Lapsi oppinut itse lukemaan, luetko vielä kuitenkin iltasadun?
Mietin että onko viisasta lukea vielä iltasatu ääneen vai pitäisikö kannustaa lapsi itse lukemaan? Lapsi ei ole innostunut lukemisesta.
Kommentit (39)
Totta kai. Meillä on perheessä sellainenkin tapa, että lueskellaan yhdessä tai erikseen, ja jos toinen meistä vanhemmista tai esikoinen löytää jotain kiinnostavaa jonka haluaa jakaa muiden kanssa, luetaan ääneen. Tällaista etenkin talvella kun ollaan enemmän sisällä. Kodikasta ja kivaa.
Kyllä, ei iltasatuja lueta siksi ettei lapsi osaa itse lukea.
Oppi lukemaan 5-vuotiaana.
Luin hänelle ääneen vielä, kun oli jo 14-vuotias...
Lapsen lukutaidolla ei ole merkitystä kun puhutaan iltasadusta. Iltasatu on rutiini, joka luo lapselle turvaa. Itse luen iltasadun niin kauan, kun lapsi niin toivoo. Lapsi on nyt 8v ja osaa luonnollisesti lukea.
Vierailija kirjoitti:
Onko satuja äänikirjoina?
Oli jo 1980-luvulla. Niitä ei vain kutsuttu silloin äänikirjoiksi. Olivat satukasetteja.
Tottakai kannattaa lukea, jos lapsi niin toivoo. Ennen nukkumaanmenoa ei ole oikein hyvä hetki aloittaa lukuharjoituksia. Lukemaan voi opetella päiväsaikaan.
Kyllä luen. Silloin saan vielä alakouluikäisen pojan kainaloon pötköttelemään <3
Siinä on oleellista nimenomaan se että vanhempi lukee. Tuo turvaa ja rakkaudentunnetta.
Meillä on puolisoni kanssa tapana lukea toisillemme "iltasatu". Lapsille luin niin kauan kun itse tahtoivat. Taisi olla jotain 13v tienoilla, kun eivät enää tahtoneet.
Tottakai luen. Se on meidän oma hetki, jossa lukemisen lisäksi ollaan lähekkäin ja rauhoitutaan unille.
Oli maailman suloisinta, kun 17v poikani pyysi ison leikkauksen jälkeen "Äiti, voitko lukea mulle iltasadun". Ja äitihän luki <3
Tottakai luemme yhdessä iltasadun! Ihan parasta yhdessäolon hetkiä ja läheisyyttä. Luemme pidempiä kirjoja, mitä jatketaan seuraavana iltana.
Kyllä luemme. Luemme muutenkin yhdessä niin, että lapsi lukee sivun ja minä toisen. On vielä hidasta lukemista ja lomalla luemme joka päivä. Vain näin se lukeminen paranee ja helpottaa osaltaan koulunkäyntiä. Ostimme Me Rosvolat kirjoja, mistä lapsi tykkää ja näitä luetaan tänä kesänä. Jää varmasti vielä syksyynkin.
Totta kai, eikö kaikki vanhemmat lue lapselle iltasadun? Ja muutenkn pitäisi lapselle paljon lukea, ei vain illalla.
Ei kannata ainakaan heti. Koulussahan opettajat lukee pitkään ääneen vielä ja minä erityisluokanopettajana luen vielä yläkouluikäisillekin dekkareita. Se on uskomatonta, kuinka nämä adhd-nuoret haluaa, että heille luetaan ääneen ja aina kyselevät, koska taas luetaan jne. Se on hyvä. Rikastaa heidän sanavarastoaan ja tukee keskittymistä/rauhoittumista. Keskittymistä tekstiin auttaa se, että olen tulostanut kasoittain värityskuvia ja niitä värittelevät kuin pikkulapset samalla.
Minä luin kaikki kemian ja fysiikan kirjan kappaleet oppilailleni viimetalvena. Opetin siis 7 ja 8 luokkalaisia. Ajatuksena että osa ei kuitenkaan viitsi lukea kappaletta kunnolla vaikka pyydän. Osa ei ymmärrä niin vaikeaa tekstiä jos lukevat itse (minulla näissä aineissa ryhmissä sekä tavallisia oppilaita että pienryhmien oppilaita). Minusta oli jotenkin rauhoittavaa aloittaa uusi kappale lukemalla se oppilaille. Toki joskus joku oppilas kysyi saako lukea ja toki oppilaat saivat halutessaan lukea kappaleen ääneen muille.
Omille lapsille luin iltasadun jonnekkin 9-13 vuoden ikään asti. Välillä luin iltasaduksi 60-luvun lukukirjaa. Usein nykyajan satuja. Kaikki Herriotin eläinlääkäri romaanit tuli luettua useaan kertaan koska lapset tykkäsivät kuunnella niitä erityisesti. Ja luin välillä iltasaduksi kaikille lapsille yhteisesti jonkun lapsen koelauetta esim historiasta tai ympäristöopista. Eli ei niin väliä mitä luetaan kunhan luetaan. Omien lasteni sanavarasto oli kuulemma poikkeuksellisen laaja opettajiensa mukaan. Jopa pahasta lukihäiriöstä kärsivällä lapsellani oli laaja sanavarasto.
Mä luin omalleni pitkään vielä iltasadun senkin jälkeen kun oli oppinut lukemaan. Vielä teininäkin olen välillä mennyt äänikirjan kanssa istuskelemaan siihen sängynlaidalle jos haluaa jutella ennen nukkumaan menoa. Vaikka on ollut tosi hankalia hetkiä ton murrosiän kanssa niin jonkinlainen yhteys on silti säilynyt.
Vanha ketju, mutta kun ilmeisesti kiinnostaa edelleen niin vastailen...
Mun lapsi oppi 4,5-vuotiaana lukemaan, iltasadun lukemine lopetettiin (hänen aloitteestaan) joskus kolmosluokalla.
On