Menestyykö narsisti pitkän päälle? Onko kokemusta?
Miten narsistin lopulta käy? Onkä hän todellinen voittaja?
T. Eräs uhri
Kommentit (11)
jos miehesi on "ykköstyyppiä" et kärsi turhaan: hän voi vielä menestyä! ;)
"Kakkostyypistä" kehoittaisin kuitenkin hankkiutumaan eroon.
eikä empatiaa...
kuten Arja Saijonmaa laulaa:
"Hän sinut yksin sateeseen jättää..." ( ostoskasseinesi...)
t. ap
uhreja joilla ei ole omaa tahtoa, narsisti menestyy. Mutta kun narsisti törmää terveellä itsetunnolla varustettuihin ihmisiin tai samatyylisiin, itserakkaisiin ihmisiin jotka eivät tottele narsistin käskyjä ja ole narsistille hyödyksi, kompastuu narsisti omaan ansaansa ja huomaa kuinka "epäoikeudenmukainen" maailma onkaan.
Olen tavallaan "uhri"-
minulla on hyvä itsetunto- sen takia olen huomannut tilanteen
- ja olen koko ajan valppaana- se, että olen narsistin lähipiirissä tekee minusta "uhrin", koska Se tilanne vie paljon voimavaroja---
muuten olen kyllä "kuivilla" eli en tilanteen armoilla...
enkä alistunut tilanteeseen
t. ap
ps. kirjasta "Naimisissa narsistin kanssa"
saa paljon arjen vinkkejä-
kohtalotoverit
Uhri olen itsekin ja vielä vuosien jälkeekin toivon todella että narsisti joutuisi vastuuseen aiheuttamastaan pahasta. Narsisti ei ole koskaan voittaja. Häntä ei voi auttaa, joten auta itseäsi ja hae apua + hankkiudu eroon ko. tyypistä
Tuntemistani kahdesta naispuolisesta narsistista toinen pärjää loistavasti työelämässä, hän on juuri sellainen tehokas takinkääntäjä, josta kaikki asiakkaat pitävät. Hän on myös älykäs ja oikeasti ammattitaitoinen, joten menestys on tavallaan täysin ansaittua. Hänen lapsensa näyttävät kuitenkin onnettomilta, vaikka mies tekee kaikkensa lasten eteen.
Toinen ei ole yhtä fiksu vaan putosi järjestelmän kyydistä jo kauan sitten. Hän menestyi pitkään hienosti sosiaalitukien väärinkäyttäjän ja avio- ja ex-miesten hyväksikäyttäjän kunniakkaalla uralla, mutta vanhemmiten hänen otteensa on selvästi herpaanutnut. Eikä enää ole Etelä-Suomessa paljonkaan jäljellä kuntia, joiden sossut eivät tuntisi häntä ja hänen tempauksiaan, joten liikkumavara kapenee jatkuvasti. Uskon, että hän on syvästi onneton ihminen.
Narsisti ei todellakaan huomaa yhtään mitään vaikka sattuisi törmäämään toiseen narsistiin... ne ei vaan tule toimeen keskenään kun kumpikaan ei pysty toista hyväksikäyttämään... siinä ei ehdi syntymään mitään suhdeta tms..
Ja mitä "uhreihin" tulee niin moni tajuaa vasta tovin kuluttua olevansa ko. pedon kynsissä. Ja fiksu yrittää päästä narsistin hampaista irti mahdollisimman järkevästi ja keräämällä ensin itselleen vähän välineitä /omaisuutta. Narsistin kanssa ei kukaan toivo joutuvansa käräjille tai esim huoltajuuksista kiistelemään.
T. "uhri"
olen ajatellut monta kertaa "paeta"_--t. ap
olen tehnyt lukuisia kakkosssuunnitelmia ja ne niemenomaan vievät energaa
Kummannin tyyppinen narsisti kannattaa karistaa kannoiltaan ja mitä nopeammin, niin sen parempi.
Se, että menestyy työuralla ei korvaa (varsinkaan läheisille) sitä kärsimystä mitä narsisti kylvää ympärilleen.
On olemassa kahdensorttisia "pahemman luokan narsisteja":
1) Vahva narsisti uskoo aidosti omiin kykyihinsä ja hänellä on voimakas kilpailuvietti - hän yleensä menestyykin urallaan mainiosti. Hän ei ole heikko muiden suhteen eikä hän toimi koskaan säälistä. Hän osaa hyödyntää muita. Siinä suhteessa häntä voi pitää voittajana - mutta onko hän vaativana persoonana yhtään sen onnellisempi kuin muut?
2) Heikko narsisti voi vaikuttaa ylpeältä, mutta todellisuudessa häntä kalvaa jatkuva kompleksi: hän janoaa enemmän huomiota ja parempaa mainetta, kuin mitä pystyisi ansaitsemaan. Taidot ei vastaa unelmia ja hän pelkää hylätyksi tulemista. Silti hänen elämänsä pyörii vain oman navan ympärillä, ja hän pelaa peliä muiden kanssa tavoitteenaan vain yksi asia: pönkittää heikkoa itsetuntoaan, saada ihailua ja mainetta. Wannabe... jota en pitäisi mitenkään voittajana.