Lue keskustelun säännöt.
Olenko " outo" äiti kun en stressaa sillä, että lapset aloittavat päiväkodissa?
12.08.2007 |
kotiäitinä olen tullut useamman vuoden, välissä ei työelämässä lainkaan. Lapset alottamassa päiväkodissa. Ei ole suru puserossa tai itketä lainkaan. Tässä vähän miettinyt vaan, että täytyy varmaa aloittaa vaatteiden nimikointi ja tarkistaa, että on tarvittavat ulkoiluvarusteet ehjät ja kunnossa.
Mitenkähän tää nyt näin " helppoa" on kun joskus aikaisemmin mietin, että onkohan ihan mahdoton " kriisin paikka" tai itku tulee pelkästä ajatuksestakin laittaa kullannuput päiväkotiin...Mutta ei, niin arkisen tavallinen olo vaan:) Olen luottavaisin mielin päiväkodin suhteen muutenkin, henkilökunta vaikuttaa mukavalta ja tilat kivat ja lapsiystävälliset. Lapset eivät ole mitään " takertujatyyppejä" , että heti alkaa itku kun joku vieraampi juttelee tai ottaa syliin...johtuukohan se tästä tää tunne? (lapset 4v2kk ja 2v3kk)
Kommentit (2)
Meidänkin tyttö on aina ollut hyvin sosiaalinen ja avoin, eikä mulle tullut mieleenkään, että hankaluuksia tulisi. Eikä niitä oikeastaan tullutkaan. Joskus mun perään jää itkemään, isän perään ei koskaan. Ja kun iltapäivällä haetaan, ei tahtois lähteä pois=)
Me ollaan kasvatettu " maalaisjärjellä" , ei oo otettu mistään oikein kunnolla stressiä. Kaiken lapsi on oppinut ja omaksunut ihan " oikeaan" tahtiin, vaikka mitään pottatreenejä meillä ei ole harrastettu=)!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja se että päiväkodista on oikeasti hyötyä useammille vanhemmille lapsille, teet vaan palveluksen heille kun palaat töihin.