Kotiäidin päiväohjelmasta?

miksi sitä tekemistä pitää niin hirveästi kehittää. Ei minullekaan lapsena kehittämällä kehitetty tekemistä. ota lapsi mukaan kotihommiin, anna oma pölyrätti, täyttäkään pesukonetta jne. me juuri silitettiin kolme vuotiaan kanssa tunti. tai siis tietenkin minä silitin aj poika antoi vaatteet. juteltiin samalla kenen vaate, minkä värinen ym. ja poika sai viedä aina silitetyn vaatteen kaappiin. siinä sitä virikettä aj hyvin viihtyi. nyt tuo leikkiin tuolla omassa huoneessa autoilla.



Järjestäkää koti sellaiseksi, että siellä voi lapsikin turvallisesti kulkea ja antakaa olla mukana arjessa.

Mielestäni on lähtökohtaisesti väärä ja - anteeksi vain, mutta hieman uusavuttomalta kuulostava ;) tapa ajatella, että lapsille pitäisi olla koko ajan hääräämässä jotain ohjelmanumeroita! Juuri tämä onkin se ero näissä päiväkoti/koti-ympäristöissä ja niissä virikkeissä. Lapsi kyllä keksii itsekin tekemistä, jos hänelle antaa siihen tilaisuuden. Ja nimenomaan mukaan siihen arjen touhuun! Isompi voi tietenkin välillä piirrellä, muovailla tms. kykyjensä mukaista " lasten" touhua, mutta eihän siihen tarvita koko ajan jotain aikuista hösäämään mukaan. Niinä hetkinä kun äidillä on aikaa ja energiaa, isomma/ille voi toki esim. lukea tai hetken leikkiä hänen kanssaan (esim. rakennella jotain tms.) ja toki sitten ovat nämä isommalle järjestettävät omat harrastukset mahdollisia, vaikka sitten iltaisin. Ja väh. kerran päivässä koko porukalla ulos, puistoon, metsään, lenkille, kavereita tapaamaan tms.

voi toki olla kotona ilman sen kummempaa ohjelmaa, mutta kaipaa kyllä ikäistään seuraa, joten jos sitä löytyy asuinalueelta, niin hyvä.

Ja kaikki mahdolliset kerhomahdollisuudet kannattaa selvittää myös.

Ne kun vaihtelee eri paikoissa, ihan saman kaupunginkin sisällä.

Meillä on tälläinen ' ohjelma' :



7.00 herätään (ainakin minä ja kuopus)

8.00 aamupala

9.30 puistoon/ joskus Helsinkiin shoppailemaan tms (kuopus nukkuu 10-11)

11.30-12 puistosta kaupan kautta kotiin

13 lounas

13.30 päiväunisatu

14 päiväunet/lepo

17 isomman herätys jos nukkuu vielä ja lastenohjelmat (ei aina katsota)

18.00 illallinen

leikkiä, askartelua,siivousta, seur päivän ruoanlaittoa jne

20 iltapala

21 iltasatu ja nukkumaan



Meillä päivärytki ollut jo varmaan 2v vuotta suunnilleen sama, eli siitä lähtien kun esikoinen siirtyi yksiin päiväuniin. Nykyään ei nuku enää joka päivä, mutta lepää kyllä, vähintään tunnin. Minun henkireikä (mies töissä 12h/pvä, yksityisyrittäjä) ja näin poika jaksaa illat kivasti ja uskaltaa mennä kauppaankin iltaisin. nukkuu yleensä joka toinen päivä.



Meillä puhaltaa muutosten tuulet, kesäruokailu loppui juuri eli nyt pitää itse sitten tehdä lounas. Puistossa lounas oli 11.30 ja nyt kun syödään kotona vasta klo 13, niin puistossa syödään pieni välipala n 11. Esikoinen aloittaa kunnan järjestämän kerhon 2 viikon päästä, 9-12 maanantaisin ja keskiviikkoisin. Perjantaisin aloitetaan metsämörrikoulu, jossa olen siis molempien lasten kanssa mukana. Meidän lähin asukaspuisto järjestää, mutta eivät ota hoitovastuuta eli vanhemman tarvitsee olla mukana.



Askartelua tms ohjattua teen aika harvoin, mutta siinä yritän nyt tsempata :-) Meillä esikoinen on muutenkin ollut aina sellainen joka itse keksii leikit ja tekemiset, enkä ole halunnut opettaa siihen että mä olen mukana kaikessa touhussa. Leikin kyllä aina kun ehdin ja esikoinen pyytää. Näin meillä.

Minä olen ollut yhden lapsen kanssa kotona oikeastaan kesäkuun alkuun asti koko ajan. Poika täyttää pian 3. Aloitin kesäkuun alussa työt, ja poika meni sitten tarhaan. VÄlillä toki päivät ovat tuntuneet tylsiltä, koska en ole touhuaja tyyppiä, enkä todellakaan osaa ideoida mitään askarreltavaa tai muutakaan toimintaa.



Mutta pääsääntöisesti päivät on saatu hyvin kulumaan. Minäkään en voi ymmärtää tätä nykypäivän ajattelua, että sitä tekemistä pitää olla koko ajan ja paljon. Meidän poika on ollut huono yksin viihtyjä, eli sitä on pitänyt viihdyttää (ts. ottaa mukaan toimintaan) aina ja usein. Minä en jaksa leikkiä mitään, joten yleensä meidän päivät koostuvat imuroinnista, astianpesukoneen tyhjentämisestä, ulkoilusta, puutarhanhoidosta, kukkien kastelusta ym. ihan normaalista askareesta. Joskus tuntuu, että ei ehditä mitään muuta tekemäänkään kuin järkkäilemään paikkoja ja tekemään kaikenlaisia kotihommia.



Jokainen tyylillään tietysti mutta tätä mieltä minä olen:)

Tytöt 2v ja 4v.

Heräillään siinä 07 - 08. Sitten aamupala. Kotiaskareita, pukemista, pyykinpesua, mahd. lounaan laitto.

Ulkoilua 9.30 - 12 ( ma ke ja pe isomman kerho )

Lounaalle kotiin ja nukkumaan n. klo.12.30.

Unien jälkeen välkkäpala ja sitten ulos.

Päivällinen noin klo.17.

Sitten lastenohjelmia, kaupassakäyntiä tai ulkoilua. Pientä puuhastelua.

Iltatoimet alkaa kahdeksan maissa ja ysiltä nukkumaan.

Näin meillä.

mutta 5 v. poikamme on kuitenkin ollut kotona (ja pysyy) pikkusiskon syntymän jälkeen. On muuten valtava ero sillä onko kotona hoidettava lapsi 3 vai 5 vuotias!!! Tässä iässä kaverit on todella tärkeä asia ainakin jos on tottunut kaveriseuraan ja yksinolo kotona, jos muut on tarhassa, voi ottaa koville. Toki yksin puuhasteluakin on, mutta ei sellaisia päiviä voi kovin montaa peräkkäin olla.



Meidän pelastus on ollut syksyllä alkanut kerho, jossa sai heti kaksi uutta samanikäistä kaveria. Näitä kavereita nähdään nyt lähipuistossa myös muina kuin kerhopäivinä. Tähän asti puisto ei ole kiinnostanut juuri siitä syystä, että suurin osa siellä olevista lapsista on ollut n. 3 vuotiaita, joiden touhut on ihan toisenlaisia kuin 5 vuotiaiden.



Minusta kotihoito on ihan ykkösvaihtoehto (olenhan itse päätynyt siihen :-)), mutta kannattaa miettiä mistä sitä oman ikäistä seuraa voisi saada.

Kun kuopus syntyi viimevuoden helmikuussa vanhemmat lapset jatkoivat hetken aikaa vanhassa hoitopaikassaa 2 päivänä viikossa. Olivat siis olleet jo hoidossa ennen vauvan syntymää minun ollessa töissä. Tämä hoito kuitenkin loppui omasta tahdostani vauvamme ollessa 2 kk ikäinen. Alkuhan on aina aika kaaosta kun vauva tulee taloon jolla ei ole mitään rytmiä. Yritin silti vauvaa heti alusta pitäen totuttaa vanhempien lasten rytmiin. Ruokailurytmeihin en heti alkanut vaikuttamaan mutta lähinnä nukkuma aikoja..



Meidän päivärytmi nykyään on tälläinen.



Herätys noin klo 7. Aamupalat limittäin 8 maissa. Riippuen kuinka nuorimmat lapset nukkuvat, mutta esikoisen koulurytmin mukaan minä herään.



Ulos noin 10 maissa viimestään. Puistoissa ja pulkkamäessä lapsilla on paljon leikkiseuraa ja kavereita.Kuopuksen ollessa vauva hän nukkui tämän ajan vaunuissa tai sitten ei mutta viihtyi vaunuissa kuitenkin.



Klo 11,30 syödään lounasta ja 4 vuotias lähtee tämän jälkeen kerhoon 2 päivänä viikossa. kerhoaika on siis 12-15. Täällä saa paljon touhuta oman ikäisten kanssa sekä askarrella yms mitä en kotona itse tee.

Nuorimmainen menee klo 12 päikkäreille ja esikoinen tulee 12-13 välillä koulusta.



Klo 14,30 välipala ja ulos tai kotihommia ja lapset leikkii ja riitelee keskenään. Isommat saattavat itsekseen piirrellä, lueskella kirjoja, pelailla tms.



Klo 16,30 ruoka ja taas ulos puistoon jossa nähdään useimmiten kavereita. Illan puistoilut jää jos lapsilla harrastuksia illalla joita on molemmilla vanhemmista lapsista yhdet kerran viikossa. Joskus myös kyläilemme tuttava perheiden luona iltaisin.



Sitten klo 19,30 iltapala ja pesut ja sänkyyn yöunille mennään noin klo 20. ja hiljaista on viimeistään klo 20,30.



en näe mitään syytä miksi lasten pitäisi olla hoidossa kun äiti ja vauva on kotona ellei sitten ole kyse esikouluikäisestä joille riittää se 4 tuntia maksutonta esiopetusta joka arkipäivä. 5 vuotias lapsikin ehkä jo alkaa hieman kaivata leikkikaveria. Tätä varten ovat esim seurakunnann kerhot tai jokin harrastus ja juuri ulkoilut puistoissa joissa näkee muitakin lapsia, perhekerhot, äitilapsikerhot yms.

Jos joku asuu kaukana kerhoista yms aktiviteetti toiminnasta tai jos kuljetus ja matkat ovat ongelma eikä leikkikaveria lähistöllä ole eikä puistoja voisin ajatella vieväni 4-5 vuotiaan muutamana päivänä viikossa päivähoitoon vaikka itse olenkin kotona, muussa tapauksessa en. Meidän tilanteessamme ei olisi edes varaa pitää lasta päivähoidossa kun itse olen kotihoidon tuella.



Meilläpäin on niin huutava pula lasten hoitopaikoista että kaikki työssäkäyvät vanhemmat eivät saa lapsiaan mihinkään hoitopaikkaan tai ainakaan ei kovin lähelle. Yritän aina ajatella sitäkin ja sitä kuinka meidän tilanteessa käy kun lähden töihin takaisin noin vuoden päästä.



En siis näe mitään tarvetta että leikki ikäinen lapsi viedään hoitoon vain virikkeiden vuoksi. Eikä lapsille tarvi olla keksimässä koko ajan kotona jotain tekmistä. Kyllä lapset on kautta aikojen itse kehitelleet leikkinsä ja sisaruksita heille on iloa ja seuraa vaikka olisi isompikin ikäero ja eri sukupuolta. Toki jokainen kait meistä joskus leikkii, pelaa tai piirtelee tms lapsenka kanssa mutta ei sitä koko aikaa tarvi tehdä.



Tilanteessa jossa äidin ja/tai muun perheen jaksamista vauvavuotena koetellaan ja jos perheessä on sisäisiä ongelmia joihin ratkaisevasti auttaa lapsen päivähoitoon vieminen niin tätä kannatan tai jos lapsella ongelmia kehityksessä joillakin osa alueilla niin tähänkin monesti päiväkotielämä voi auttaa.



En siis tuomitse ketään. Jokaisella on varmasti hyvä syynsä omiin ratkaisuihinsa ja se toimii heidän tilanteessaan ei välttämättä muiden. jokainen äti meistä varmaan ajattelee kuitenkin lapsensa parasta ja tietää mikä on omalle lapselleen parasta.

Pojat 1v10kk ja 4v

**aamulla omatoimista leikkiä, telkkaa (frööbelit kova juttu nyt kuopukselle)

**ulos metsään, puistoon, pihalle klo 10-12

**lounaan jälkeen lepoa

Esikoinen puuhailee omia, saatan ohjata hetken ja vaivihkaa poistua omille paheilleni

**välipalan jälkeen taas ulos noin klo 15-17/18/19

**illallisen jälkeen kylpyyn, iltasatua, nukkumaan viimeistään klo 20.

Kerran viikossa ainakin kutsun jonkun kylään leikkimään tai vuorostaan ängetään jollekin kylään. Maanantaisin käydään uimassa, tiistaisin ja perjantaisin kerhossa, keskiviikkoisin kirjastossa, torstaina urheilua.

Meillä päiväohjelmalle antaa raamit juniorin unet ja esikoisen kerho (ma, ti, ke), lisäksi to illalla urheilukerho. Esikoisen kerhot on pelastus, hän saa sieltä tarvittavat pakolliset " virikkeet" . Meillä molemmat muksut tarvitsevat ulkoilua paljon päivittäin, muuten varsinkin vanhempi hyppii pitkin seiniä.



7.30-8 Herätään, sen jälkeen aamupalaa, kodinhoitoa

9.30-11.30 ulkoilua läheisessä leikkipuistossa, jossa mm. lähialueen pph:t kokoontuvat, torstaisin avoin päiväkoti

12 lounas ja pieni lepohetki esikoisella

13-16 esikoisen kerho, kuopuksen päikkärit n. 2h, to ja pe sisäleikkiä pikkuleluilla, joilla saa leikkiä vain pikkuveljen nukkuessa, joskus katsotaan videoita

17 päivällinen sen jälkeen ulkoilua 1-2t,

19.30-20 iltapalaa, pesuja ja sänkyä kohti....

n. 21 yleensä molemmat nukkuvat

Aamulla heräillään 6-7 aikaan.Vaihdetaan vaipat ja vaatteet ja syödään aamupala.

Lapset kattoo lastenohjelmat sillä aikaa kun siivoon keittiön ja hoidan omat aamu toimet,vauva istuu sitterissa ja touhuaa omiaan.



9 aikaa mennään ulos omalle pihalle, tai sitten kaupungin puistoon tai perhekerhoon(nyt kun alkavat)



12 aikaan sisälle syömään, sen jälkeen lapset katsovat vähän telkkaria, minä hoidan vauvaa tai taloa tai jotain puuhaan.



14 aikaan taas ulos, tai sitten kahtena päivänä viikossa kaksosilla kerho 13.30 alkaen.



16 aikaa käydään syömässä, sitten taas ulkoillaan 18 asti



Iltatoimet ja 20 aikaan viimeistään nukkumassa,vauva klo 21.



Meillä mennään kyllä ihan täysillä 3 vuotiaiden tahdissa, haluavat ulkoilla paljon ja onneksi meillä on paljon kavereita pihassa ja puistoissa. Vauva kulkee siinä mukana ihan loistavasti. Vauvat kuitenkin yleensä nukkuvat ensimmäisen vuotensa aikana sen verran paljon että menee ihan hyvin joka paikassa mukana.





Meillä kans kaksosten piti jäädä osapäivä hoitoon ku vauva syntyy mutta onneks erinäisten sattumien takia joutuivat jäämään kotiin ja kertaakaan eivät ole pyytäneet tarhaan tai muutakaan. Ovat olleet hyvinkin tyytyväisiä tähän tasaisen tappavaan arkeen, missä ei ole kiire mihinkään. Minä en myöskään ole mikään touhuajatyyppi, joten lapset ovat hyvinkin paljon itse vastuussa siitä mitä tekevät.

Kerhoissa saavat kuitenkin erilaista tekemistä kuin kotona, se vaan tietenkin on että viitsii vaan lähteä sinne kerhoon lasten kanssa. Vauva nyt kulkee mukana helposti.

No kylläpä taas tuli yleistystä! Ajatteleeko jotkut ihan tosissaan, että kaikki lapset viihtyy kotona ihan vaan kotitöitä puuhastellessa. Hohhoijaa. Meidän 4-vuotiaalle pojalle pyykinlaitto ei kyllä läheskään riitä virikkeeksi. Selvästi tarvitsee vähän " monimutakaisempaa" ja enemmän aivojenkäyttöä tarvitsevampaa toimintaa.

en tarkottanut kaikkien juttuja. lähinnä tuo kukahuijaan kirjotus pisti silmään.

.. pisti silmään vaan tuo, että lapsesi tarvitsee jotenkin " monimutkaisempaa" toimintaa kuin kotitöihin osallistuminen. Sehän on fine, hänelle siis muuta. Viestisi sävy vaan oli vähän ikävä, ihan kuin kotitöihin osallistuminen olisi jotenkin alempiarvoista kuin vaikkapa jonkin sortin aivotyö - mitä se sitten ikinä merkitseekään 4-vuotiaan kohdalla? Tuskinpa Kukahuijaankaan tarkoitus oli yleistää. Eikös se alkuperäinenkin kirjoittaja toivonut esimerkkejä ja vinkkejä - tuskin mitään kaikenkattavaa ja kaikille sopivaa käsikirjaa lapsen kanssa olemiseen! (sori Kukahuijaa, toivottavasti ei haittaa tämä puolustuspuheeni!)



Omat lapseni ovat vasta 2v4kk ja 3kk, joten 4-vuotiaasta minulla ei ole vielä kokemusta. Esikoiseni ei kyllä tarvitse mitään sen kummempia ohjelmanumeroita - hän leikkii, puhuu koko ajan itsekseen ja kanssani, lueskelee, pukee ja riisuu vaatteita... Joskus jos meno menee levottomaksi, ehdotan hänelle vaikkapa muovailua tai piirtelyä, tai luetaan yhdessä kirja tai pari. Itse uskon, että lapsi tarvitsee ennen kaikkea leppoisaa, tavallista arkea ja yhdessäoloa, turvaa, rajoja, rakkautta. Esimerkiksi kotihommien tekeminen yhdessä vanhempien kanssa tarjoaa varmasti kaikkea tätä!



Ompunäiti