Mies lähti perinnön vuoksi :O
Sain jo nuorena perinnöksi talon, johon mieheni muutti asumaan, kun aloimme seurustelemaan. Talossa kelpasi kyllä asua ilmaiseksi monta vuotta, mutta pikku hiljaa mies alkoi vikisemään, että haluaa OMAN talo. Minä yritin selittää, että tottakai talo on tavallaan hänenkin, koska hän saa asua siinä elämänsä loppuun asti minun kanssani. Se puupää vaan jankkasi ja jankkasi, että hän mielummin asuisi vaikka pienemmässä asunnossa, jos vain saisi itse maksaa sitä. Miehellä ei ole edes vakituista työpaikkaa ja muka haluaa ottaa lainaa. Minä sanoin, että en varmasti lähde pois talostani ja ala ottamaan uusia lainoja. Mies lähti ja sanoi, että saan homehtua omaan talooni. Taidan laittaa sille laskun perään vuosista mitä se on asunut talossani.
Kommentit (35)
kun miehen löydän taas tässä ja jos yhteen muuttasin hänen omistamaansa niin ostaisin puolet, ILMAN MUUTA!!
Raha ei tee ilmeisesti todellakaan onnelliseksi, vaan ahneeksi ja itsekkääksi. Kaikista saidimmat ihmiset olen tavannut varakkaiden piirissä.
" Raha ei tee ilmeisesti todellakaan onnelliseksi, vaan ahneeksi ja itsekkääksi. Kaikista saidimmat ihmiset olen tavannut varakkaiden piirissä."
Jos on säästäväinen rahaa yleensä myös kertyy...
Jos toinen kuolisi, niin mitä minä hänen talollaan tekisin, ihmisen kanssa ollaan yhdessä, eikä talon.
Ja minusta tämä on ehdottoman oikein, on hirveää että sukutilalle saattaakin jäädä se entinen aviopuoliso eron jälkeen asumaan. Kyse on ap:n perinnöstä, en minäkään sitä myisi avo- enkä aviopuolisolleni. Jos mies haluaa jotain omistaa, ostakoon kesämökin tai sijoitusasunnon omista rahoistaan.
Ihmiset menee hulluksi rahan kiilto silmissä. Laitetaan ihmisiä arvojärjestykseen varallisuuden mukaan. Köyhimmät ihmiset antavat vähistään hyväntekeväisyyteen ja rikkaat pihistelevät.
Juokseviin asumiskustannuksiin pitää kyllä osallistua, mutta ei kiinteistön huoltoon.
Rakkautta?
Minä muuttaisin mieheni kanssa vaikka kuusen alle, kunhan vain saisin olla hänen kanssaan.
tuollaisesta liitosta, jos teille tulisi ero ja talo miehen nimissä.
Romanttista hupakkorakkautta on ollut kautta aikain, samaten on ollut järkeviä ihmisiä.
Ja se miten toinen kohtelee tällaisisissa asioissa kertoo kyllä myös aika paljon todellisista tunteista.
nimissä, mutta rahoitus tuli minun saamastani perinnöstä ja olemme avioliitossa (tosin avioehto on).
" Ja se miten toinen kohtelee tällaisisissa asioissa kertoo kyllä myös aika paljon todellisista tunteista."
Siksi kirjoitinkin ihmeellisistä suhteista. Jos kumpikaan ei ole valmis tekemään kompromissia, niin lusikathan siinä menevät jakoon.
Meillä on samalla tavalla kuin tuolla aiemmin jollain eli kaikki omistetaan puoliksi.
Se 31
lahjaveron miehesi lahjaksi saamasta omaisuudesta, ellei teillä sitten ole joku velanmaksu kirjattuna papereihin.
ja viimein tajusi, että saa lähteä yhtä köyhänä, kun on tullutkin.
Olisihan mies voinut ostaa itselleen esim sijoitusasunnon, jos kerran oli niin rikas mielestään.