TOUKOJEN elokuun loppu

Tytsy tuola vielä nukkuu ja isoveli katsoo lastenohjelmia, saan siis rauhassa kirjotella.



JANSKULLE tsemppiä, että toi Emmin massuvaiva selviää. Meillä kanssa Anette joskus puklaa ihan oksennuksen hajusta ja limasta puklua? En oo tajunnu neuvolassa sitä mainita, että onko jotain vialla vai ihan normaalia.



Oli kyllä mukavaa olla tuola baby biossa, Anette vaan vähän känkkäs, mutta jos ens kerralla sekin viihtyis paremmin..



Meillä kanssa odotellaan,että joko pian hampaita pukkaa. Tytöllä on syntymästään asti ollu ala-etuhampaat ihan pinnassa ja nyt syö kovasti nyrkkiä ja kuola valuu..tosin esikoiselle tuli eka hammas vasta 10kk iässä, että eihän tiedä koska tälle kuopukselle ne sitten puhkeaa.



Kiinteistä oli myös keskustelua, me ollaan ajateltu että aloteltas ne 4kk iässä, vaikka neuvolassa niin kehotettiin, että imetystä vaan 6kk ikään asti kun hyvin paino silläkin nousee.



Meillä Anette on taas pienessä nuhassa, toivotaan ettei mee korviin ja tuu korvatulehdusta. Ansku on alkanu kauheesti nauramaan ääneen, varsinkin veljen toilailut on parasta viihdettä. Eilen nauro moneen kertaan kun veli teki jotain huvittavaa, on se vauvan nauru vaan hauskan ja ihanan kuulosta :)



Jaha, jos sitä lähtis kurkkimaan joko se pikkuneiti heräis uniltaan pian



Äite ja anette reilu 3kk ja isoveli 3-v

Oli tullut uusi pinokin, kivaa!



Ja edellisen lopussa oli uusikin mukana! Tervetuloa mukaan!!! Sori, kun unohdin jo nikin, se on tämä sama pää... :(



Täällä on paluu normaaliin arkeen koittanut. Tai ainakin melkein. Pojat on koulussa ja mies töissä. Mun äiti on vielä lomalla loppukuun, joten sikäli on vielä rytmi sekaisin, kun äidin kanssa tänään tyhjättiin marjat puskista. Saatiin jopa sangollinen, kun tyhjättiin 12 mustaa puskaa! Tais olla huonoin marjavuosi koko sinä 9 vuonna, joka ollaan tässä talossa asuttu, ja silloinkin oli puolet puskista ihan uusia!



Pari vierastakin kävi viikonloppuna ihailemassa Joonan ' reisimakkaroita' . Neidin kummit varsinkin niitä ihasteli, kun omalla pojalla (10kk) ei niitä ollut lainkaan, syntyi alle 2,5 kiloisena. :)



Mutta tämä oli taas tämmönen pikavisiitti, nyt kaikuu ' seurusteluhuuto*. :D



Hyvää loppukuuta, toivoo äippä + mukulat

Meidän tyttö oli tänään neuvolassa ja pituutta huimat 61,5 cm ja paino 6305 g. Tytteli kääntyy ja jokeltelee sekä naureskelee kovin. Rokotus kun annettiin niin vähän itki mutta unohtui nopeasti suru kun isoveli tuli lohduttamaan:)



Ääks meinaa mennä hermot ton isomman 2 v kanssa kun ei millään mee nukkumaan ja kiukkuaa vaan! Nyt laitoin ti-ti-nallen päälle ja pojan sohvalle makaamaan, tossa ainakin toistaiseksi on hiljaa ja kattelee... Ihan mahotonta noiden päikkäreiden kanssa kun ei mee millään nukkuu ja sit nukahtaa pöydän päähän 4-5-välillä kun syö ruokaa.. Onko muilla samoja ongelmia uhmaajien kanssa? Onneks toi ti-ti nalle pelastaa aina kun on ihan pojan lempparijuttu. Nytkin kun tyttö nukkuu niin vois poikakin nukkua jotta äiti sais välillä päikkärit;)



Mä en taas tosta viime pinosta muista mitään, sori.. Mut ilmeisesti kaikilla on menny ihan ok.



t:minnis80+ tyttö 3 kk

Sain neidin taas tissitainnutettua, joten ehtii vähän kirjoittaa..



Kiva että kaikilla tuntuu menevän hyvin:)



Meilläkään ei valittamista, paitsi että Emmin rintaraivarit ahdistaa.. Joka päivä, monta kertaa huutaa suoraa huutoa joskus tunninkin kun on nälkä, mutta tissi ei kelpaa, ja siinä vaiheessa kun oon saanu pullon lämpimäksi ei sekään oo enää hyvä. Oon huomannu että Emmiä tympii se, kun tissistä suihkuaa, siksi huutaa..kun turhat paineet on lähteneet pois (rätille tms.) ja Emmi vähän rauhoittuu niin syöminen taas luistaa.. En tiedä johtuisko tuosta sitten että maidontulo on vähän vähenemään päin.. Emmihän nukkui täysiä öitä jo 2kk lähtien ja nyt taas heräilee syömään, tarvii selvästi enemmän ruokaa ja äiti ei pysy tahdissa:) Ollaan nyt ekaa kertaa annettu muutamana iltana korviketta, on mennyt pullosta imetyksen jälkeen vielä reippaat 100ml.. eli nälkähän sille jää.. reppana..



Mulla oli virtsatietulehdus eilen ja jouduttiin jo seittemältä aamulla lähteä lääkäriin...ne pomputti meitä sairaalan ensiavun ja terveyskeskuksen väliä ees taas ja meikäläinen kantoi painavaa kaukaloa kädet väsyksissä.. ärsytti kun eivät ensiavussa ottaneet meitä enää vastaan kun kello oli 7..niillä olis ollu työaikaa vielä tunti jälellä..laiskoja pskoja;)



Rupes ahdistaan kun hoitaja siellä sitten kysy että mitä muita oireita on jne.. sanoin sitten että on muutamana päivänä tehnyt pahaa.. sitten kysyi että oonko raskaana? meikäläinen naureskeli että tuskimpa kun tuokin on noin pieni... kotona iski ahdistus! Entä jos oonkin? Vaikka imetän ja pillereitä syön (oon muutaman unohtanu mutta ottanu heti kun muistanu..heh..) niin silti.. yritän pistää taka-alalle..voihan pahoinvointi muustakin johtua...eikös?? nytkin on tosi huono olo.. hui!!!



Emmikin on oppinut hienosti päänkannattelua (aikaisemminhan Emmi vain huusi lattialle joutuessaan) ja leluja nappailee ahkeraan:) Tämän vuoksi viihtyykin kokoajan paremmin lattialla ja saan jopa tehdä jotain kotitöitä:) Ekan kerran kääntyi vatsalleenkin eilen hereillä.. öisin tekee sitä muuten usein.



Jokuhan puhui niistä puruleluista.. mä kans ostin Emmille sellasen koska kuolaa ja " puree" nyrkkiä kokoajan..se on ihan loistokeksintö. Kelpaa hyvin kun se on kylmä..muussa tapauksessa nyrkki on parempi;) Pidän sitä yleensä kiinni itse kunnes Emmi nappaa sen omaan käteen ja jäystää hulluna:) oiskohan hammastuskaa jo täälläkin..



Eilen tuli syvällinen oivallus: ajatelkaa kuinka onnellisia ollaan että saadaan nähdä meidän lapset?! Mietin kun vauva-lehdessä oli sillon niistä sokeista äideistä.. ei koskaan näkisi omaa lastaan.. Toivottavasti saisi näkönsä pitääkkin, vaikkakin sitten tälläisen vain rillien takaa hyvän näön.

Olen myös onnellinen etten saa 300 orgasmia päivässä;) eilen tuli sellanen dokumentti jos katoitte.. hankalaa tuntui tytöllä olevan..



No joo..alkaa mennä turhan jauhamiseksi:) Menen oikein makaamaan sohvalle hetkeksi kylmän kokiksen kera..

palaillaan..



Mirage ja Emmi kohta 4kk..

Jokos teillä pienet punkee istumaan? Tuo meidän neiti ois tyytyväisin sillon, jos saa istua.. Me ollaan annettu sen sitten vähän aikaa siinä olla.. Eikös sitä saanu vähän istutella jos itse siihen asentoon pyrkii? Tuntuu vaan niin hullulta ku toihan on vielä ihan PIENI! =)



Uhmiksen kans meillä kans välillä tapellaan. Meillä tuo poika ei oo aikoihin nukkunu päikkäreitä, katselee joskus rauhottuakseen jotain lastenohjelmaa tai lueskellaan kirjoja. Nyt on parin kerran saanu siskonsa huutamaan, lyöny korilla päähän ja pallolla.. Vahdata saa siis..

Äsken ulkoillessa heitteli kiviä autotielle ja sen jälkeen ilmaan. Yks meinas jo vauvan vaunuun lentää. Niinpä kivet pois ja huutohan siitä tuli. Huoh.

Kaikessa uhmiksessaan se on kuitenkin niin ihana pieni poika. Ja ton ikäset on niiiiin hassuja puheissaan.. Niille saa aina nauraa.. =)



Tämä oli pika visiitti, nyt on pakko alkaa imuroimaan. Meillä on pölyä ja roskia kohta niin paljon ettei lattiaa näy.. =)



Mukavaa viikkoa!



miitu ja lapset



Ps. Miehen siskon kans päätettiin lähteä Painonvartijoihin! Hyvä minä, kyllä se tästä! =D

..Emmi ei muuten viihdykkään kuin istuen..en tottapuhuen tiennytkään että siitä voi olla haittaa! Mitä siitä sitten voi tulla?

Aina hereillä Emmi joko istuu tai seisoo sylissä..joskus lattialla makaa..

seisominen on viime aikoina noussut jopa istumisen edelle.. omilla jaloillaan jököttää, ei varaa käsiin ollenkaan.. pieni ihminen:)



Telkkaria Emmi kans haluais aina kattoa, ootteko huomanneet samaa??

Kuinkahan haitallista se on, en usko että hyväksi ainakaan:(

oon pari minuuttia antanu joskus kattoa..mutta vaikka kääntää pois niin vännää päätä telkkariin päin.. äitiinsä tullut;)

Moi pitkästä aikaa,ajattelin tulla kirjottelemaan ettette luule että olen hukkunut jonnekkin .Meillä pikkuneiti on kasvanut hurjasti syntyessäänhän neiti oli 3110g ja 49cm nyt ollaan 60cm ja 5500g.Hyvin on mennyt tää 3kk jopa niin että ei paljon koneella ole ehtinyt olla.Mies oli 2vk toukokuussa isyyslomalla ja heti putkeen piti kesäloman jonka jälkeen vaihtoi työpaikkaa ja oli töissä 2pv kun jäi sairaslomalle ja sitä jatkuikin kk verran jonka jälkeen palasi vanhaan työpaikkaan.Meillä neiti kanssa pyrkii kokoajan istumaan ja seisomaan,kauheasti on asiaa ja aina jaksaa hymyillä ja piristää vanhempiansa ja siskoansa ja nyrkki maistuu meilläkin .Neiti lopetti tissinsyönnin 2kk iässä jollon syötöt muuttui tappeluksi ja huudoksi joten luovutin suosiolla kun turhaa tressiähän se vain tekee ja samantien aloin antamaan velliä neuvolan luvalla kun maito ei enään riittänyt neidille vaan heräili tunnin välein kun jo kk iästä nukkui yönsä.Nyt on siirrytty jo puuroon ja hyvin maistuu.Esikoinenkin alotti koulun ja hyvin on koulu alkanut.Koskas ois tamperelaisilla seuraava tapaaminen?? Olisi kiva nähdä ja kuulla kuulumisia nyt kun kaikilla on pikkuinen.Kirjottelen taas kun ehdin,toivottavasti siihen ei mene yhtä kauan kun tällä kertaa.



heidiS23 riina 3kk1vk ja tiia 7V

Oonko ainoo joka täällä kukkuu... tähän aikaan? Ennen aina valitin kun lapsi meni vasta puolen yön jälkeen nukkuun, kun itsee väsytti. Nyt neiti menee kymmenen aikoihin unille ja äitiä ei väsytä yhtään... Pitäskö mun mennä unikouluun, heh?



Puruleluista puheenollen, oletteko kuulleet/nähneet missään sellaisia tuttimallisia puruleluja? Äitini kertoi, että siihen maailman aikaan, kun minä olin pieni, sellaisia oli. Olis vaan eri kätsy, kun ei tuo typykkä vielä ite osaa purulelua pitää kädessään.



Osaako teidän vaavit jo kääntyä mahalleen? Kuuluuko se jo tässä iässä?



Mut kai mä menen kokeilemaan, josko se Uni-Masa tulis käymään. Öitä!

Ihan alkuun ÄITELLE: Se lima kuulemma voi liittyä takaisinvirtaukseen, jota on keskimäärin joka 3. vauvalla. Mutta sitäkin on eri asteista eli, jos se ei haittaa, ei liene syytä murehtia. Meillä vaan määrät on niin isoja, etten ole varma, jääkö vatsaan mitään.



Oli puhetta KÄÄNTYMISESTÄ. Ei meitin Emmillä vielä ole kovin suurta kääntymisvimmaa. Tänä aamuna näytti ensimmäisen kerran siltä, että tyttö yritti tosissaan kääntyä. Kyljelleen asti pääsi mutta sitten käsi jäi alle ja lyhytpinnainen kun on, ei viitsinyt kauaa yrittää. En kuitenkaan ole pohtinut asiaa sen enempää, koska tyttö ihan selvästi on kiinnostuneempi puhumisesta. Höpinää tulee ihan valtavasti. Kaupungilla ihmiset kääntyvät katsomaan, kun Emmi toimittaa asioitaan rintarepusta kovalla äänellä. On se vaan niin suloinen!



Kävimme maanantaina allergialääkärillä yksityisellä. Se oli hiukan ikävä kokemus. Olisin kuvitellut, että lastenlääkäri ymmärtää vanhempien huolta ja on edes vähän empaattinen. Tämä vaan keskeytti koko ajan ja tuntui ylenkatsovan ajatuksiani. Osin toki syynä on varmasti oma väsymykseni ja huoleni (mieskin sanoi, että aloin olla loppua kohti aika hyökkäävä) mutta olisin toivonut hiukan enemmän ymmärrystä.



Verikokeen ottaminen vauvalta on kyllä hirveää, kun se neula on niin iso. Itkuhan multa tuli.. Nyt sitten odotellaan kokeiden tuloksia. Tänään pitäisi lääkärin soittaa virtsakokeen tuloksista ja verenkuva tulee kai myöhemmin.



No, nyt asiat kuitenkin etenevät. Olemme syöneet pari päivää apteekin (hyytävän kallista) vastiketta ja olemme varovaisen toiveikkaita. Meillä asuu nykyään ihanan iloinen vauva!!!! Tosin nukkua saisi enemmän mutta nyt yöt ovat menneet jo n2,5-3tunnin pätkissä eli parannusta silläkin saralla. Parasta on, että se itkuinen ja vihainen lapsi on kadonnut johonkin! Tämä nykyinen on aivan kertakaikkisen hurmaava! :D



Näin siellä lääkäriasemalla jotain, joka oli särkeä sydämeni: Alle vuoden ikäinen vauva, joka kärsii niin kovista allergioista, että seuraavaksi kokeilevat alligaattorin lihaa. Lapsi makasi äitinsä(?) sylissä aivan uupuneena verikokeista ja en saanut mielestäni, että kuinkahan paljon se lapsi on joutunut kärsimään. Ei taida nimittäin alligaattorin liha olla ihan ensimmäisten kokeiltavien ravintoaineiden joukossa. Kyllä on julmaa tämä elämä! Omat ongelmat putosivat kummasti takaisin oikeisiin mittasuhteisiin.



Heidi kyseli tamperelaisten treffeistä. Nyt juuri ei ole mitään suunnitteilla mutta pian pitäisi kyllä jotain järjestää! Puhuimme baby biossa olleiden kanssa, että ensi kuussa mennään leffaan uudestaan ja toki sinne ovat kaikki tervetulleita. Ja kehitellään joku muukin tapaaminen pian! Laitelkaahan vaikka ideoita mulle sähköpostilla tai miksei tännekin!



Mutta terveisiä ja halauksia kaikille!

Olkaahan iloisella mielellä!



Jansku ja Emmi

Apua mä olin yöllä pää sekas.. Annika heräs pitkään aikaan keskellä yötä syömään, ja musta tuntu niin ku oisin päissään ollu, väsytti niin.. Nyt tilanne naurattaa vaan, mutta yöllä tuntu jaksa tehä yhtää mitään! Saas nähä, oliko tämä vain yksittäinen juttu vai joko alkaa olla lisäruuan aika..



Jansku: kyllähän noita lääkäreitäki on kaikenlaisia. Luulis kuitenkin lastenlääkärin kiinnittävän enemmän huomiota käyttäymiseensä, tietäähän se että usein on vanhemmilla iso huoli.

Sinä näit kyllä surullisen tapauksen siellä! Toivottavasti teidän lapsella on kaikki hyvin!



Meidän neiti kääntyi mahalleen kun ikää oli pari päivää yli 3kk.



Niin ja siitä istuttamisesta. Näin esikoisen vauva-ajalta muistelen, että liian aikanen istuttaminen/ seisottaminen pitkinä aikoina rasittaa liikaa vauvan selkää. Muistelenko oikein? Oisko jollain mielipiteitä tähän?



Nyt pitää alkaa hommiin..



miitu, emäntä 3,5kk ja isoveli 2v 8kk

Hei kaikille toukokuisille!



Kirjoittelen pitkästä aikaa kuulumisia, osa kesää olin nettipimennossa muuton vuoksi.

Ensiksi kysymys Janskulle, minkä merkkistä vastiketta teidän Emmi syö? Pikkuinen Miisamme oli/on parin viikon maidottomalla kokeilulla, mutta apteekin vastike Almiron ei oikein maistu joten enimmäkseen rintamaidolla ollaan kokeilu oltu. Mahavaivoja ei juurikaan enää päivisin itke vaikkakin ilmavaivoja vielä onkin. Pian otan yhteyttä lääkäriin jossa kävimme ja ehkäpä pitää ottaa vielä maidot takaisin käyttöön ja katsoa onko sitten eroa.. Kyllä käy sääliksi sitä pikku potilasta josta Jansku kerroit.



Miisa ei vielä ole kääntynyt, esineisiin kyllä tarttuu ja innokkaasti ja juttelee. Päivisin ollaan enimmäkseen hyväntuulisia ja ongelmana on nyt lähinnä iltanukahtaminen. Nukuttaminen vie helposti tunnin ja huutoa piisaa. Päivisin nukkuu aika helposti vaunuihin mutta ei omaan sänkyyn, eli ongelma on siis sänkyyn nukahtaminen... Silittelyt ja tassuttelut ei auta, eikä tissittelykään aina (tosin sillä saa kyllä rauhoittumaan). Olen kokeillut myös viedä aikaisemmin, enenn , väsymystä mutta ei ole auttanut. Onkohan kukaan kokeillut pinnasänkyyn keinutassuja? Tällä hetkellä vauva on kyllä enimmäkseen nukkunut minun sängyssä mutta pinnis olisi valmiina sivuvaununa jos vaan sinne hänet saisin. Yöklläkin täällä välill' heräillään aika tiuhaan ja lisäravintoa jo tässä harkitsen.



terkuin Sinu ja Miisa vajaat 3,5 kk

Tuosta istumisesta ja seisomisesta..kait sitä voi vähä istuttaa mutta pehmeethän ne paikat vielä on.. Lumppari innostui seisomaan alle kolmen kuukauden ..tuloo kuulemma länkisääret jos antaa seisoskella sanoi täti neuvolassa..ei sitten sitä siis.. mutta enpä tiedä mikä on ehdotonta..istumaan yrittää ihan vängällä meilläkin..ei sitä voi tuupata syvemmälle sitteriin ja sanoa että ei saa.. Mutta kuka tätä pohtiikin niin ollos huolestumatta.



Täällä kääntyminen on jotenkin taantunut..teidän vekarat juttelee jo kauhiasti ja joku nauraa ääneen..meillä noh jokeltelee jotenkin mutta ei se nyt ihan ääneen selitä. Räteillä ja peitoilla leikkiminen on nosteessa. Lumppari itkee ihan kauheasti väsyneenä iltaisin ja varsinkin jos ei ole äitin sylissä, pientä ilmavaivaa lienee mukana. Itkee usein uneen asti itsensä. Eipä siinä voi olla kuin lohtuna ja tarjota lohtu tissiä ja siivota sitten oksennukset kun syö liikaa. Kuulemani mukaan saattaa olla sellaista sopeutumista tähän kohdun ulkopuoliseen oloon..siis vieläkin vaikka putkahti 3.5 kk sitten maailmaan.



Äidin olo ei ole ollut kovin hyvä joten pitkällisen harkinnan jälkeen..aloitin lääkkeet uudelleen. Menee hetki ennen kuin voi sanoa miten ne nyt sitten auttaa..olen toiveikas ja merkit ovat lupaavat..tämä päivittäinen elo ei tunnu enää niin pahalta ja toivottomalta.

Mikä parasta voin yhä imettää lääkkeistä huolimatta.



Tää on tällaista tökkivää tekstiä kun en muista milloin olisin viimeksi näin pitkään tehnyt yhtä asiaa..heh heh.

Kauhia kun tulee huono omatunto kun vaan istuu netissä ja tyttö pötköttää sitterissä ..jaahas hänhän toki osaa ilmoittaa kun riittää...

Istuttamisesta oli puhetta. Meitin Emmi ei suostu olemaan sylissä makuuasennossa, joten kyselin neuvolassa istuma-asennon haitoista. Th sanoi, että riippuu lapsen jäntevyydestä ja siitä, miten lasta istuttaa. Jos lapsi on jäntevä ja häntä istuttaa selkä vasten omaa vatsaa (jolloin vauvan selkä on pyöreänä) ei ole haittaa. Selkä suorana ei kuitenkaan saa istuttaa juuri siitä syystä, jonka joku jo mainitsikin eli rangan pehmeyden vuoksi. Puolimakaava asento on kuulemma paras.



Sinu kyseli Emmin vastikkeesta. Kokeilimme useita eri vastikkeita Tutteli, Tutteli Omnea, Nan ja Semper. Nyt syömme Almiron peptiä maidottoman ruokavaliokokeilun ajan. Kamalan makuistahan se on mutta onneksi tyttö suostuu syömään sitä!



Hyvää sunnuntaita kaikille!



Jansku ja Emmi

Täällä yksi tuokokuinen joka ei oo tainnut vauvan syntymän jälkeen vielä ilmottautua ollenkaan. Kiirettä siis on pitänyt.

Eli meidän toukopouko syntyi 16.5 kiireellisellä sectiolla pitkittyneen ja pysähtyneen synnytyksen päätteeksi. Ihan hyvä mieli jäi tapahtumasta vaikka toki mielellään olisin kokenut ihan normaalin synnytyksen..

Poju syntyi rv 41+5 ja oli himpan yli 4 kiloa ja 52cm.



Poika on ollut varsin helppohoitoinen tapaus. Mahavaivoja ei ole ollut kun satunnaisesti sen jälkeen kun 3 vkon iässä aloitettiin maitohappobakteerit.

Nukkuminen on mennyt pääsääntöisesti hyvin. muutama kuukausi tankattiin 2 tunnin välein, mutta nykyään herätään enään 2 kertaa yössä, joskus riittää jopa yksi syöttö.



poika on jo pitkään pöngennyt istumaan, mutta vielä yritetään pitää puoli-istuvassa, Seisominen on ihan ykkösjuttu, mutta pitänee vähentää jos siitä kerta länkisääret seuraa. Pari viikkoa on jo käännytty oikean kyljen kautta mahalleen ja eilen saatiin haltuun vasenkin puoli.

Mahallaan on kova vispaus päällä yritys edetä, mutta kiukkuhan siitä tulee kun ei mihinkään pääse.



Poju menee pituudessa +2 -käyrällä (3kk mitat: 67cm ja 7,5kg) ja on alusta asti ollut kovin jäntevä. Jotenkin niin ison oloinen että välillä itsekin unohtaa että ihan vauvahan tuo vielä on. Melkoinen rämäpää siitä taitaa tulla kun parhaat kikatukset saa aikaan lentokone-leikki ja kaiken maailman kieputukset.



siinäpä meidän kuulumiset pääpiirteittäin.



Miitu kirjotteli kuinka oli pää sekasin kun pitkästä aikaa heräs yösyötölle. Hassua kuinka hyvään tottuu nopeasti. Meilläkin anoppilassa yökylässä poju heräili useasti yöllä ja aamulla olin ihan raato.. miten sitä onkaan alkuun jaksanut noita jatkuvia heräämisiä.



Murmeli: mullakin on usein huono omatunto kun jätän pojun yksin puuhastelemaan ja teen omiani, mutta yritän aina tolkuttaa itselleni että pitäähän sitä yksin oppia olemaan. Ja eihän muita lapsia kun esikoista olekaan aikaa koko ajan leikittää joten eiköhän tää ekakin pärjää välillä ilman seuraa. Ja tosiaan kyllä meidän poju ainakin osaa ilmottaa kun alkaa kyllästyttämään.



Janskulle tsemppiä allergian kanssa. Toivottavasti apteekinkorvike on nyt sopivaa ja vatsanväänteet on taakse jäänyttä elämää! Hurjaa kuinka allergisia toiset on, joskus jossain vauvalehdessä oli juttua pojasta joka kanssa joutu syömään alligaattoria kun ei muu liha sopinut. Onneksi lapsuusajan allergiat on kuitenkin usein ohimeneviä.



Tuttipullosta: ollaan alusta asti välillä annettu maito pullosta harjottelumielessä että mammakin joskus pääsisi omiin menoihin, mutta nyt ei oo pariin viikkoon pullo kelvannut. Eka aattelin että pakastus on muuttanut maidon makua, mutta eilen ei tissituore maitokaan mennyt pullsota alas. Poju on tainnut unohtaa miten pullosta syödään. Voisko tän ikäistä jo opettaa nokkamukiin vai vieläkö kannattaa pulloa tyrkyttää? Tosin meillä harjottelu on hyvin satunnaista kun mamma on laiska lypsämään..



Mutteri: millassia tuttimallisia puruleluja? mä en ymmärtänyt mutta alko kiinnostamaan.



Vauvakuume: pukkaakos muille toukoisille mammoille jo vauvakuume? mulla on ollu miltei synnäriltä asti, mutta tarkotus ois palata vuodeksi-pariksi työelämään ennen pikkukakkosta. ja kaipa section jälkeen ois ihan hyvä pitää taukoa kohdun tervehtymisenkin kannalta.

Hitsi, jotenkin kuitenkin kutkuttelisi ajatus toisesta vaavista heti perään.. nimiäkin oon jo ehtinyt miettimään ;)



joopa joo, poika sammahti päikyille vaunuihin, pitäs varmaan vetää kuteet niskaan ja lähteä kärrylenkille.



ipo ja pikkuTouko 3kk 10pvä.

ja nostelemassa, kun tuntuu olevan kiireitä itse kullakin ja pino vajoaa... :) Mun pitäis olla siivoamassa, kun huomenna tulee synttärivieraita, mutta tässä sitä istutaan. Hih! Koululaisiakin kohta kotiutuu, joten ehkä niistä sais siivousapua ainakin oman huoneensa siivoukseen.



Tänne ei kuulu mitään uutta tai erikoista, poika on hyväntuulinen ja alkaa harjoitella kääntymistä. Vielä ei onnistu, mutta kyllä se siitä...



Mutta hyvää loppukuuta, kohta sitä ollaan jo syyskuussa!



Äippä ja Joona 3kk ja risat + isosisko 2v4kk

Pitkästä aikaa ehdin minäkin koneelle. Mikko nukkuu nähtävästi pitkiä unia (varmaan herää ennen kun saan lauseen loppuun :) ) ja isompi katsoo videota.



Meillä meni kesä hujauksessa ja kivasti menikin, vaikka mies ehti vasta tässä elokuun lopulla lomailla pari viikkoa. Meillä on mummot olleet paljon apuna. Mun äiti kävi ristiäisten tienoilla auttamassa siivouksissa ja anoppi leikkii paljon esikoisen kanssa.



Miituko se kirjotteli, että pitkästä aikaa piti yöllä herätä. Meilläkin Mikko nukkui pari-kolme viikkoa tosi pitkiä unia, mutta nyt on taas alkanut tossa viiden-kuuden välillä herätä syömään. Kai se välillä vaihtelee syöminen, että maidontulo pysyisi kasvavan lapsen vauhdissa mukana. Meillä siis mennään edelleen täysimetyksellä. Siis en todellakaan valita, kun saan edelleen nukkua melkein aamuun asti yhteen putkeen. Mulla on vaan käynyt niin, etten ole ehtinyt melkein nukahtaakaan imetyksen jälkeen, kun esikoinen herää tai esim. tänään mies kolasi täällä kuuden jälkeen.



Ennen Mikko nukahti imetyksen jälkeen tosi helposti tutin avulla, mutta nyt poitsu on ruvennut hylkimään tuttia ja nukahtaminen yöllä ja muutenkin on vaikeutunut huomattavasti. Söis vaan sitä tuttia. Mielummin mä siitä vierottaisin poitsun tutista, kun tosta käden syömisestä.



Vauvan kanssa menee nyt tosi hyvin, mutta toi meidän esikoinen aiheuttaa harmaita hiuksia. Ollaan aika väsyksissä hänen kanssaan. Kyse on siis 5v. pojasta. Rajoja testataan nyt aika lailla. Ei tiedetä onko tämä nyt joku uusi uhma, reaktiota vauvaan, seurausta " kesälaitumella" olosta (ollaan täällä kotona aika rennosti otettu koko kesä, ilman aikatauluja) vai mitä ihmettä. Aika rankkaa on siis lyhyesti sanottuna ollut. Mies ilmoitti, ettei lisää lapsia tule :) Kun tietää, että haluisin vielä yhden.



Mies on muutenkin ottanut jotenkin tän vauvan syntymän ihmeen raskaasti ja kokee sen jonkinlaisena kriisinä. Tilannetta ei varmasti ole helpottanut miehen tosi kireä kesä töiden puolesta. Meillä on nyt viime viikkoina tosiaan täällä ilmapiiri ollut aika kireä. Olen yrittänyt itse olla positiivinen ja jaksaa tukea, mutta jossain vaiheessa omatkin voimat loppuivat ja tosiaan meni vähän vakavaksi tämä yhdessä elo täällä. Tuntui, että kaikille muille mies jaksoi esittää hyväntuulista, mutta minä en saanut yhtä ystävällistä sanaa päivässä. Piti käydä vähän keskusteluja liiton jatkosta ja nyt tuntuu taas, että parempaan suuntaan ollaan menossa.



Onko muilla vauva vaikuttanut miten parisuhteeseen? En osannut odottaa mitään tällaista, koska lapsi ei ole ensimmäinen. Tosin viimeksi kun meillä oli esikoisen selviytymiseen (syntyi keskosena) ja hänen kaksoisveljensä menehtymiseen liittyen niin paljon mietittävää, niin ei ehtinyt miettiä mitään parisuhde juttuja. Se meni jotenkin siinä sivussa.



Vauvakuumeesta oli juttua. Edelliseen viitaten. Itse olen halunnut vielä yhden lapsen, mutta jos se aiheuttaa vielä pahemman kriisin, niin meille tulee varmaan ero. Mielummin pidän mieheni ja nämä kaksi lasta, kun kolmannen lapsen. Ehkä olisi pitänyt valita erilainen mies, jos olisi halunnut suurperheen ;) Mullahan oli siis vauvakuume heti siitä lähtien kun Mikko syntyi, mutta nyt tuntuu, ettei sellaista voi päästää päälle, kun tulee sitten surua vaan, jos uutta vauvaa ei voi edes yrittää. Raskausaikaa en kyllä kaipaa yhtään. On niin ihana, kun voin liikkua normaalisti yms.



Nyt taas esikoinen hakee huomiota, kun hetken keskittyy johonkin muuhun. Hän yrittää mekastuksella herättää vauvaa, kun en anna mennä leikkimään yläkertaan, jossa vauva nukkuu. Ja nähtävästi nyt onnistui, kun itkuhälytin alkoi suhista :(



Laru ja pojat

eli 3kk tuli täyteen ja eilen oli sitten neuvola. painoa oli 7250g (sp 3540g) ja pituutta 63,8cm. (49cm). Ihana " pikku" ukkeli tää on! kovasti jokellellaan ja naureskellaan. yritystä on mahalleen menosta muttei vielä ole ihan päässyt kääntymään. mahalta kyllä on muutaman kerran kupsahtanut selälleen mutta vahigossa luulisin..

ei tullut rokotteesta mitään oireita, supot olin jo valmiiksi varannut kun isolle siskolle aikoinaan tuo rokote nosti kovan kuumeen. onkos muuten teidän perheissä päädytty ottamaan rotavirusta vastaan rokotetta? me ei otettu sitä..

Meille kun kaksoset aikanaa syntyivät, tunnuimme oikeesti vaan hitsaantuvan yhteen ja rakastuvan aina ja aina vaan uudelleen. Mikä oli tosi ihmeellistä kun kaikki pelotteli että sitten suhde menee huonosti ja sitä rajaa...



Mutta vasta tämän kolmosen syntymä on nostattanut oikean kriisin. Ekat pari kk meni hyvin, nyt suhde on tosi koetuksella, molempien takia. Todella paljon nahistelua, tappeluja ja kaikkea mitä nyt vaan voi tälläiseen kriisiin kuulua. Välillä on jo tuntunut että haluanko oikeasti tuon miehen kanssa elää.

Yllätys tämä todellakin oli, koska luulis että enään kolmannen lapsen syntymä ei muuttais mitään, no eihän se olekkaan elämää oikeestaan kauheesti heiluttanut, mutta meidän suhteelle ei todellakaan ole tehnyt hyvää.



En todellakaan tiedä mitä pitäis tehdä, varmaan lähtee johonkin parisuhdeterapiaan tai johonkin vastaavaan ettei tässä nyt ihan eroon asti mentäis kuitenkaan...



Martina, Sampo 4kk ja kaksi 3v 3kk...

Sataa..kun niin ahkerasti muutenkin ulkoilen vauvan kanssa :) tämä sade ei tilannetta oikein auta. Tänään on neuvola jossa tarkistellaan ettei lääkkeistä (serotoniini) ole aiheutunut mitään ihmeellistä. En ole huomannut. Unen lahjoja lumppari on saanut lisää ainut muutos ja senkin liitän ennemän ilmojen viilenemiseen ja taas jonkin uuden ajanjakson alkamiseen kuin lääkkeisiin. Vauvani ahmottaa edelleen tissiä lähes täysin.



Pullottelusta: Mikähän ihme on, ettei pullo kelpaa isän antamana, mummo ja minä kelpaamme tähän. Toinen hassu juttu on se, että pullosta kiskotaan aina tasan 40 ml ja piste.. ajattelisi että määrä kasvaisi kasvaessa mutta ei..sama määrä iät ajat.



Nauru: Lapseni lienee masokisti. Naurahti tänään ensimmäistä kertaa ääneen kun sai kylmän väreitä riisuessa.??



Parisuhde: Jotenkin se on vähän jäissä mutta alkaa pikkuhiljaa sulamaan. Läheisyyttä pitäisi olla enemmän ja sitä huomiointia puolin ja toisin. Tyttö saa pusuryöppyjä isukilta..heittäydyin vauvan viereen ja sanoin, että mulle kans..ai ei noh ens ylihuomenna ehkä?



Toinen lapsi: Koen hankkeen ainakin vielä melko haastellisena ja vähemmän houkuttelevana vaihtoehtona. Ehkä aivan pientä muutosta lisääntymiseen päin on havaittavissa. Kun minä en ymmärrä miten jollain voi olla vauva kuume synnytyksestä lähtien. Kaiketi olen vasta sopeutumisvaiheessa äitiyteen.



Lumppari 3kk ja puol ja rapiat + äippänki murmeli murmuttaja.