Kakkosen kuumeilijat! Miten toisen kuume eroaa ensimmäisestä?

Ekan kans oli vaan sellainen olo, et jos lapsia ylipäänsä halutaan niin ois varmaan aika alkaa yrittämään ja sit yk 2:lla tärppäs ja oltiin tulossa äidiksi äkki rysäyksellä. Raskaus oli vaikeahko, sektio aiheuttu 10kk komplikaatiot ja vauva oli vaikeasti allerginen. Uuden elämän alku oli siis kaikkea muuta kuin ruusuinen ja siksi vannoinki et tää kyl jää sit tähän yhteen. No kun aikaa oli kulunut vajaa 3 vuotta esikoisen syntymästä yhtäkkiä alkaa päälle hiipiä oikea vauvakuume. Eli ihan erilainen kun ensimmäistä toivottaessa. Nyt tiedän mitä toivon ja silti toivon sitä todella :) Nyt voin sanoa kuumeilevani, toisin kun ekalla kerrallani. Että näin ne näköjään menee eri tavoin eri ihmisillä. Mutta sen mukaan mitä kerroit, aika ei välttämättä ole vielä oikea toiselle lapselle. Esikkosi on vielä melko pieni. Anna ajan kulua ja odota että mieli muuttuu :)



Aurinkoisia päiviä elämääsi!

Mulla taitaa olla ihan samanlainen kuume, kun ennen esikoista! Välillä se kuume saattaa vähän laskea päiväksi tai pariksi, kun tytön kanssa on vaikeaa, ja silloin ajattelen, että miksi hankkia toinen lapsi, kun jo yhden kanssa on näin vaikeaa.. Mutta taas kun näkee tytön hyväntuulisena, ja muutenkin menee paremmin, niin kuume taas voimistuu. Huomaan herkistyväni lähes joka kerta, kun näen pienen vauvan, ja niin mulla oli ekallakin kerralla.



Joten väittäisin, että mulla on melko samanlainen kuume tällä toisellakin kerralla, noita väliaikaisia " ei enää toista lasta, kiitos" -kausia lukuunottamatta. :D Mies on sanonut myöskin, että ihan olen samanlainen, kun ensimmäisen vauvakuumeen kourissa, joten kai se on vaan uskottava! :D



Minun tyttöni on nyt 8 kuukautta ja haluaisin lapset pienellä ikäerolla, mutta mies ei ole vielä asialle lämmennyt. Siksi roikunkin tuolla Haaveilijoissa. :)

Minä kuumeilin esikoista monta vuotta=) Mies lämpeni toooosi hitaasti ajatukselle, kärvistelin sitten useamman vuoden vauvakuumeen kanssa. Sitten vihdoin kun mies oli valmis yrittämään vauvaa, yritystä kesti n.11kk, sisältäen yhden keskenmenon. Se aika oli tosi raskasta. Odottaminen ja pettyminen olivat tosi turhauttavia. Nyt jälkeenpäin ajatellen, halusin sitä lasta niin kiihkeästi ette oikein edes muista tosta ajasta muuta=) Esikoinen syntyi 03/04 ja synnytys oli niin traumaattinen etten uskonut haluavani enempää lapsia. Nyt kuitenkin reilu 3 vuotta kulunut ja mieli muuttunut. Vauvakuume on kyllä erilaista nyt, en ehkä ole niin malttamaton kun ekalla kertaa. Nyt mielikin on varmempi, nyt sitä suunnilleen tietää mitä tuleman pitää

mies lämpeni esikon kuumeilun suhteen hitaasti, mutta nyt on innolla " tekemässä" toista. Itse odotan jotenkin eri tavalla raskautumista kun tietää mitä on tulossa, tietää mitä odottaa. Ekan kanssa jännitti kaikki ja koko ajan olin kyselemässä eri tahoilta neuvoja. En osannut relata. Nyt tunnen itseni sillä lailla asiantuntijaksi kun olen vuoden jo osannut hoitaa esikkoakin niin toinen menee varmasti rennommin. Ja kuume on siis kova. Jopa voimakkaampi kuin esikosta.

siis meillä ihan erilainen kuume. Esikoista kuumeillessa jätin pillerit pois kun salaa vähän kuumeilin ja mies ei ollut valmis vielä no pian sitten mies leppyi ja jätettiin kumin käyttö pois, niin tulin heti raskaaksi. En ajatellut kiertopäiviä enkä mitään muutakaan, eli en kerennyt edes piinailla yms.



Nyt toista olen haaveillut vuoden. ja miehen kanssa saatiin sovittua että kesällä aletaan yrittämään. No eka yk oli jo tuskaa, ku esikoinen tuli niin äkkiä kerkesin odottaa ja odotaa että joko, joko.. Mutta ei.. :(. No nyt on menossa yk3 ja kuume on vähän hiipunut.



Mutta kuume toisesta kova, esikoiselle 2v pitäis saada leikkikaveri, ettei aivan tarvi yksin olla...toivottavast ei enään kauan mene yrittämiseen jotta ei ikäero kovin pääse kasvamaan..

Esikko on nyt 10kk ja toisen vauvan kuume nousee kovaa vauhtia. Toiveena on ollutkin sellainen max 2v ikäero, joten kuumeelle alkaakin jo olla tilaus.



Kuume on muuttunut yllättävän samanlaiseksi kuin ekan kohdalla, vaikka luulin että tämä hoidetaan enemmänkin " järkipohjalta" .. Toisaalta tuo esikkokin on vielä niin vauva, että tuntuu hassulta vauvakuumeilla. Kauhean paljon kuumetta kuitenkin nostavat lähipiiriin äskettäin syntyneet/ pian syntyvät vauvat. Tällä kertaa osaan odottaa jo ihan kaipauksella myös raskausaikaa, joka esikon kohdalla oli maailman ihaninta aikaa ;)



Kynnys lapsenhankintaan on edelliskertaan verrattuna olematon, koska " ketjureaktio" on aloitettu. Ekaa kuumeillessa jännitti tulevat elämänmuutokset, ja vauvan ajoitusta harkitsi ja pitkittikin ehkä vähän liikaakin. Nyt jännittää toisaalta kahden pienen kanssa pärjääminen.



Eli kuumeilussa on vähän uutta ja vähän vanhaa, mutta suunnilleen samassa suhteessa höperyyttä, järkeä ja jännitystä kuin ekallakin kerralla!

Eli meillä ekasta se kuumeilu kesti niin hetken! Siis kun ekan kerran TOSISSAAN otin asian miehen kanssa puheeksi niin vastaus oli heti että pieni on tervetullut ja heti ekalla kierrolla täppäs.

No nyt kun pikkunen on 1v2kk nii minä olen kuumeillut jo AINAKIN neljä kuukautta ja mies lämpes...öö... viikko sitten =)

Tämäkin tapahtui kun mulla oli emätintulehdus ja otin ehkäsyrenkaan pois ja unohdin sitten laittaa takas, kun sitten 2viikkoo perästä huomasin ja sanoin isännälle et polvet pysyy yhdessä ettei tuu mitään yllätyksiä nii alko muuttuun ääni kellossa... nyt ite oon ihan kiemuroissa odotuksesta että millon + , mut silti vähän mietin tota miestä et ei se nyt mikään seksin kipeekää oo et kai se sit oli tosissaan =)

Eka vauvakuume oli korkea, jatkuvasti mielessä ja toiveissa. Kaikkialla näkyi vauvoja ja masuja.



Tämä toinen kuume on aaltoileva. Se saattaa olla pari päivää tai viikon ja kadota johonkin. Sitten taas kun näkee vauvan tai masun, se tulee takaisin.



Miehellä ei ollut ensimmäisestä kuumeilua, mutta nyt hänkin on kertonut haaveilevansa toisesta vauvasta. Ilmeisesti ensimmäinen vauva lumosi hänet. :)