Mitä ajattelet ihmisestä joka on tehnyt itsemurhan?
Kommentit (18)
Asiaa itsekin vuosia hautoneena ymmärän, jos joku päätyy itsemurhaan. Sitä vain toivon, että toivottavasti oli loppuun asti harkittu teko eikä äkillisessä mielenhäiriössä tehty ratkaisu (esim. " toisen kiusaksi" ).
ainakin jos on ylittänyt teini-iän.
Ajattelen välillä jostain syystä sitä 4-kymppistä miestä, joka lähti lokakuussa uimaan mökkirannasta ja ui niin kauan kuin jaksoi.
Tuo 4-kymppinen on Veikko Huovisen poika, luin aiheesta Huovisen kirjan. Oli hyvä ja koskettava teos.
Minun molemmat vanhempani ovat tappaneet itsensä. Toinen tietentahtoen, humalassa tosin, mutta juttu oli suunniteltu.
Toinen oli niin heikossa kunnossa, että tiesi sydämen pettävän jos ottaisi alkoholia ja juuri niin hän sitten teki. Loppu oli jo muutenkin lähellä.
näin kävi kahdelle sisarukselleni:(
joka on ratkaissut tilapäiset ongelmat pysyvällä konstilla.
halpamaisen raukkamainen teko.
..ja kyllä, tunsin itsemurhan tehneen ihmisen.
minulla on sen verran että kun mieheni kuoli niin roikuin elämässä hatarasti vain lasteni avulla. Silti usein ajattelin ja toivoin kuolemaani. Se tuska jonka ympäröimänä on , on niin sietämätön kestää että kuolemaa pitää lähinnä helpotuksena.
Onneksi se meni hiljalleen ohi, mutta vielä kolmenkin vuoden jälkeen iskee välillä rajaton tyhjyyden tunne, että elämäni on enää vain sen suorittamista loppuun asti.
Ihmisellä on luontainen halu elää ja taistella sen puolesta. Itsemurhaan ajautuneen ihmisen psyykessä on joku vakava häiriö, koska toimii niin " luonnonvastaisesti" . Koko tapahtuma on surullinen ja läheisille murskaava. Toivottavasti nämä pystyttäisiin jotenkin estämään paremmin... Pari tapausta lähipiirissä ja vain toisessa oli selvä masennus näkyvissä. Toinen
Itselle ehkä helpoin vaihtoehto joissain tilanteissa, mutta jotain aivan muuta läheisille.
on kovin vähän sijaa muiden ajattelemiselle kun ei jaksa selviytyä millään päivästä toiseen.
Jos ei ole kokenut sellaista ahdistusta ja tuskaa niin ei todellakaan voi edes kuvitella millaista on nukahtaa siihen ja taas herätä. Itsekin ajattelin samoin ennen että itsekästä ja raukkamaista. No elämä on opettanut. Enää en ajattele.
Ensin mun valtas kamala suru. Että miksi hän teki niin? En voinut käsittää, että mikä tämän henkilön oli tähän ajanut.
Oli kihloissa ollut jo monta vuotta, muutenkin elämä oli mallillaan.
Mutta myöhemmin tunsin vihaa häntä kohtaa. Miten hän KEHTASI jättää meidät tänne, sanomatta sanakaan, vihjaisemalla edes että hänen on paha olla? Miten hän saattoi...
Ja nyt vuosia myöhemmin.. en ole saanut vastausta tietenkään kysymyksiini, koska ei kihlattukaan tiedä, tunnen valtavaa ikävää.
Ikävää, joka ei tunnu katoavan. Kaipaan niin :' (
Paskamainen teko esim. orvoksi jääneille lapsilleen, näin kävi lähisuvussa.
Ihminen, joka päätyy itsemurhaan ei todella enää ajattele asioita samalla tavalla kuin normaalilla mielenterveydellä varustettu ihminen.
Toisen ajatuksia ei voi täysin tietää, jos ei todella elä hänen elämäänsä. Rakastani suren ikuisesti, kauhea ikävä jäi. :(
mutta totuus on, että ei itsemurhan tehneet ihmiset olekkaan terveitä. He ovat usein vakavasti masentuneita tai muuten psyykkisesti sairastuneita, eikä silloin osata ajatella läheisiä eikä läheisten tunteita.
Isäni teki itsemurhan ollessani 13-vuotta. Pikkuveli oli 9-vuotta ja sisko 5-vuotta. " Syy" itsemurhaan oli se, että äitini halusi erota isästäni. Teko tuntuu toki ulkopuolisesta raukkamaiselta, mutta kun on nähnyt sen " psykoosin" mihin ihminen vaipuu ennen itsemurhaa, niin ei voi kyllä lähteä syyttelemään ketään mistään. Ihminen muuttuu ensin kokonaan eri persoonaksi, masentuu ja sitten elämä/tunteet ovat jo sellaisessa umpikujassa, että siitä ei ole ulospääsyä.
En minäkään näe mahdollisuutena sitä, että en haluaisi joskus vielä elää. Olen miettinyt asiaa esimerkiksi silloin kuin oma lapseni kävi lähellä kuolemaa. Sen pahempaa tunnetta en usko maailmassa olevan kuin oman lapsen menettäminen ja siltikin uskoin, että selviytyisin siitä hengissä jos olisi pakko. MUTTA koskaanhan ei voi tietää mitä tapahtuu...koskaan ei voi tietää koska sairastuu niin pahasti, että sekoaa ja päättää ottaa itseltään hengen. Silti jokainen on vastuussa vain itsestään ja minusta jokainen saa päättää itse mitä omalla hengellään tekee. Toki olisi ihanaa kun voisimme pelastaa ne kaikki itsemurhaa hautovat ihmiset ja saada heidät hoitoon, ennen kuin on liian myöhäistä!
Terveisin numero2
kuolema todettiin itsemurhaksi mutta pahalta tuntuu että joku seko (nekrofiliasta) tykännyt mies vaikutti lopputulokseen. liian nuori, kaunis, liian pahoille vaikutuksille altis :-((
Yleisesti ottaen ajattelen, että on kurjaa, että eivät hakeneet/saaneet apua ongelmiinsa jotka johtivat tekoon. Kurjaa, että ihmisen viimeiset hetket on niin surullisia, että ei halua enää elää! Vielä kurjempaa se on läheiselle :(