Muutto lasten kanssa toiselle paikkakunnalle, kun on yhteishuoltajuus?
Olemme eronneet ja meillä on yhteishuoltajuus. Tällä hetkellä asumme samalla paikkakunnalla, mutta itsellä on jossakin vaiheessa luultavasti edessä muutto toiselle paikkakunnalle uuden miehen kanssa. Uusi paikkakunta on vanhan naapurikunta, ajomatkaa lasten isän ja meidän uuden kodin välille tulisi n. 20-30min (tällä hetkellä välimatka on 10min). Onko kenelläkään kokemusta, onnistuuko tällainen muutto ilman ongelmia (eli onko sosiaalipuoli/lakipykälät sitä mieltä, että voi muuttaa) vai onko etävanhemmalla mahdollisuus estää muutto? Meidän lasten vanhempien välit eivät ole todellakaan hyvät, vaikka yhteishuoltajuus onkin, joten on oletettavaa, että lasten isä yrittää hankaloittaa muuttoa.
Kommentit (4)
Ei voi lapsen isä yhteishuoltajuudesta huolimatta estää muuttoanne. Itse olen muuttanut paikkakunnalta toiselle kolme kertaa viimeisien viiden vuoden aikana. Nyt on onneksi oma pysyvä koti ja työpaikka löytynyt, eikä liene tarpeellista muuttaa ainakaan hetkeen toiselle paikkakunnalle.
Meillä isä kyllä alkuun uhkaili vaikka millä, etten olisi päässyt muuttamaan, mutta ei loppujen lopuksi edes yrittänyt mitään. Ehkä oli soitellut lastenvalvojalle, mutta sieltä oli todettu, että hän ei pysty asiaan vaikuttamaan. Itse kyllä tarjouduin ilman mitään tappeluita osallistumaan lapsen kuljetuksiin, koskamatka piteni muuton vuoksi. Eli loppujen lopuksi päästiin aika vähällä tappelemisella kaikesta. Kaikkea hyvää ja paljon onnea uudelle parisuhteelle =).
Itse olen ns. etävanhempi. Minulla on 13 v tytär joka vielä kaksi vuotta sitten asuin n. 2 km päässä kodistani isänsä kanssa. Tytär tuli meille aina joka toinen perjantain suoraan koulusta ja läksi maanantaiaamuisin suoraan kouluun. Lisäksi kun koulu oli näin lähellä, hän oli meillä välillä viikollakin yötä.
Sitten isänsä löysi uuden kumppanin ja ilmoitti vain kylmästi minulle että mitäs mieltä olen, jos he muuttavat naapurikuntaan (matkaa n. 20 km). Ilmoitin, että tietenkään en tuota hyväksy, mutta en kai muutakaan voi, jos hän niin on päättänyt.
Kurjaa tässä on nyt se, että näen tytärtäni huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin, kun hän ei voi enää koulupäivinä tulla luokseni. Ja tyttären tuleminen luokseni ei enää ole niin helppoa, kun pitää tulla kahdella bussilla tai sitten isänsä tuo (itselläni ei ole autoa). Itsekin mietin silloin, että voinko estää tuon muuton jotankin, mutta en luultavimmin olisi voinut.
Ihan vaan näin etävanhemman näkökanta.
Käsittääkseni etävanhempi ei voi estää muuttoa, muuta kuin ulkomaille. Suomen rajojen sisäpuolella voi muuttaa. Tiedän tapauksen, jossa äiti muutti pojan kanssa 300km päähän ja lastenvalvoja sanoi, ettei isä pysty sitä estämään, kuin ehkä oikeuden kautta, mutta sekään ei ole varmaa. Tässä tapauksessa ennen muuttoa poika tapasi isäänsä joka toinen vkoloppu ja joka keskiviikko pari tuntia. Muuton johdosta pojan tapaamiset kaventuivat vain yhteen viikonloppuun kuussa ja joskus äiti ei pysty tuomaan silloinkaan puoliväliin, joten tapaaminen saattaa kokonaan jäädä, ellei saa sovittua viikonlopun vaihtoa eteen tai taaksepäin. Harmi vaan, kun pojalle tuntui kyllä olemaan tärkeää nämä isän tapaamiset. Tapaamisen jälkeen poika on aina väsynyt matkustamisesta. Mutta teillähän on kyseessä melko lyhyt matka.
mutta kun lapsi on määrätty asumaan sinun luoksesi, ei exälläsi käytännössä ole mahdollisuuksia estää muuttoanne.
Tietty voi heittää kapuloita rattaisiin esim. vaikeuttamalla päiväkotipaikan/koulun siirtoa, mutta en usko että tätäkään kautta voi olennaisesti vaikuttaa.
Jos muutto vielä on noin lähelle, eli lapsen tapaamiskustannukset eivät hänen osaltaan olennaisesti muutu eikä tapaamisten kesto lyhene, niin hänellä ei ole myöskään perusteita vaatia sen osalta mitään muutoksia.
Perspektiiviksi voisi sanoa että tuo muutto vastaa muuttoa kaupunginosasta toiseen isommassa kaupungissa, siihen ei kenelläkään ole mitään sanomista.