Lue keskustelun säännöt.
Aitini mielipide 3,5-vuotiaastamme, kun olimme siella yokylassa " kylla mina vain pitaisin tuollaisen lapsen kotona enka kavisi missaan sen kanssa" .
27.07.2007 |
Että se loukkasi sydänjuuria myöten. Ihmettelin, että miten niin missään, kotonako pitäisi neljän seinän sisällä olla. Kuulemma päästäisi vain välillä pihalle ja mukaan ei viitsisi ottaa mihinkään, kun johan ihmisetkin alkavat ihmetellä.
Oltiin vanhemmillani lapsien kanssa yökylässä ja tietysti lapset olivat innoissaan ja vouhkasivat koko päivän siellä.
Käytiin sitten illalla äitini kanssa kovat keskustelut, enkä enää unta saanut, kun aloin oikeasti miettiä mikä meidän lapsessa on vikana.
Mummo kuului sanovan tytöllekin, että " kuuntelepas kun mummi nyt sanoo, tuo on kuule ihan epänormaalia" .
Lapsi on vilkas. 3,5 siis ikää.
On rasittava välilä ruokapöydässä, tyhjää touhuamista yms. ja " en syö, en syö" . Itse olen yrittänyt ottaa asenteen, että jos ei syö pois pöydästä ja seuraava ateria sitten maistuu. Mieheni taas haluaa, että pöydässä istutaan niin kauan että on syöty. Ja äitini taas, jos ei lapsi heti syö, menee ja tukkii lusikkalla ruokaa suuhun niin että lasta yököttää.
Lapsi myös touhuaa paljon, kun tulee vieraita. Haluaa jutella vieraiden kanssa. Puhuu usein myös päälle, mikä ärsyttää kaikkia. Menee kyllä omiin leikkeihin hetkeksi, kun sanoo että anna aikuisten vähän jutella. Mutta eihän ole tarkoitus että lapset laitetaan huoneeseen ja ovi kiinni, kun tulee vieraita.
Nukkuu minun vieressäni yöt. Välillä nukkui sisaruksensa kanssa samassa huoneessa, mutta sitten alkoi hyppiä ja sanoi että näkee unia. Joten illalla sitten tulee jo suoraan nukkumaan minun viereeni.
Niin ja pelkää outoja asioita vielä vähän. Pienenä oli aivan hysteerinen äänistä, ötököistä ja kaikesta. Nyt jo tottunut, mutta aina kaipaa aikuisen tukea moneenkin asiaan.
Kertokaa siis, mikä lapsessamme on vikana? Onko täysin epänormaali yksilö?
Äitini mielipide " Uhmaa on jo tarpeeksi kestänyt, se sitä enää voi olla, epänormaalihan tuo on. Jos ei lapsessa vikaa, niin sitten teidän vanhempien välillä."
Huoh!
Kommentit (14)
on varmasti hyvin tyypillinen esimerkki siitä kuinka Suomessa suhtaudutaan lapsiin. Lapset ei sais näkyä, kuulua eikä vaivata - ne on rasittavia ja niistä ei varsinaisesti pidetä! Ikävää, tämä ei ainakaan helpota lapsen kasvamista sosiaaliseksi ja mykavaksi aikuiseksi.
Enpä tiedä kuvauksesi perusteella onko lapsesi " normaali" vai ei, tuollainen vilkkaus ja touhuaminen on aivan tavallista ja kään kuuluvaa joka tapauksessa. Ihanaa kun lapsi on reipas ja ottaa kontaktia vieraisiin, ihmissuhteistahan se lapsikin kehittyy.
Ainakin äitisi kommentit lapselle on törkeitä ja täysin sopimattomia!! Luota ihmeessä itseesi äitinä, kyllä tiedät mikä on parasta omalle lapsellesi ja sinä hänen vanhempanaan päätät viimekädessä esim. kuinka hänen pitää syödä pöydässä, äitisi asia ei ole mennä pakosyöttämään. Mielestäni ruoan pitäis muutenkin olla vapaaehtoinen asia, sitähän pitäisi syödä tarpeeseen eikä vaan sen vuoksi että on ruoka-aika ja joku muu käskee syödä. Lapsi säätelee omaa ravinnontarvettaan mainiosti itse ellei sitä mennä sekottamaan.
Miksei lapsi saisi olla lapsi, äitisi käytöksestä hän vain saa kokemuksen että hänessä on vikaa vaikkei näin ole. Sinun tehtäväsi on olla vahva ja tukea ja puolustaa lastasi em. luonnevikaisia aikuisia vastaan. Äidiltäsi haluaisin kysyä että eikö lapsi ole ihminen, ja kuinka paljon hän todellisuudessa arvostaa ja rakastaa omia lapsenlapsiaan? Samaa kohtelua ja arvostusta hän nimittäin tulee saamaan lapsenlapsiltaan kun on itse vanha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyvä jos sinä ja mies saisitte sovittua yhteiset linjat ja säännöt.
Vai pitäis uhman olla 3,5 v jo ohi? Eiköhän niitä uhmakausia riitä murrosikään asti...
Meillä myös 3v esikoinen ollut aina pelokas, pelkäsi imuria, ötököitä yms. Sai kerran huutokohtauksen, kun saniainen hipaisi jalkaa ja toisen kerran ei uskaltanut ottaa nurmikolla askeltakaan, kun oli pitkä heinä. Pikkuveljensä on ihan eri maata. Eikös esikoiset yleensä ole varovaisempia ja pelokkaampia, pieniä taas ei mikään pelota, kun pitää pysyä isoveikan/-siskon tahdissa.
Enää en jaksa edes loukkaantua sen sanomisista.
ainakin pöytätavoissa on parantamisen varaa, ja siinä, että kun aikuiset puhuu vieraiden kanssa, lapset ei koko ajan tule keskeyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puheen suhteen on myös kättä väännetty miehen kanssa. Meillä kun on erikoinen murre ja mies ei HALUA kuulla puhuttavan muuta kuin sitä MEIDÄN murretta. Lapselle on kuitenkin tarttunut puheeseen henkilöiltä, joiden kanssa ollaan paljon tekemisissä, erilaisia murresanoja. Sanoo aina " mä ja sä" ja se on kuin punainen vaate miehelleni. Pelkään että lapsen puhe alkaa takellella tai jotain, kun mies aina sanoo että älä määki siinä vaan puhu oikein.
Ja siivouskin on mieheni ja minun kohdalla erilaista. Mies " lakaisee" lelut huoneen reunoihin ja minun mielestä ne kuuluisi laittaa lelulaatikoihin.
Puuh, pitäisi vissin saada tämä aikuisten suhde tosiaan kuntoon...
Vierailija:
hyvä jos sinä ja mies saisitte sovittua yhteiset linjat ja säännöt.
Vierailija:
Puheen suhteen on myös kättä väännetty miehen kanssa. Meillä kun on erikoinen murre ja mies ei HALUA kuulla puhuttavan muuta kuin sitä MEIDÄN murretta. Lapselle on kuitenkin tarttunut puheeseen henkilöiltä, joiden kanssa ollaan paljon tekemisissä, erilaisia murresanoja. Sanoo aina " mä ja sä" ja se on kuin punainen vaate miehelleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yrittäkää löytää yhteinen linja vaikka kasvatusneuvolan avulla, jos muu ei auta. Opettakaa sille lapselle käytöstavat. Niitä hän tarvitsee myöhemminkin viimeistään koulussa. Anteeksi suora mielipiteeni. tarkoitus ei ole loukata.
loukannut, kun siis onko noissa ruokailujutuissa esim. kasvatuksessa vikaa? Vai onko lapsella ihan tavallista syömättömyyskausi?
Vierailija:
yrittäkää löytää yhteinen linja vaikka kasvatusneuvolan avulla, jos muu ei auta. Opettakaa sille lapselle käytöstavat. Niitä hän tarvitsee myöhemminkin viimeistään koulussa. Anteeksi suora mielipiteeni. tarkoitus ei ole loukata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa lukea kirja Lapselle rajat (joku norjalainen kirjoittaja). Siitä sai paljon ajattelemisen aihetta. Pienet käytöksen puutteet ovat hänen mielestään paljon pienempi paha kuin lannistava ja mitätöivä kasvatus, jota aika monet harjoittavat jo ihan pienillekin.
aika erikoista ruveta mäkättämään lapselle jostain mä-sanan käytöstä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kasvatuksessa vikaa. Lapsi on huomannut, että vanhemmat eivät vedä yhtä köyttä ja käyttää sitä oikeutuksena huonoon käytökseen. Itsekin kerroit, että hän touhuilee turhia juttuja ruokaillessa. Ruokapöydässä istutaan nätisti ja noudatetaan hyviä pöytätapoja. Keskustella toki saa ja pitääkin. Vaikka se kovasti harmittaisikin, on äitisi puheissa totuuden hive. Yritä vaikka juksata lasta jotenkin esim. kerro, että tänään meillä on hieno päivällinen ja kerro, miten silloin käyttäydytään. tehkä hetkestä juhla. Kata kauniisti ja sytytä kynttilät tms. Luo kiva tunnelma ja juttele mukavia. Myöhemmin yritä vedota lapseen ja sanoa, että osasit käyttäytyä niin hienosti silloin juhlissa.
Ja vanhempiakin.
Enkä menisi heti syyttämään vanhempien kasvatusmetodeja (vaikka tässä tapauksessa olenkin sitä mieltä, että lapsi osaa vedättää, kun äiti ja isi on eri mieltä), jos 3,5 v ei osaa käyttäytyä ruokapöydässä. Uhmis mikä uhmis mikä uhmis.
Kait hänkin on sitten epänormaali sun äidin mielestä;)