9-vuotiaani jäi kiinni myymälävarkaudesta

Kun istuu pari viikkoa (tai no joo, koulut alkaa, eli ei ehkä ihan 2 vk) vaan kotona omassa huoneessa, niin luulisi oppivan.

Lisäksi joku etuus pois: esimerkiksi ei saa ajaa pyörällä viikkoon, tai mikä asia sitten onkin lapselle mieluisa. Tee myös selväksi, miten vihaisia ja pettyneitä te häneen nyt olette.

Ainakin pienissä kaupoissa tuo on ollut käytössä, jos se on vanhemmille vain sopinut.. Ja useimmat vanhemmat ovat olelet sitä mieltä, että se onkin " hyvä" rangaistus. Kotona sitten kielletään kenties lisäksi vielä joku " huippukiva" juttu, kuten vaikka pleikkarilla pelaaminen, kavereille meno, tms..

lapsi menee töihin kauppaan joksikin aikaa, esim siivoamaan pihaa tai jotain muita hommia. Kyllä ne siitä oppii yleensä jotain.. ainakin meillä homma toimii..

Minä jäin kiinni 7v. Se oli jo tarpeeksi noloa ja näpistely loppui siihen.

Just ton ikäiset ovat valittettavasti pahimpia varastelijoita. Pyöritään karkkihyllyllä puoli tuntia, lähdetään hakemaan jotain muuta hyllyn välistä ja ups, kassalla ei olekkaan mitään. Yleensä tullaan vielä porukalla, yksi ostaa ja muut varastaa, ja sehän on kingi joka uskaltaa varastaa. Vanhemmille tiedoksi, että älkää olko niin sinisilmäisiä. Kerran meillä kävi kaupassa niin, että eräs tyttö itse soitti ja ilmoitti tunnontuskissaan, että on varastanut meiltä jäätelöä, mutta mitä tekikään hänen äiti. Tuli punaisena huutamaan meille kauppaan, että EI MEIDÄN TYTTÖ OLE IKINÄ MITÄÄN varastanut. Että sellaista.

Voit etukäteen sopia vaikka puhelimessa kauppiaan kanssa, että ehdottaa pojalle siivoamista tms pientä hommaa kaupassa. Palkka menee sitten tuoteen takaisinmaksuun. Tai jos tuote on palautettu, voisi esim. ilmaiseksi siivota takahuoneessa tms.

Tällä siis ajetaan takaa sitä, että oppii sen, että omista teoista on vastattava. Mitä hyötyä on esim. viikosta ilman polkupyörää, jos äiti pyytää kauppiaalta anteeksi ja maksaa tuotteen!? ;)



Itse vaan järjestämään, sovittelemaan ja anteeksipyytämään!

Oma lapsi oli 10-vuotias kun jäi kiinni varastamisesta. Poliisit vei lapset sosiaalivirkailijan luo, joka hoitaa tälläisiä asioita. Ja sossuvirkailija soitti minulle. Ihan asiallinen tyyppi. Oli jututtanut lapsia jne.



Oma lapsi oli todella todella nolo tapahtuneen jälkeen. Itki lohduttomasti ja pariin päivään ei meinannut kehdata tulla huoneestaan pois, tai meidän näköpiiriin.



En antanut erikseen enää mitään rangaistusta. Juteltiin ja sovittiin että enää ei niin tehdä, siitä ei tule kuin vaikeuksia. Kerran saa erehtyä, ei uudestaan. Asia on loppunkäsitelty, siitä ei huomautella tai muistutella enää. Lapsi sai rangaistuken jo silloin, kun poliisit tulivat paikalle.