Tietääkö kukaan asuvansa nyt asunnossa, johon on joku kuollut?
Tuli mieleen, kun joku toisessa aloituksesa himoitsee jo sitä oulun surmataloa...Voisitko asua sellaisessa talossa edes, johon on ihmisiä kuollut tuolla tavalla? tai ollut vaikka muumioituneena vuosikausia, tai muuten vaan ruumis löydetty huonossa kunnossa? eikö siitä jää jotain hajua, tms?
Itse en ehkä voisi tieten asua samassa. Olisi turhan karmiva olo.
Kommentit (8)
Ja todennäköisesti nytkin asun. Talo on sen verran vanha (1800-luvulta) ja ihme olisi, jos (vanhus) ei olisi täällä kuollut.
Oma mies kuoli meidän pikkuvessaan ja ei ole kyllä ikinä tuntunut pahalta.
oulynkylässä kämpässä, jossa joku mummeli oli asunut ja kuollut.. sitä en tiedä et kuoliko juuri sinne kotiinsa vai sairaalaan tms.. siellä ei kyllä karminut yhtään eikä esiintynyt mitään poltergeistii ;)
vielä 1900-luvun vaihteessa lähes joka perheessä kuoli ainakin yksi lapsi alle 5-vuotiaana ja kotiinhan ne yleensä kuolivat.
Ja todennäköisesti nytkin asun. Talo on sen verran vanha (1800-luvulta) ja ihme olisi, jos (vanhus) ei olisi täällä kuollut.
Mun entiseen asuntoon oli joku mummeli kuollut. Kuulin siitä jo asuessani ja jotenkin inhotti. Onneks muutin pois.
Toinen 1-vuotiaana ja toinen noin 3-vuotiaana.
Nukuin lapsena samassa huoneessa ja jopa samassa sängyssäkin kuin toinen noista lapsista aikanaan. Kyllä mua silloin karmi ja nukuin huonosti. Kuolleiden lasten kuviakin oli esillä.
Nykyisin ei ehkä enää pelottaisi. tai enpä tiedä...
Meidän talossa kuoli talon rakentanut mies sydänkohtaukseen. Mutta tämä oli tapahtunut kymmenisen vuotta ennen muuttoamme eikä tullut mieleenkään että olis vaikuttanu ostopäätökseen.
Hajut ja muut fyysiset jäljet saa tarvittaessa remontoitua pois.
Mun isä kuoli asuntoonsa ja mä voisin ihan hyvin asua siellä. Isä ei ollut kummittelevaa tyyppiä ;). Muutenkin kuolema oli luonnollinen. Kieltämättä vois alkaa yön pimeinä tunteina alkaa karmimaan jos asuis asunnossa jossa joku tuntematon olis kuollut. Mun sisko kyllä asui sellaisessa eikä ollut ongelmaa.