Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

No nyt on sitten synnytetty alakautta!

Vierailija
03.08.2007 |


Kamalia kauhutarinoita olen täältä lueskellut, samoin kuin sektion aiheuttamien kipujen väheksyntää verrattuna alatiesynnytyksestä selvinneiden mielettömiin kärsimyksiin.



Viikko sitten synnytin toisen lapsemme ja täytyy kyllä sanoa, että eipä ollut mikään kamala asia tuo synnyttäminen, toisin kuin täältä saa jatkuvasti lukea.



Missään vaiheessa kivut eivät olleet sietämättömät, en luullut kuolevani, kuten monet sanovat. En oksentanut, huutanut miehelleni tai muutenkaan yrittänyt hutmia häntä tuskissani.



Sairaalassa ehdittiin olla 8 tuntia.



Synnytyksen jälkeen olo oli mahtava kun pääi itse vessaan ja suihkuun, vaikka repeämiä olikin tullut. Sektion jälkeen olo oli huomattavasti kivuliaampi pitkään.



Haluan kertoa tämän siksi, että monet pelkäävät synnyttämistä turhaan näiden kauhujuttujen takia. Sitä ei todellakaan tarvitse pelätä vaikka tähänkin pinoon tulee nyt sitten 100 naista kirjoittamaan, kuinka kamalaa oli. Uskon, että näitä kauhujuttuja on väritetty aika paljonkin.



Missään nimessä en suosittele pelkosektiota kenellekään. Alakautta synnyttäminen oli iisimpi juttu, kuin sektio parantumisineen. Vaikka siis paraninkin leikkauksesta nopeasti ja tässä alatiesynnytyksessä repesin jonkin verran.



Tsemppiä kaikille synnyttämistä pelkääville, se ei todellakaan ollut niin kamalaa!

Kommentit (29)

Vierailija
21/29 |
03.08.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

oli se vauva sitten minkäkokoinen tahansa tai synnytyksen kesto 2min-2päivää.

Vierailija
22/29 |
03.08.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jospa hoitaisit sitä vauvaakin välillä... eikös se ole se tärkein?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/29 |
03.08.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

2 synnytystä. Vähän kun olisi käynyt pönkäsemässä mukulat pihalle ja sitten himaan.

Vierailija
24/29 |
03.08.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

onnea ap:lle, ihana et oot saanu hyvän synnytyskokemuksen. mun mielestä on tosi hankala alkaa määritellä mikä tekee synnytyksestä positiivisen kokemuksen, siihen vaikuttaa tuhat ja sata eri asiaa ja jokaisella vielä eri suhteessa. ei voida myöskään puhua synnytyksen kivuliasuudesta niin että se olisi suoraan verrannollinen siihen miten synnytyksen kokee. itsellä takana kaksi synnytystä, toinen melkein kivuton mutta iahn kamala kokemus (vauva saatiin viimein imukuppilla ulos), sellainen olo jäi että itse olin " ulkopuolinen" ja asiat vain tapahtui. Koko ajan sai pelätä että vauva kuolee tms. toinen snnytys taas kunnolla kivulias mutta ihan mahtava kokemus! että jospa arvostettais muiden kokemuksia eikä yritetä päteä sillä, kuka nyt on kestänyt hankalimman synntyksen!

Vierailija
25/29 |
03.08.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla koettuna kiireellinen sektio ja normaali alatiesynnytys. Sektio sujui itse asiassa paremmin, vaikkei ollutkaan suunniteltu. Toivuin viikossa lähes entiselleni. Alatiesynnytyksessä repesin pahasti eikä synnytys muutenkaan mennyt aivan niin kuin olin suunnitellut. Silti valitsisin vieläkin alatiesynnytyksen, jos lisää lapsia tekisin. On ihanaa synnyttää, vaikka se sattuukin helvetisti!

Vierailija
26/29 |
03.08.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on kiva juttu. Hienoa. Ei sinun sitä sen kummemmin tarvitse raskauden kestolla, lapsen painolla, pään ympäryksellä tai synnytyksen kestolla alkaa todistelemaan. Kaikilla ei mene mukavasti vaikka tilanne olisi täysin sama kuin sinulla. Oma synnytykseni meni aivan hienosti myös.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/29 |
03.08.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei se noin ruusuista ole. Ei vaan ole. Ai miksi? Nokun ei MULLAKAAN ollut.

:-D

Vierailija
28/29 |
03.08.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla ei ainakaan ole mitään omia henk. koht. kokemuksia vastaan, mutta onhan se rasittavaa kun puututaan muiden kokemuksiin...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/29 |
03.08.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsestä tuntui siltä, etten saa lasta punnattua ulos millään, olin lähes valmis luovuttamaan. Jotenkin se lapsi maailmaan tuli, itse olin siinä vaiheessa niin hämärän rajamailla, että luulin lapsen kuolleen ja itkin. Elossa oli.



Ei pahoja repeämiä, mutta 3vk synnytyksen jälkeen pissalla käyminen oli tuskaa. Join mahdollisimman vähän, ettei tarvitsisi käydä vessassa. Ennen vessaan menoa otin puoli tuntia aiemmin panadolin puolikkaan. huuhdoin alapäätä lämpimällä vedellä koko vessakäynnin ajan ja olin luonnottomassa asennossa estääkseni virtsan menemisen haavaumaan joka tuli synnytyksessä. Silti joka ikinen kerta tulin vessasta kyyneleet silmissä ja tuskanhiki otsalla :( Kärsin kuin nainen, enkä ennen tätä päivää ole kertonut kellekään ajasta synnytyksen jälkeen, paitsi tietenkin miehelle, joka näki tuskani ja kuuli tuskanhuutoni.



Eiköhän synnytys ole niitä asioita, jotka ovat jokaiselle erilaisia ja jokaisessa raskaudessa erilaisia. Naurettavaa vähätellä jonkun toisen synnytystä, jos itse päässyt helpolla. Sama kuin pilkkaisi kolliikilapsen äitiä siitä että tämä on vähän väsynyt joskus. Jos et ole kokenut, et voi ymmärtää.