haluaa purkaa sydäntään ja toinen on niinkuin ei olisikaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paitsi että hän ei juurikaan puhu lapsettomuudesta. Aluksi sain aina kuulla hyvin alkaneista raskauksista - ja sitten myös ikävä kyllä keskenmenoista. Kun sain itse lapsen, ja toisen, lopetti hän asiasta puhumisen. En tiedä mitä hoitoja ovat käyneet läpi tms. Adoptiosta puhuvat nyt hyvin avoimesti ja ovat jonon kärjessä - syksyllä pitäisi lapsi tulla viimein heidän perheeseensä.
Sano, että olet pahoillasi heidän puolestaan. ja jos hän haluaa purkaa sydäntään niin olet aina vallmis kuuntelemaan.
Vierailija:
Sano, että olet pahoillasi heidän puolestaan. ja jos hän haluaa purkaa sydäntään niin olet aina vallmis kuuntelemaan.
ymmärrän ap täysin mitä ajat takaa, minulla aivan sama tilanne yhden miehen sukulaispariskunnan kanssa.
eli pystyn ymmärtämään tilanteesi ja ajatuksesi täysin. Samoin minä menen jotenkin " lukkoon" kun tää nainen koittaa mulle joskus jotain puhua. Tai paremminkin en tiedä mitä sanoisin. Pelkona se että jos kuitenkin loukkaan.
Olen uskovainen kuin myös tämä nainen, sen verran olen sanonut että rukoilen heidän puolestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskaus oli vielä ehtinyt varsin pitkälle, koska ystävä ei millään ollut meinannut uskoa, että tällainen onni olisi oikeasti osunut kohdalle. Olivat jo lopettaneet hedelmöityshoidotkin tuloksettomina.
Voin vilpittömästi sanoa, etten pitkään aikaan ole ollut mistään uutisesta yhtä iloinen kuin tästä. Silti en ole osannut sanoa juuri mitään kannustavaa tai lohduttavaa ystäväni piinavuosiensa aikana.
eiköhän puhu itse jos haluaa?