Lue keskustelun säännöt.
Tuhoan kotiani muuton vuoksi. Kuin kuolemista. Masentavaa. Enkä edes tiedä minne voin muuttaa.
28.07.2007 |
Älkää koskaan kerätkö kamalasti tavaraa, se vaikuttaa psyykkeen ja siitä eroaminen on kamalaa.
Kommentit (5)
Siirtokarjalaiset sukujuuret ja vanhusten parissa työskentelevänä aina kauhistuu, miten joku voi kaivata vaikkapa vanhaa pölyimuria tai kahvimyllyä ja katkeroitua tavaran menetyksestä, vaikka ympärillä on iso rakastava sukulais- ja ystäväjoukko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On edes jotain, ellei ole ihmisiä ympärillä. Tosin tavarat voivat estää ihmisten löytymistä, kun keskittyy vääriin asioihin liikaa.
Kyllä siitä voi vapautuakin. Ainakin itse entisenä hamsterina keskityn nykyisin kaikkeen muuhun. Aika ihanaa elämää.
Minusta on ihanaa tuhota roinaa muuttaessa.
Täydennämme parisuhteessa toisiamme: koska toinen hamstrailija niin ei tarvitse erillistä syytä tuhoamisvimmaan.
Vihdoinkin se on laillista: koska ei myöskään esim. soluun tai määräaikaiseksi vuokralaiseksi muuttamassa niin saa nautintoa myös sisustamisesta ja kodin laitosta.
En ole koskaan ollut kuitenkaan materialistinen ihminen: onnettomimmillaan rikkaimmillaan ja silloin täysin ilman roinaa saatikka kotia.
unohdin mainita, että kuten joku aiemmin viittasi ehkä asialla on jotakin tekemistä karjalaisen sukuperän kanssa. Eli runonlaulajien köyhyys,
evakkomatkat ja omaisuuden menetykset on kuultu tarinoissa sekä nähty kuvissa. On helppoa olla välittämättä nimenomaan tavaroista.
olen perinyt yllättäen kuolleelta äidiltäni valtavasti tavaraa joista on vaikea luopua. Lisäksi olen säästänyt lasten leluja ja vaatteita hirveät määrät. Pakko vain karsia kun ei nämä tavarat mahdu mihinkään. Tsemppiä sinulle ap!